Ajatuksia, ihan mistä vaan

Asiaa Asiasta Asiallisesti.
frapathea

Yövalvomistopic

Post by frapathea »

XTCVelho wrote:Mun mielestä sun ajattelutapa frapa on perseestä ja tosiaan tää ei oo tapahtunu luvan kans vaan selän takana ääliö. Voi huhhuh että osaa olla idiootti ihminen. :D Nauran sinulle frapa, nauran... Sä voit pitää kimppaorgioitas ja huorata ihan rauhassa sun pukkipoikas kanssa mutta älä nyt vittu tule tänne moralisoimaan tollasta paskaa.
Voi hyvä luoja. :D

No, itepähän hajoot juttuihis. En mä harrasta orgioita, enkä huoraa, mikäli se jäi epäselväks; mä vaan tunnustan sen faktan, että on mahdollista, että mä tai joku muu kokee romanttista kiinnostusta yhtäaikaisesti useampaan ihmiseen, enkä anna sen rajoittaa elämääni tai oelmistani tai onnellisuuttani. Se kysymys täs onkin, et miks sä antaisit?

Toivon jatkossa asiallisempaa käytöstä kanssakeskustelijoita kohtaan!
Jos mä pöllin jonkun subun ja tarjoon siitä kaverille. (Mä oon antanu itelleni ja kaverille nautintoa) . Mun mielestä sillä, jonka subut vein on täys oikeus hakata mut.
No eipä ne muijat kuule nussimalla kulu. :D Lantionpohjan lihakset saa treeniä korkeintaan ja pillu tiukkenee! Kaiken päälle ihminen on vapaa päättämään, kenen kanssa nussii. Subu ei paljoo välitä, kuka sekopäinen, vähäjärkinen nisti sen tällä kertaa ränniinsä vetää.
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Tekee mieli viel kirjoittaa aiheest (vaik pitäis tehä fonttitehtäviä koulus. Näin tääl multimedias. Vai mitä odotitte?)

Tulin tos miettineeks, et kun monet täällä suosittelee pettämistilanteessa eroamaan, ni miks hitossa? Siks et on paha mieli? Ja se paha mieli syntyy mistä? Siitäkö, ettei tunne olevansa rakastettu? Ni tunteeks jättäessään toisen sit olevan enemmän rakastettu vai täh? Mitä siit hyötyy? Voiks joku valottaa tätä mulle, koska mä en ihan oikeesti tajuu. Jos on muutoin halukas pysymään suhteessa, niin onks olemas järkevii syitä (jotka ei perustu siihen, et äiti on opettanu raamatun jäänteiden mukaan ettei saa tehdä huorin - sen puolest osaan sanoo vaan, et must ainakin on kiva ajatella asiat omin päin, eikä toistaa jonkun homeisen opuksen ja homeisen kulttuurin homeisii oppeja ja arvoja, jotka tuntuu lähinnä.. No, kusisilta.) lähteä siitä sellaisen asian vuoksi, joka ei itseään suoranaisesti koske?

Selän takana asioiden tekeminen ja epärehellisyys on toki ikävää, mutta epärehellisyyteen yleensä turvaudutaan, kun rehellisyydestä erinäisen pää perseessä olemisen vuoksi olisi enemmän haittaa. Mikäli siis toivot rehellisyyttä elämääsi ja kanssaihmisiltäsi, aloita itse rehellisyydestä ja avoimuudesta, ja anna toiselle ihmiselle mahdollisuus olla rehellinen ilman pelkoa esim. ylimitoitetuista reaktioista! Mä todella toivon ihmisten oppivan tätä - uskon sen olevan kaikenkaikkiaan kaikkien hyväks, jos me opitaan täs pikkuhiljaa olee ja olee yhdessä ja olee onnellisia ja olee onnellisia yhdessä! <3

Eräs herra sanoi kerran kauniisti suhteestaan eräällä foorumilla ja lainaan häntä nyt (ulkomuistista) tässä:
"Pyrin näkemään suhteeni sisällön enkä sen rajoja. Olen vapaa kun lakkaan ajattelemasta muureja ja pyrkimästä niiden ulkopuolelle."
Siinä tiivistyy mielestäni tämä sanoma <3 Rakkaudesta <3 Vapaudesta <3 Sun muusta <3 Skeidasta <3
Mushruumis wrote:frapa mä rakastan sua


<3_____<3 nukuin 3 tuntii käyx kateex
Mäki sua t. universaali rakkaus, jota olen tänä aamuna pitkästä aikaa tuntenut! <3 <3
Mäki nukuin aika vähän, mut onneks yhteiskunta vaatii ja sallii minun syövän dekstroamfetamiinisulfaattia käydessäni koulua <3
User avatar
Weraroa
Psykonautti
Posts: 52
Joined: Wed 01 Sep 2010, 02:21

Re: Yövalvomistopic

Post by Weraroa »

frapathea wrote:Tulin tos miettineeks, et kun monet täällä suosittelee pettämistilanteessa eroamaan, ni miks hitossa? Siks et on paha mieli? Ja se paha mieli syntyy mistä? Siitäkö, ettei tunne olevansa rakastettu? Ni tunteeks jättäessään toisen sit olevan enemmän rakastettu vai täh? Mitä siit hyötyy? Voiks joku valottaa tätä mulle, koska mä en ihan oikeesti tajuu.
Pettämisessä on usein kyse muustakin kuin siitä, että herra B työntää ihanuutensa Neiti X:än lemmenlähteeseen. Vaan kyse on luottamuksen ja lupauksen rikkomisesta. Olisitko siis kumppanisi kanssa jos tämä harrastaisi seksiä kolmannen osapuolen kanssa vaikka 3 kertaa kuukauden sisällä? Vai kuuluisiko se tähän "vapauteen"?
Ero on aika hyvä vaihtoehto pettämistilanteissa kun luottamus on mennyt.

Joillekkin ihmisille kumppani saattaa myös olla objektimainen status symboli johon ei halua muiden koskevan. Vähän sama kun joku repis sun autosta takaluukun.
frapathea wrote:Selän takana asioiden tekeminen ja epärehellisyys on toki ikävää, mutta epärehellisyyteen yleensä turvaudutaan, kun rehellisyydestä erinäisen pää perseessä olemisen vuoksi olisi enemmän haittaa.

Eli sen sijaan että eläisi sellaista elämää josta voi aina kertoa totuuden häpeilemättä, pitää valehdella ja olla epärehellinen? Mun mielestä se on paljon enemmän pää perseessä olemista, jossa kuljetaan vain oman edun mukaisesti.
frapathea wrote:Mikäli siis toivot rehellisyyttä elämääsi ja kanssaihmisiltäsi, aloita itse rehellisyydestä ja avoimuudesta, ja anna toiselle ihmiselle mahdollisuus olla rehellinen ilman pelkoa
" On virhe odottaa ihmisiltä samankaltaista tahdikkuutta, kohteliaisuutta ja kunnioitusta kuin mitä itse heille luontaisesti osoitat. He eivät sitä tee" - A. Lavey.

frapathea wrote:(jotka ei perustu siihen, et äiti on opettanu raamatun jäänteiden mukaan ettei saa tehdä huorin - sen puolest osaan sanoo vaan, et must ainakin on kiva ajatella asiat omin päin, eikä toistaa jonkun homeisen opuksen ja homeisen kulttuurin homeisii oppeja ja arvoja, jotka tuntuu lähinnä.. No, kusisilta.)
Eli tää oikeuttaa sua arvostelemaan muiden mielipiteet moraaliopista ja kulttuureista koska sun ajatukset eivät kohtaa tätä mallia, ja näin yrittää tuputtaa omaa ajatusmalliasi jotenkin parempana. Vähän kuin Jehovan todistajat.
frapathea wrote:"Pyrin näkemään suhteeni sisällön enkä sen rajoja. Olen vapaa kun lakkaan ajattelemasta muureja ja pyrkimästä niiden ulkopuolelle."
Siinä tiivistyy mielestäni tämä sanoma <3 Rakkaudesta <3 Vapaudesta <3 Sun muusta <3 Skeidasta <3
Ja jos pitää "säännöt" seurustelussa niin ei voi elää näin? Siis jos sovitaan ettei olla muiden ihmisten kanssa SILLEEN niin sit ei voi tavoittaa tätä?

Miks jonkinlainen ns. vanhanaikainen seurustelu pitää aina tulkita jonakin homeisena vanhanaikasena rajoittuneena elämänä? Sakset on vanhanaikanen keksintö mut silti sitä käytetään täysin toimivana keksintönä. saksillakin on rajansa, niitä ei saa auki kuin tietyn verran ja usein oikeaan käteen tarkoitetut sakset eivät mene vasempaan, mut se ei tarkota etteikö vasenkätiset vois käyttää saksia. oonpa kuoseissa
Now the flame that burns twice as bright burns only half as long.
User avatar
XTCVelho
Lepakko
Posts: 179
Joined: Fri 10 Sep 2010, 12:51
Location: Velhovuori/Vantaa

Re: Yövalvomistopic

Post by XTCVelho »

Weraroa wrote:
frapathea wrote:Tulin tos miettineeks, et kun monet täällä suosittelee pettämistilanteessa eroamaan, ni miks hitossa? Siks et on paha mieli? Ja se paha mieli syntyy mistä? Siitäkö, ettei tunne olevansa rakastettu? Ni tunteeks jättäessään toisen sit olevan enemmän rakastettu vai täh? Mitä siit hyötyy? Voiks joku valottaa tätä mulle, koska mä en ihan oikeesti tajuu.
Pettämisessä on usein kyse muustakin kuin siitä, että herra B työntää ihanuutensa Neiti X:än lemmenlähteeseen. Vaan kyse on luottamuksen ja lupauksen rikkomisesta. Olisitko siis kumppanisi kanssa jos tämä harrastaisi seksiä kolmannen osapuolen kanssa vaikka 3 kertaa kuukauden sisällä? Vai kuuluisiko se tähän "vapauteen"?
Ero on aika hyvä vaihtoehto pettämistilanteissa kun luottamus on mennyt.

Joillekkin ihmisille kumppani saattaa myös olla objektimainen status symboli johon ei halua muiden koskevan. Vähän sama kun joku repis sun autosta takaluukun.
frapathea wrote:Selän takana asioiden tekeminen ja epärehellisyys on toki ikävää, mutta epärehellisyyteen yleensä turvaudutaan, kun rehellisyydestä erinäisen pää perseessä olemisen vuoksi olisi enemmän haittaa.

Eli sen sijaan että eläisi sellaista elämää josta voi aina kertoa totuuden häpeilemättä, pitää valehdella ja olla epärehellinen? Mun mielestä se on paljon enemmän pää perseessä olemista, jossa kuljetaan vain oman edun mukaisesti.
frapathea wrote:Mikäli siis toivot rehellisyyttä elämääsi ja kanssaihmisiltäsi, aloita itse rehellisyydestä ja avoimuudesta, ja anna toiselle ihmiselle mahdollisuus olla rehellinen ilman pelkoa
" On virhe odottaa ihmisiltä samankaltaista tahdikkuutta, kohteliaisuutta ja kunnioitusta kuin mitä itse heille luontaisesti osoitat. He eivät sitä tee" - A. Lavey.

frapathea wrote:(jotka ei perustu siihen, et äiti on opettanu raamatun jäänteiden mukaan ettei saa tehdä huorin - sen puolest osaan sanoo vaan, et must ainakin on kiva ajatella asiat omin päin, eikä toistaa jonkun homeisen opuksen ja homeisen kulttuurin homeisii oppeja ja arvoja, jotka tuntuu lähinnä.. No, kusisilta.)
Eli tää oikeuttaa sua arvostelemaan muiden mielipiteet moraaliopista ja kulttuureista koska sun ajatukset eivät kohtaa tätä mallia, ja näin yrittää tuputtaa omaa ajatusmalliasi jotenkin parempana. Vähän kuin Jehovan todistajat.
frapathea wrote:"Pyrin näkemään suhteeni sisällön enkä sen rajoja. Olen vapaa kun lakkaan ajattelemasta muureja ja pyrkimästä niiden ulkopuolelle."
Siinä tiivistyy mielestäni tämä sanoma <3 Rakkaudesta <3 Vapaudesta <3 Sun muusta <3 Skeidasta <3
Ja jos pitää "säännöt" seurustelussa niin ei voi elää näin? Siis jos sovitaan ettei olla muiden ihmisten kanssa SILLEEN niin sit ei voi tavoittaa tätä?

Miks jonkinlainen ns. vanhanaikainen seurustelu pitää aina tulkita jonakin homeisena vanhanaikasena rajoittuneena elämänä? Sakset on vanhanaikanen keksintö mut silti sitä käytetään täysin toimivana keksintönä. saksillakin on rajansa, niitä ei saa auki kuin tietyn verran ja usein oikeaan käteen tarkoitetut sakset eivät mene vasempaan, mut se ei tarkota etteikö vasenkätiset vois käyttää saksia. oonpa kuoseissa
Juuri näin! Tämä on asiallinen kirjoitus!
Pannul ei muutaku kanaa, hyllys ei muutaku kamaa BITCH!
User avatar
Lautturi
Lepakko
Posts: 255
Joined: Wed 23 Jun 2010, 10:40

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Lautturi »

Vaatejuttua vielä :D

Tongin tuossa komeroa ja tuli eteen muutama aleshoppaus vuosien takaa :D

Eli oikeesti rekkipuku -genre ei vaadi rahaa jos jaksaa aleista ostella, joten todella siististi voi pukeutua hyvin hyvin vaatimattomalla budjetillakin...
Mummielestä siisti pukeutuminen on asennepoliittinen eikä niinkään taloudellinen kysymys.
Räätälipuvut (ei siis mittatilauspuku) on todella arvokkaita, mutta näitä nyt oikeesti todella harva käyttää duunivermeinä... Suomessa en ole näitä nähnyt oikein edes missään juhlissa.
99,9% pukimet mitkä mulle on tullut kadulla, töissä, juhlissa vastaan, ovat olleet rekkiä tai mittatilausta, ja näiden ero on aika olematon jos on ropaltaan suht. normaali Eurooppalaisella kauhalla.
Sit jos on kovin persjalkainen niin toki mittatilaus eroaa huomattavasti rekistä edukseen, mutta ei toki koskaan ole edes samassa aurinkokunnassa räätälipuvun kanssa... Samassa galaksissa ehkä..

Mun pitää varmaan tähdätä seuraavaan aleen, alkaa kohta paidat loppumaan...
Sit vaan niin paljon kuin käsien väliin mahtuu, niin pärjää taas pari vuotta. Joku sata paitaa on ihan hyvä jos vaan puodista löytyy niin paljon.

Image

Helmee, eli kauluspaita normaalia paksummalla kankaalla, eri mukava näin syssymmälle niin ei tarvii ottaa paksumpaa takkia ihan vielä, ostanut joskus ehkä viis vuotta takaperin kun näyttää olevan vielä markkamääräinen hintalappu...
Muistaakseni otin kaikki mitkä kaupasta löytyi silloin.... Ja miksikäs ei jos saa kolme yhden hinnalla, ei noi happane ja arkivermeitä nyt aina tarvii...

Image
Niin, teen jäätä toisinaan, se ruokani sulattaa.
Jos tahtoisit paljon sulattaa, sinä oppisit jäätäni rakastamaan.
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Olisitko siis kumppanisi kanssa jos tämä harrastaisi seksiä kolmannen osapuolen kanssa vaikka 3 kertaa kuukauden sisällä? Vai kuuluisiko se tähän "vapauteen"?
Jos viittasit muhun ja mun suhteeseen - henkilökohtaisella tasolla - tällä, niin joo, olisin. Mitäpä mä hyötyisin olemattomuudesta. Ihan yhtä lailla mä sitä tyyppii rakastan, vaikka se tunkiskin kulliaan johonkin toiseenkin. Se kun ei oo suoranaisesti meidän välistä, vaan näiden kahden muun osapuolen välistä. Mustasukkaisuus on kokemani mukaan ihan kestettävissä oleva ja toisinaan myös rakentava tunne, jos sitä jää hetkeks kattomaan, et mitäs tää nyt on.
Mun rakastettuna olemisen fiilis ei ole niin heikolla pohjalla, että jonkun toisen rakastetuks tuleminen sitä maailmanlopun vertaa järisyttelis.
Weraroa wrote:Ero on aika hyvä vaihtoehto pettämistilanteissa kun luottamus on mennyt.
Must on tosi korni ajatus, et jos on suhtees sellasen ihmisen kans, jost tosissaan tykkää, ni ettei pystyis ees yrittämään yhteisymmärrystä ja luottamuksen uudelleenrakenteluu, ja kenties myös suhteen raamien uudelleenrakenteluu. No, toki riippuu kumppanin asenteestki, mut jea. Hyväksyn kuitenki vastauksen ja ymmärrän vastapuolen kantaa piirun verran enemmän. Kiitos!
Joillekkin ihmisille kumppani saattaa myös olla objektimainen status symboli johon ei halua muiden koskevan. Vähän sama kun joku repis sun autosta takaluukun.
Sehän täs on just epäilyttävää; viimeks ku tarkistin, ni ainakaa tääl länsimais päin ihmiset ei yleensä ole toistensa omistuksessa. Tässä kohtaa lie siis kyse ennemmin omasta asennevammasta, ja vielpä pahanlaatusesta sellasesta.
frapathea wrote:
Selän takana asioiden tekeminen ja epärehellisyys on toki ikävää, mutta epärehellisyyteen yleensä turvaudutaan, kun rehellisyydestä erinäisen pää perseessä olemisen vuoksi olisi enemmän haittaa.

Eli sen sijaan että eläisi sellaista elämää josta voi aina kertoa totuuden häpeilemättä, pitää valehdella ja olla epärehellinen? Mun mielestä se on paljon enemmän pää perseessä olemista, jossa kuljetaan vain oman edun mukaisesti.
Täs astuu kuvioihin oman näkemykseni mukaan todellisuuden kanssa suorassa ristiriidassa oleva käsitys siitä, että ihminen oikeesti edes tekis mitään, mikä ei olis oman edun mukaista. Kyl se meille kaikille taitaa olla se oma perse ekana; joillekin vain epäsuoremmis muodoissa. Mut eipä täällä kukaan tee mitään, ellei saa siitä sitä koirankeksiään; palkintoa, tunnustusta, vahvistusta siitä, et nyt sä elit oikein.
Ja niin, valitettavasti ilmeisen iso osa ihmisistä ei ole kärsinyt vielä tarpeeksi jättääkseen turhan häpeän eilispäivään; valitettavasti ilmeisen suuri osa ihmisistä edelleen häpeää sitä, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Ihan vitun hyvänä esimerkkinä vaikkapa BDSM:stä tykkäävät yritysjohtajat, jotka joutuu harrastelee sitä salaa maineen menettämisen pelossa. Ei must kuulostais kauheen mielekkäältä tukahduttaa itseään vain siksi, ettei olis mitään salattavaa. Kaikist mielekkäimmält toki tuntuis se, et ihmiset lakkais tuomitsemasta toisiaan asioista, joista ei muille koidu haittaa, mut niin kauan kuin tätä tapahtuu, niin toisten hyväksyntää laajamittaisesti kaipaavat ihmiset joutuvat valitettavasti piilottelemaan.
Itse olen jättänyt tämän häpeän taakseni ja olen nykyään avoin lähestulkoon kaikesta lähestulkoon kaikille, ja kevyelt tuntuu. Toisinaan ihmiset kattoo kieroon, mut se tuntuu paremmalt ku jatkuva itsensä tukahduttaminen.
frapathea wrote:
Mikäli siis toivot rehellisyyttä elämääsi ja kanssaihmisiltäsi, aloita itse rehellisyydestä ja avoimuudesta, ja anna toiselle ihmiselle mahdollisuus olla rehellinen ilman pelkoa
" On virhe odottaa ihmisiltä samankaltaista tahdikkuutta, kohteliaisuutta ja kunnioitusta kuin mitä itse heille luontaisesti osoitat. He eivät sitä tee" - A. Lavey.
Kyyyyl mä uskon, et ne pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Vaatii kärsivällisyyttä ehkä, mut oon kokenut lopputulosten olevan pienen kärsivällsiyyden ja jopa täysin tarpeellisen kärsimyksen arvoisia. Olen kokenut ja koen muuttaneeni kanssaihmisten asenteita ja tapoja omalla esimerkilläni, suuntaan jos toiseen. Kyl se metsä yleensä tuntuu vastaavan, ja mähän huudan.
Ja sittenki, jos oon väärässä, ni mitä hittoo. Oonpahan yrittäny just sen parhaani, mitä muuta mä voisin?
frapathea wrote:(jotka ei perustu siihen, et äiti on opettanu raamatun jäänteiden mukaan ettei saa tehdä huorin - sen puolest osaan sanoo vaan, et must ainakin on kiva ajatella asiat omin päin, eikä toistaa jonkun homeisen opuksen ja homeisen kulttuurin homeisii oppeja ja arvoja, jotka tuntuu lähinnä.. No, kusisilta.)
Eli tää oikeuttaa sua arvostelemaan muiden mielipiteet moraaliopista ja kulttuureista koska sun ajatukset eivät kohtaa tätä mallia, ja näin yrittää tuputtaa omaa ajatusmalliasi jotenkin parempana. Vähän kuin Jehovan todistajat.
Mä koen katselevani tällaisia asioita lähinnä siltä kantilta, mikä vaikuttaa tehokkaimmin minimoivan tarpeetonta kärsimystä. En koe tuputtaneeni arvojani; voinet lukea lainaamastasi lauseesta pätkän "et must ainakin..." mikä mielestäni viittaa selkeästi siihen, että puhun omasta subjektiivisesta kokemuksestani.
Mut kyl mun ajatusmalli nyt vaa vaikuttaa kaikin tavoin käytännöllisemmält.
frapathea wrote:"Pyrin näkemään suhteeni sisällön enkä sen rajoja. Olen vapaa kun lakkaan ajattelemasta muureja ja pyrkimästä niiden ulkopuolelle."
Siinä tiivistyy mielestäni tämä sanoma <3 Rakkaudesta <3 Vapaudesta <3 Sun muusta <3 Skeidasta <3
Ja jos pitää "säännöt" seurustelussa niin ei voi elää näin? Siis jos sovitaan ettei olla muiden ihmisten kanssa SILLEEN niin sit ei voi tavoittaa tätä?
No ku ne säännöthän just luo niit rajoja. Ku pidetään mielummin kiinni siitä, mitä ei saa olla, ni jää vähemmän tilaa sille, mitä on. Ja mitä sit on tää SILLEEN? Mitä se käsittää, pitää sisällään? Mult on ainakin kadonnu esim. seksin rajat ja määritelmät jo aikapäivii sit, et niit saa selventää (oon täs asias niinkin epäkäytännöllinen tyyppi, ku yhdynnäs kaiken kans koko ajan).
Onks se sit vaa fyysisist jutuist kiinni? Mis se raja menee? Katse, kättely, halaus, suudelma, hyväileminen, yhdyntä? Ja kuinka on emotionaalisen puole laita, ja voiko yhdeltäkään ihmiseltä edes hedelmääkantavasti vaatia emotionaalista uskollisuutta? Entä jos siltiki ihastuu?
Mun se ydinläppä täs kun on, et jos nyt sattuu tykkäämään jostain ihmisest niin kovin, ettei muut jaksa kiinnostaa, ni silloin varmaan luonnollisesti pysyy pitkälti yksavioisessa ruodussa, vaikkei siit erillisii sopimuksia oliskaan. Itselleni on täl hetkel käynyt näin; sovittiin heti enstöiksemme, että tää on täysin vapaata, ja me saadaan olla ja olla olematta kenen kans tahansa kuinka paljon ikinä huvittaakaan. Ollaan lähinnä toistemme kans, koska halutaan olla lähinnä toistemme kans, eikä siks, et täytyis pitää kiinni joistain keinotekoisista raameista, jotta toinen pysyis. Voisin väittää suhteemme olevan vankemmalla pohjalla kuin moni muu suhde, joka meinaa kaatuu jo siihen, jos toinen vähän kyylää kadulla jonkun perään.
Nii, ja sit jos kiinnostaa olla vähän useemman kanssa, ni kuten olemme XTCVelhon tyttöystävän tapauksestakin oppineet, ei ne keinotekoiset raamit paljoo meinaa siin kohtaa, ku pannaan asuinkumppanin kaveria. Siinä pannaan silloin sitä kaveria, eikä siinä panna suhteen sääntöjä.

En näe ton saksivertauksen ideaa täs asiayhteydessä.. Saksilla voi leikata vaikka sataa paperii, mut ei kaikkii kerralla. Mutta vaikka sataa paperii silti. Saksilla voi myös leikata nauhaa. Saksilla voi tehdä myös muuta kuin leikata. Niistä voi tehdä vaikka modernin taideteoksen. Ei täs oo puhuttu siitä, kuinka leveelle ihminen voi haaransa levittää, vaan..

Mut nii, ei kai täs tosiaan mitään oikeeta kantaa ole olemassakaan. Ihmisil nyt on tapana tarkastella asioit siit valost, mist ne pääsee helpoiten jo valmiiksi valitsemaansa lopputulokseen. Tämän takia aukottomat perustelut tätä omaa, valmiiks valittua kantaa vastaan aiheuttaa toisinaan myös raivonpurkauksia ja huorittelua ym. epäasiallista käytöstä, jota voimme tässäkin ketjussa nähdä. Kognitiivinen dissonanssi tuntuu kieltämättä vähän hassulta, mut kyl sen mun kokemuksen mukaan yleensä kestää, vaikka synapsit vähän naksuiskin pelottavasti. Kun on päässyt yli pahimmasta muhjustaan, voi hetkeksi pysähtyä ja katsella ympärilleen, ja kenties miettii, et:
Mä voin puolustella ja todistella itselleni kantani oikeellisuutta ikuisuuksiin, mut kuinka hyödyllistä se on?
Kuinka hyödyllistä on pitää kiinni pinttyneistä ajatusmalleista, jotka tuottaa mulle enemmän tuskaa kuin nautintoa?
Kuinkahan kauan sitä viel jaksaa tapella niit niinkutsuttui tuulimyllyi vastaan?
Koskahan päästän irti ja antaudun autuudelle?
User avatar
hahaviv
Lepakko
Posts: 222
Joined: Fri 03 Sep 2010, 12:59
Location: dirty south

Re: Yövalvomistopic

Post by hahaviv »

Voooi frapa miten onnistutkaan aina ilmaisemaan ajattelemani asiat noin selkeällä ja kivalla tavalla. kivalla?! now dis is wat i mean
Kerrankin tekstiä, mitä jaksaa lukea. kiitos!
theres not enough love, you gotta make love, remake love, co create love, cremate love, reincarnate love, gotta make love,
just make love
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Sä voit pitää kimppaorgioitas ja huorata ihan rauhassa sun pukkipoikas kanssa mutta älä nyt vittu tule tänne moralisoimaan tollasta paskaa.
Tuli täst muuten viel yleisluontoisena asiana mieleen, et enpä olis parempaa oppikirjaesimerkkiä osannut antaa sosioseksuaalisen moralisoinnin ja kaikenlaisen kehityksen ja edistyksen tiellä seisomisen harjoittamisesta; pyritään tukahduttamaan vastapuoli vetoamalla tämän moraalittomuuteen ja tämän sosioseksuaalisten käsitysten yhteensopimattomuuteen heimon yleisten käsitysten kanssa.
Olen tänään jälleen vahvistanut käsitystäni siitä, että taidan tässä elämässäni tosiaankin olla tekemisissä melko alkukantaisten tyyppien kanssa.
Kuten nyt esimerkiks:
Sinä vieta minu naine! Mina lyöta nuijala paaha! Ugh!

Bonobourokset hieroo pippeleitään vastakkain, jos niille tulee mustasukkaisuusriitaa naaraista. Miksei meki voitais? <3

Splittaan tähän keskusteluun liittyvät viestit nyt tuonne ajatuksia-topicciin, tää on nii hyvää settii.
User avatar
_Melba
Kameleontti
Posts: 982
Joined: Wed 23 Sep 2009, 20:08

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by _Melba »

hir wrote:ༀ ONX KELLÄÄ VAULTTILAISEL TATUOINTIKONET-TA ?
Muaki kiinnostais tietää. tehkää mulle tatskoi sit ku mul on rahaa! Tatuointi liikkeet on nii vitu kalliita.
User avatar
Lautturi
Lepakko
Posts: 255
Joined: Wed 23 Jun 2010, 10:40

Re: Yövalvomistopic

Post by Lautturi »

XTCVelho wrote:LUE KOKONAAN

Auttakaa vittu mua oikeesti vittu. TOIVOTTAVASTI LUIT TÄN!
Sori kipusi johdosta....

Mun mielestä (kun apua pyysit) homma menis näin:
1. Oma asunto
2. Parisuhde poikki
3. Yhteishuoltajuus

Tässä kohtaa ei oikeasti tule miettiä sitä mitä sinä tai naisesi haluaa, nämä on nyt kaikki menneisyyttä, nyt ainoa focus on lapsi...
Jos teet asiat "hyvin", niin lapsesi saa kovin toisenlaisen lapsuuden kuin mitä itse sait.
Eli oikeesti parisuhden poikki, jotta lapsi ei joudu todistamaan sitä perhehelvettiä josta oman elämäsi jalusta on rakennettu...

Et voinut valita omaa lapsuuttasi, mutta lapsesi lapsuus on nyt sinun käsissä.
Sun isäs ei ehkä ollut geneettisesti alkoholisti, voisko olla että tuli alkoholistiksi koska joutui elämään samankaltaisessa suhteessa kuin mihin itse olet päätynyt?
Naisesi on aikuinen ihminen, et pysty tätä mitenkään ehjäksi rakastamaan tai ymmärtämään siten että jakaisi arvomaailmasi, joten parisuhteenne perustuu toisten sietämiseen, ei rakastamiseen, joten teistä ei tule onnellista perhettä.
Älä laita lastasi tätä elämään, tiedät itse kaikkein parhaiten miksi...

Suojele ja rakasta lastasi...
Niin, teen jäätä toisinaan, se ruokani sulattaa.
Jos tahtoisit paljon sulattaa, sinä oppisit jäätäni rakastamaan.
User avatar
Death
Apteekki
Posts: 451
Joined: Sat 21 Aug 2010, 11:48
Location: Helsinki/Tampere

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Death »

XTCVelho sinun olisi helpoin erota nyt. Koska jos ajattelet, että yritetään vielä voit joutua kärsimään vuosia. Jos pettää kerran, pettää uudestaan.
You don´t need a Ph.D. to figure this out. I got high ´cause it was good to me...
User avatar
Huiko
LD50
Posts: 2480
Joined: Mon 18 Jan 2010, 16:13
Location: Pääkaupunkiseutu

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Huiko »

:heh: Keskustelun muuttuttua yleisluontoiseksi laitan vähän omaa ajatustani tähän. Ei minusta väkivalta tee sinusta/minusta/meistä yhtään alkeellisempia. Satuttaa voi niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Mustelmat ja muut ruumiin vammat itselläni paranevat nopeampaa kuin sielun vammat. Se että vetäisin jotakuta turpaan, koska minua on loukattu voisi olla puhdistavaakin. Jostainhan se prosessointi on aloitettava, niin miksi ei sitten vaikka siitä? No, voi käydä lompakon päälle kyllä jos hyvin osuu. Eikä tämä nyt, vaikka siltä näyttää ole puollustus puhe väkivallalle, vaan huomautus kokemisesta. Maskuliininen tapa kokea ja reakoida ei ole synonyymi tyhmälle.

Mustasukkaisuus ei ole maskuliininen tunne, vaan sen aiheuttama reaktio on. Olen nähnyt kissatappeluitakin joissa pohjana on ollut mustasukkaisuus. Petetyksi joutuminen ei välttämättä luo mustasukkaisuutta, ja silti sattuu. Jos haluaa tarkastella aihetta elokuvan keinoin niin suosittelen klassikkoa: Veturimiehet heiluttaa. Tutustukaa omaan maskuliinisuuteennekin, jos se feminiinisyys jo on tullut tutuksi. Miehien suoruus nopeuttaa asioiden läpi käymistä, kun taas naisilla on usein tapana kostaa kierosti puun takaa samaa tunnetta. Onko se sitten kehittyneempää ajattelua?

Monesti jo valmiiksi hyväksi koettu menetelmä ei kaipaa korjaavaa tilalle. Itse en mustasukkaisuutta harrasta/koe, joten nuo naiset saa mennä jos olivat mennäkseen. Takaisin ei kyllä sitten pääse, kun kuitenkin olen "yksiavioinen" ja tuohon yksilöön pettynyt.

Mutta siis tiivistelmä siitä miksi kirjoitin oli se, että vaakakupissani painaa henkinen vamma yhtä paljon kuin fyysinenkin. Suhteeseen ei mielestäni voi jäädä jos se vain tuo lisää vammoja. Oli se sitten kuinka vapaa tahansa.
Tää tie vie tuskan, valitusten loukkoon.
Tän kautta käyt iänikuiseen vaivaan.
Tää tie vie kadotuksen väen joukkoon.

Oikeudenmukaisuus sai minut aikaan,
Jumalan Voima, Viisauden summa
ja Alkurakkaus, joka synnit peittää.

Vain ikuiset on ennen mua luotu,
myös mun on ikuisesti kestää suotu.
Kun tästä käyt, saat kaiken toivon heittää.


-Dante (n. armonvuonna 1321 jkr.
frapathea

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by frapathea »

Nyt oli koko edellinen viesti jo senlaatust höpöhöpöö (käsitätkö oikeesti maskuliinisuuden ja väkivaltaisuuden synonyymeina? Toi viesti vaikuttaa täs ketjus mulle vähä samalt, ku ankkapukuun pukeutunu kolmisilmäinen eskimo keskel Saharaa; et mitä vittuu toi tos tekee ja mist hitost se tohon tuli ja mitä se oikee meinaa? Tai sit iha vaa samalta, ku ala-asteen luetun ymmärtämisen kokeita pitäväst opettajast tuntuu.), et ei täs osaa edes vastata enää mitään. Muutaku, et kiva, kun ajattelemme, ihan mitä vaan.

Mut tälle annan kyl päivän aplodit:
Se että vetäisin jotakuta turpaan, koska minua on loukattu voisi olla puhdistavaakin. Jostainhan se prosessointi on aloitettava, niin miksi ei sitten vaikka siitä?
User avatar
Huiko
LD50
Posts: 2480
Joined: Mon 18 Jan 2010, 16:13
Location: Pääkaupunkiseutu

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Huiko »

frapathea wrote:Nyt oli koko edellinen viesti jo senlaatust höpöhöpöö (käsitätkö oikeesti maskuliinisuuden ja väkivaltaisuuden synonyymeina? Toi viesti vaikuttaa täs ketjus mulle vähä samalt, ku ankkapukuun pukeutunu kolmisilmäinen eskimo keskel Saharaa; et mitä vittuu toi tos tekee ja mist hitost se tohon tuli ja mitä se oikee meinaa? Tai sit iha vaa samalta, ku ala-asteen luetun ymmärtämisen kokeita pitäväst opettajast tuntuu.), et ei täs osaa edes vastata enää mitään. Muutaku, et kiva, kun ajattelemme, ihan mitä vaan.

Mut tälle annan kyl päivän aplodit:
Se että vetäisin jotakuta turpaan, koska minua on loukattu voisi olla puhdistavaakin. Jostainhan se prosessointi on aloitettava, niin miksi ei sitten vaikka siitä?
No,joo. En koe maskuliinisuutta ja väkivaltaa synonyymeinä, vaan reakoiti tapaa. Ikävä jos en osaa ymmärrettävästi selittää. Kokeilen joku toinen kerta. Ehkä. :)
Tää tie vie tuskan, valitusten loukkoon.
Tän kautta käyt iänikuiseen vaivaan.
Tää tie vie kadotuksen väen joukkoon.

Oikeudenmukaisuus sai minut aikaan,
Jumalan Voima, Viisauden summa
ja Alkurakkaus, joka synnit peittää.

Vain ikuiset on ennen mua luotu,
myös mun on ikuisesti kestää suotu.
Kun tästä käyt, saat kaiken toivon heittää.


-Dante (n. armonvuonna 1321 jkr.
User avatar
Weraroa
Psykonautti
Posts: 52
Joined: Wed 01 Sep 2010, 02:21

Re: Yövalvomistopic

Post by Weraroa »

Sori että kesti vähän vastata tähän aiheeseen mut painaa ihan vitunmoinen kuume otsaa eikä jaksa kauheesti koneella olla.
frapathea wrote:
Olisitko siis kumppanisi kanssa jos tämä harrastaisi seksiä kolmannen osapuolen kanssa vaikka 3 kertaa kuukauden sisällä? Vai kuuluisiko se tähän "vapauteen"?
Jos viittasit muhun ja mun suhteeseen - henkilökohtaisella tasolla - tällä, niin joo, olisin. Mitäpä mä hyötyisin olemattomuudesta. Ihan yhtä lailla mä sitä tyyppii rakastan, vaikka se tunkiskin kulliaan johonkin toiseenkin. Se kun ei oo suoranaisesti meidän välistä, vaan näiden kahden muun osapuolen välistä. Mustasukkaisuus on kokemani mukaan ihan kestettävissä oleva ja toisinaan myös rakentava tunne, jos sitä jää hetkeks kattomaan, et mitäs tää nyt on.
Mun rakastettuna olemisen fiilis ei ole niin heikolla pohjalla, että jonkun toisen rakastetuks tuleminen sitä maailmanlopun vertaa järisyttelis.
Tässä kohdassa mä en kertakaikkiaan ymmärrä miten sä voit luottaa ja välittää ihmisestä joka saattaa millon tahansa olla jonkun toisen kanssa? Etkö sä hetkeäkään pelkää sitä että joku toinen ihminen saattaisi olla uusi sinä. Sellainen ihminen sun kumppanille joka täyttää kaikki kolot paremmin, tekee kaiken paremmin ja toimii fiksummin kuin sinä? Joka on kaikinpuolin parempi? Onhan se kypsää ajatella että "Hän tekee valintansa itse..", mutta kai se silti hiukan harmittaa?
frapathea wrote:
Weraroa wrote:Ero on aika hyvä vaihtoehto pettämistilanteissa kun luottamus on mennyt.
Must on tosi korni ajatus, et jos on suhtees sellasen ihmisen kans, jost tosissaan tykkää, ni ettei pystyis ees yrittämään yhteisymmärrystä ja luottamuksen uudelleenrakenteluu, ja kenties myös suhteen raamien uudelleenrakenteluu. No, toki riippuu kumppanin asenteestki, mut jea. Hyväksyn kuitenki vastauksen ja ymmärrän vastapuolen kantaa piirun verran enemmän. Kiitos!
Mut kaikella on rajansa. Jos 40kg kipsistä valmistetut kullatut antiikkiraamit on tuhansina päreinä niin lähetkö sä liimaamaan sitä toivoen että se olis entisensä vai ostatko uuden? Vaikka kaksi ihmistä rakentaisivat sitä raamia, se ei tarkota että se olis entisensä. Joskus on vaan parempi päästää irti ja kattoo mitä huominen tuo tullessaan.
frapathea wrote:
Joillekkin ihmisille kumppani saattaa myös olla objektimainen status symboli johon ei halua muiden koskevan. Vähän sama kun joku repis sun autosta takaluukun.
Sehän täs on just epäilyttävää; viimeks ku tarkistin, ni ainakaa tääl länsimais päin ihmiset ei yleensä ole toistensa omistuksessa. Tässä kohtaa lie siis kyse ennemmin omasta asennevammasta, ja vielpä pahanlaatusesta sellasesta.
Joo, tää status symboli siis ei ollut mitenkään mun mielipide vaan sellanen heitto joka tuli mieleen. :roll:
Mut sen sijaan että aina ajattelee jonkun ihmisen omistavan jotakin, voi ajatella sen omistautumisena tai kumppanina jolla on myös mielipiteet ja ratkaisut tehtävänä, jos elää yhteisillä säännöillä niin tollanen vapaamuotoinen rilluttelu tuottaa vaan luottamusongelmia.
frapathea wrote:
Selän takana asioiden tekeminen ja epärehellisyys on toki ikävää, mutta epärehellisyyteen yleensä turvaudutaan, kun rehellisyydestä erinäisen pää perseessä olemisen vuoksi olisi enemmän haittaa.
Eli sen sijaan että eläisi sellaista elämää josta voi aina kertoa totuuden häpeilemättä, pitää valehdella ja olla epärehellinen? Mun mielestä se on paljon enemmän pää perseessä olemista, jossa kuljetaan vain oman edun mukaisesti.
Täs astuu kuvioihin oman näkemykseni mukaan todellisuuden kanssa suorassa ristiriidassa oleva käsitys siitä, että ihminen oikeesti edes tekis mitään, mikä ei olis oman edun mukaista. Kyl se meille kaikille taitaa olla se oma perse ekana; joillekin vain epäsuoremmis muodoissa. Mut eipä täällä kukaan tee mitään, ellei saa siitä sitä koirankeksiään; palkintoa, tunnustusta, vahvistusta siitä, et nyt sä elit oikein.
Ja niin, valitettavasti ilmeisen iso osa ihmisistä ei ole kärsinyt vielä tarpeeksi jättääkseen turhan häpeän eilispäivään; valitettavasti ilmeisen suuri osa ihmisistä edelleen häpeää sitä, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Ihan vitun hyvänä esimerkkinä vaikkapa BDSM:stä tykkäävät yritysjohtajat, jotka joutuu harrastelee sitä salaa maineen menettämisen pelossa. Ei must kuulostais kauheen mielekkäältä tukahduttaa itseään vain siksi, ettei olis mitään salattavaa. Kaikist mielekkäimmält toki tuntuis se, et ihmiset lakkais tuomitsemasta toisiaan asioista, joista ei muille koidu haittaa, mut niin kauan kuin tätä tapahtuu, niin toisten hyväksyntää laajamittaisesti kaipaavat ihmiset joutuvat valitettavasti piilottelemaan.
Itse olen jättänyt tämän häpeän taakseni ja olen nykyään avoin lähestulkoon kaikesta lähestulkoon kaikille, ja kevyelt tuntuu. Toisinaan ihmiset kattoo kieroon, mut se tuntuu paremmalt ku jatkuva itsensä tukahduttaminen.
Oon täysin samaa mieltä tästä altruismista, jota siis ei ole. Ja oon muutenkin melko paljon sun kanssa samaa mieltä näistä asioista joita mainitsit, mut antamassasi esimerkissä tuskin on kyseessä häpeä vaan pelko oman auktoriteetin ja egon menetyksestä. Ja toistan, että ei kyseessä ole häpeä. Mä otan esimerkiksi kaikkien rakastan tekstari-Iken. Hyvä kaveri, hyviä juttuja, hauska veikko, hoiti hommansa hyvin, flirttaili ämmälle ja sai potkut? niinku wtf. ja hän ei eronnut koska hän HÄPESI mitään, vaan koska se sai kansainvälistä huomiota ja koko ihmisen "uskottavuus" meni. Ja tästähän ei voi syyttää Ikeä vaan korkeintaan Tuksua ja juorulehtiä.
Saiko tosta pätkästä mitään selvää mitä ajoin takaa?

Mut ydinkysymys: Miks pitää olla itsekäs ja kusipää anarkisti kun voi olla itsekäs herrasmies? Miksi pitää kulkea ajatuksella "MINÄ MINÄ MINÄ" kun se voisi olla "MINÄ MINÄ JA SINÄ"?
frapathea wrote: Kyyyyl mä uskon, et ne pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Vaatii kärsivällisyyttä ehkä, mut oon kokenut lopputulosten olevan pienen kärsivällsiyyden ja jopa täysin tarpeellisen kärsimyksen arvoisia. Olen kokenut ja koen muuttaneeni kanssaihmisten asenteita ja tapoja omalla esimerkilläni, suuntaan jos toiseen. Kyl se metsä yleensä tuntuu vastaavan, ja mähän huudan.
Ja sittenki, jos oon väärässä, ni mitä hittoo. Oonpahan yrittäny just sen parhaani, mitä muuta mä voisin?
Mä oon joskus aikasemminkin maininnut jotain vastaavaa mut toistan: Mitä järkeä on etsiä kumppania joka mätsää kun voit vaan ottaa mukavan ihmisen ja muovata siitä paremman. Eiköhän jokainen maailmassa ole muovannut jotakin toista ihmistä maailmassa esimerkeillään.
frapathea wrote:Mä koen katselevani tällaisia asioita lähinnä siltä kantilta, mikä vaikuttaa tehokkaimmin minimoivan tarpeetonta kärsimystä. En koe tuputtaneeni arvojani; voinet lukea lainaamastasi lauseesta pätkän "et must ainakin..." mikä mielestäni viittaa selkeästi siihen, että puhun omasta subjektiivisesta kokemuksestani.
Määrittele tarpeeton kärsimys. Mun mielestä kaikki kärsimys elämässä on elintärkeää oppimisen suhteen, jotta pystytään hahmottamaan asioita ympärillämme.
Mut kyl mun ajatusmalli nyt vaa vaikuttaa kaikin tavoin käytännöllisemmält.
ja Cartman loogisesti ajatteli et jos syö suulla ja paskoo perseellä, niin sillon kun työntää ruokaa perseeseen niin paskoo suullaan. Kaikki ei toimi siten kuin niiden kiteyttämä illuusio antaa ymmärtää.
Tää saattaa olla käytännöllistä tasan niin kauan kun tällä tavalla ajattelevien määrä on nyrkillä tapettava luku. Jos koko maailma ajattelis näin niin meillä menis kirkko-instituutti konkurssiin.
frapathea wrote:No ku ne säännöthän just luo niit rajoja. Ku pidetään mielummin kiinni siitä, mitä ei saa olla, ni jää vähemmän tilaa sille, mitä on. Ja mitä sit on tää SILLEEN? Mitä se käsittää, pitää sisällään? Mult on ainakin kadonnu esim. seksin rajat ja määritelmät jo aikapäivii sit, et niit saa selventää (oon täs asias niinkin epäkäytännöllinen tyyppi, ku yhdynnäs kaiken kans koko ajan).
Onks se sit vaa fyysisist jutuist kiinni? Mis se raja menee? Katse, kättely, halaus, suudelma, hyväileminen, yhdyntä? Ja kuinka on emotionaalisen puole laita, ja voiko yhdeltäkään ihmiseltä edes hedelmääkantavasti vaatia emotionaalista uskollisuutta? Entä jos siltiki ihastuu?
Mun se ydinläppä täs kun on, et jos nyt sattuu tykkäämään jostain ihmisest niin kovin, ettei muut jaksa kiinnostaa, ni silloin varmaan luonnollisesti pysyy pitkälti yksavioisessa ruodussa, vaikkei siit erillisii sopimuksia oliskaan. Itselleni on täl hetkel käynyt näin; sovittiin heti enstöiksemme, että tää on täysin vapaata, ja me saadaan olla ja olla olematta kenen kans tahansa kuinka paljon ikinä huvittaakaan. Ollaan lähinnä toistemme kans, koska halutaan olla lähinnä toistemme kans, eikä siks, et täytyis pitää kiinni joistain keinotekoisista raameista, jotta toinen pysyis. Voisin väittää suhteemme olevan vankemmalla pohjalla kuin moni muu suhde, joka meinaa kaatuu jo siihen, jos toinen vähän kyylää kadulla jonkun perään.
Nii, ja sit jos kiinnostaa olla vähän useemman kanssa, ni kuten olemme XTCVelhon tyttöystävän tapauksestakin oppineet, ei ne keinotekoiset raamit paljoo meinaa siin kohtaa, ku pannaan asuinkumppanin kaveria. Siinä pannaan silloin sitä kaveria, eikä siinä panna suhteen sääntöjä.

En näe ton saksivertauksen ideaa täs asiayhteydessä.. Saksilla voi leikata vaikka sataa paperii, mut ei kaikkii kerralla. Mutta vaikka sataa paperii silti. Saksilla voi myös leikata nauhaa. Saksilla voi tehdä myös muuta kuin leikata. Niistä voi tehdä vaikka modernin taideteoksen. Ei täs oo puhuttu siitä, kuinka leveelle ihminen voi haaransa levittää, vaan..

Mut nii, ei kai täs tosiaan mitään oikeeta kantaa ole olemassakaan. Ihmisil nyt on tapana tarkastella asioit siit valost, mist ne pääsee helpoiten jo valmiiksi valitsemaansa lopputulokseen. Tämän takia aukottomat perustelut tätä omaa, valmiiks valittua kantaa vastaan aiheuttaa toisinaan myös raivonpurkauksia ja huorittelua ym. epäasiallista käytöstä, jota voimme tässäkin ketjussa nähdä. Kognitiivinen dissonanssi tuntuu kieltämättä vähän hassulta, mut kyl sen mun kokemuksen mukaan yleensä kestää, vaikka synapsit vähän naksuiskin pelottavasti. Kun on päässyt yli pahimmasta muhjustaan, voi hetkeksi pysähtyä ja katsella ympärilleen, ja kenties miettii, et:
Mä voin puolustella ja todistella itselleni kantani oikeellisuutta ikuisuuksiin, mut kuinka hyödyllistä se on?
Kuinka hyödyllistä on pitää kiinni pinttyneistä ajatusmalleista, jotka tuottaa mulle enemmän tuskaa kuin nautintoa?
Kuinkahan kauan sitä viel jaksaa tapella niit niinkutsuttui tuulimyllyi vastaan?
Koskahan päästän irti ja antaudun autuudelle?
Miks kaiken pitää olla niin keinotekosta? Miks rajat ja säännöt pitää tulkita aina jonain ihmeellisinä kahleina? Kyllä mua helpottaa pirusti leikkiminen kun tiedän etten saa mennä kotikatua pidemmäksi, ei tarvii leikkii miniatyyrifiguureilla mut ei tarvii myöskään hankkiutua ongelmiin kotikadun ulkopuolella.

ja mä haluan tähän lopuksi määrittää mun mielipiteeni parisuhteesta heijastuvalle autuudelle: Se, että saa olla ihan oman kumppaninsa vierellä ilman pelkoa siitä, että hän miettisi jotain toista, vaikkapa parin päivän takaista hairahdusta jonka annoin anteeksi. Mulle autuus tässä tilanteessa on sitä, että mä tiedän olevani sen neidon ainoa mies jolle hän uskaltaa ja haluaa antautua, ja jonka edessä mäkin voin olla nöyrä ja näyttää välittäväni. Mä en TARVITSE siihen ulkopuolisia, koska hän täyttää KAIKKI ne tyhjät kolot jotka mussa on. Mä haluan olla vain yhden ihmisen kanssa, ja mä tiedän että hänkin tahtoo olla vain mun kanssani.

Joten mun mielestä sinä itse olet tuulimyllysi luonut ja taistelet sitä vastaan Psyvaultissa, koska kukaan muu ei niitä tuulimyllyinä nää?
Now the flame that burns twice as bright burns only half as long.
frapathea

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by frapathea »

Tässä kohdassa mä en kertakaikkiaan ymmärrä miten sä voit luottaa ja välittää ihmisestä joka saattaa millon tahansa olla jonkun toisen kanssa? Etkö sä hetkeäkään pelkää sitä että joku toinen ihminen saattaisi olla uusi sinä. Sellainen ihminen sun kumppanille joka täyttää kaikki kolot paremmin, tekee kaiken paremmin ja toimii fiksummin kuin sinä? Joka on kaikinpuolin parempi? Onhan se kypsää ajatella että "Hän tekee valintansa itse..", mutta kai se silti hiukan harmittaa?
Kyl mä joskus pelkään, mut jos se löytäis jonkun "uuden minän", ni hittoako mä sille mitään voisin. Ei siin varmaan painais paljoo mitkään sopimukset, jos nii palavasti rakastuis kuin me tavatessamme.
Pyrin punnitsemaan reaktioitani ja tarkastelemaan niitä mieluummin kuin tekemään tapani mukaan impulsiivisia päätöksiä epävakaalta emotionaaliselta pohjalta. Pyrin myös Antautumaan.
Mut sen sijaan että aina ajattelee jonkun ihmisen omistavan jotakin, voi ajatella sen omistautumisena tai kumppanina jolla on myös mielipiteet ja ratkaisut tehtävänä, jos elää yhteisillä säännöillä niin tollanen vapaamuotoinen rilluttelu tuottaa vaan luottamusongelmia.
Nii, siks näist asioista kannattaa olla yhtä mieltä. Mut jos sä haluut pysyy kumppanin kans, joka haluu olla vähän useemman kans, ni ellet saa kumppanias suostuteltuu muille teille, ni sit sä oot se myöntyjä. Nii se vaa. menee.
Saiko tosta pätkästä mitään selvää mitä ajoin takaa?
Joo, ja mielestäni vastasin tuohon liittyen. Et jos ihmiset lopettais toistensa tuomitsemisen. Iken erottaminen oli täysin naurettavaa, jos se tosiaan oli vain Tuksusta kiinni.
itä järkeä on etsiä kumppania joka mätsää kun voit vaan ottaa mukavan ihmisen ja muovata siitä paremman. Eiköhän jokainen maailmassa ole muovannut jotakin toista ihmistä maailmassa esimerkeillään.
Mitä lähempänä lähtötilanne on tavoitteita, sen helpompi niihin on yleensä päätyä. Usein muovaillessa muovautuu itsekin; sulaudutaan toimivaks heterogeeniseks mössöks. Myös motivaatiol saattaa olla osuutta asiaan; mul on enemmän motivaatioo muovautuu unelmieni avaruusolennon kylkeen sopivaks ku vaa jonku kenen tahansa. Ja se tuntuu myös kivemmalt. Eikä siinä kaikki; sulautumisen lisäksi asiaan liittyy energiaa ja polarisaatioita.
Romanttista höpöhöpöä.
Mut muovaudutaanhan täs kaikkien kans kaiken aikaa. Toiset muovautumiset vaan tuntuu sopivammilt. Tähtään siihen. Mä tykkään mukavast, ja mukavan jännittäväst. Vaihtelevast. Jooga on kivaa, ku siin ollaan eri asennois. Välil rentoudutaan. Dynamiikkaa. No mitä mä nyt höpötän, huh huh.
Määrittele tarpeeton kärsimys. Mun mielestä kaikki kärsimys elämässä on elintärkeää oppimisen suhteen, jotta pystytään hahmottamaan asioita ympärillämme.
Vittumainen, nihkee paska, josta ei opi sitä, mitä kaikki tääl opettaa. Tarpeetonta kärsimystä on myös esim. kärsimyksen kasvattaminen tai pitkittäminen turhan päiten.
ja Cartman loogisesti ajatteli et jos syö suulla ja paskoo perseellä, niin sillon kun työntää ruokaa perseeseen niin paskoo suullaan. Kaikki ei toimi siten kuin niiden kiteyttämä illuusio antaa ymmärtää.
Käytännöllisyyshän nimenomaan todetaan käytännössä. Cartmanhan kakkas suullaan siinä jaksossa ja kalkkunan työntäminen perseeseen olisi varmasti mukavaa piristystä, jos joskus kävis meininki tylsäks.
ja mä haluan tähän lopuksi määrittää mun mielipiteeni parisuhteesta heijastuvalle autuudelle: Se, että saa olla ihan oman kumppaninsa vierellä ilman pelkoa siitä, että hän miettisi jotain toista, vaikkapa parin päivän takaista hairahdusta jonka annoin anteeksi. Mulle autuus tässä tilanteessa on sitä, että mä tiedän olevani sen neidon ainoa mies jolle hän uskaltaa ja haluaa antautua, ja jonka edessä mäkin voin olla nöyrä ja näyttää välittäväni. Mä en TARVITSE siihen ulkopuolisia, koska hän täyttää KAIKKI ne tyhjät kolot jotka mussa on. Mä haluan olla vain yhden ihmisen kanssa, ja mä tiedän että hänkin tahtoo olla vain mun kanssani.
Jos sä TIEDÄT sen, niin mihin sä tarviit sopimuksia? Sehän täs just on; ei polyamorian tarvii tarkoittaa sitä, et pitäis nussii kaikkii ympäriinsä tai olla kumppaneit joka sormelle. Mä miellän sen enemmän niin, et hyväksytään se fakta, et toisella on oikeus tehdä niin halutessaan, mut ei tarvii, jos ei haluu. Kuten sanottu, en haluaisi lopettaa rakkaudellista suhdetta vain siksi, että kumppanini tuntisi lämpimiä tunteita muitakin kohtaan; sehän vaatis rakkauden tiukkaa määrittelyy ynnä kaikkee muuta, mihin mä en jaksa käyttää aivonystyröitäni ja aikaani. Se on tos nyt nii kauan ku sitä huvittaa. Sit se jaa tai menee. Tulee joskus takas toisinaa. Ei, rakkaus ei, rakkautta ei voi pompottaa.
Mä tiedän, että mun Rakas Aviomieheni ja Omistajani tahtoo tällä hetkellä olla lähinnä mun kanssa, koska sehän vois kaikes rauhas olla vaikka kenen kanssa, mut sitä ei nyt vaan kiinnosta, koska mä kiinnostan enemmän. Ja se on ihan vitun todellista, koska mä en vaadi silt mitää; se haluu ite Just Nyt vaa antaa kaikkensa mulle.

Tuulimyllyihä täs kaikki. Myller myller.

XTCVelho kiitteli saaneensa uusia näkökulmia tästä topicista ja hänellä kuulosti menevän nyt ihan hyvin. Tästä oon ollut iloinen. Must tuntuis hyvält, jos yhä useempi oppis rakastamaan kaikkee tätä epävarmuutta. Vai voiks täs muutakaan?
User avatar
ferox
OD
Posts: 1070
Joined: Sun 29 Mar 2009, 01:45
Location: ?f=7

Re: Yövalvomistopic

Post by ferox »

Weraroa wrote:Etkö sä hetkeäkään pelkää sitä että joku toinen ihminen saattaisi olla uusi sinä. Sellainen ihminen sun kumppanille joka täyttää kaikki kolot paremmin, tekee kaiken paremmin ja toimii fiksummin kuin sinä?
Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei pelkää, että kumppani minä hetkenä tahansa saattaa hylätä sinut siksi, että hän sattuu löytämään maailmasta ihmisen, joka on mahdollisesti parempi kuin sinä. Ylipäänsä ihminen, joka ei ole tavattoman neuroottinen, ei perusta parisuhdetta liioitellun mahdottomien edellytysten varaan, kuten tavallisesti esimerkiksi sen, että parisuhteessa täyttää itse täydellisesti partnerinsa tarpeet ja kummallekin oma partneri on niinikään täydellinen. Koska näin ei todellisuudessa ole, joutuu harhakuvitelmansa puolesta pelkäämään rankasti.
Weraroa wrote:Mä en TARVITSE siihen ulkopuolisia, koska hän täyttää KAIKKI ne tyhjät kolot jotka mussa on. Mä haluan olla vain yhden ihmisen kanssa, ja mä tiedän että hänkin tahtoo olla vain mun kanssani. [...] Se, että saa olla ihan oman kumppaninsa vierellä ilman pelkoa siitä, että hän miettisi jotain toista, [...] sitä, että mä tiedän olevani sen neidon ainoa mies jolle hän uskaltaa ja haluaa antautua.
Tiedät...? Sinä tiedät, että ihmiselläkin on viettinsä, ja tiedät että hän vilkaisee joskus parhaan kaverisi todella somaa persettä. Tiedät että hän katsoo pornoa ja tiedät, että joskus ihmisiä panettaa hirveästi samassa paikassa samaan aikaan. Sinä uskottelet itsellesi, että olet täysin kuin hänelle luotu; että saturoit kaikki hänen mielihalunsa, sillä uskottelet itse myös, että hän on sinulle kaikin puolin täydellinen puoliso. Sinä tiedät, että et tarvitse muita, kuten hihhulikin tietää pääsevänsä taivaaseen. Jeesus vaan sattuu olemaan vähän vakuuttavampi, sillä harvempi eroaa hänestä elinaikanaan.
Weraroa wrote:Miks kaiken pitää olla niin keinotekosta? Miks rajat ja säännöt pitää tulkita aina jonain ihmeellisinä kahleina?
Koska rajoitukset ja säännöt, hyvänen aika sentään, viestii vain ja ainoastaan luottamuksen puutteesta.


Minun on hieman yllättyneenä pakko todeta ihailleeni jo jonkin aikaa frapan kunnioitettavan järkeviä mielipiteitä. Olet frapa alkanut osoittaa joitakin hienoja piirteitä, joita en rehellisyyden nimissä aina ole kuvitellut sinusta löytyvän. Uskoisin oppineeni vihdoin näkemään lävitsesi hieman paremmin.
 “ ferox puhuu usein asiaa omas todellisuustunnelissaan ”  — frapa
User avatar
Weraroa
Psykonautti
Posts: 52
Joined: Wed 01 Sep 2010, 02:21

Re: Yövalvomistopic

Post by Weraroa »

ferox wrote: Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei pelkää, että kumppani minä hetkenä tahansa saattaa hylätä sinut siksi, että hän sattuu löytämään maailmasta ihmisen, joka on mahdollisesti parempi kuin sinä. Ylipäänsä ihminen, joka ei ole tavattoman neuroottinen, ei perusta parisuhdetta liioitellun mahdottomien edellytysten varaan, kuten tavallisesti esimerkiksi sen, että parisuhteessa täyttää itse täydellisesti partnerinsa tarpeet ja kummallekin oma partneri on niinikään täydellinen. Koska näin ei todellisuudessa ole, joutuu harhakuvitelmansa puolesta pelkäämään rankasti.
Mä olen tästä erimieltä. Se, että on itsevarma ja luo jonkinlaisen savuverhon itsensä ja kumppaninsa ympärille siitä että "ei ole ketään parempaa", on yleensä se ensimmäinen virhe. Mä en tarkota et pitää olla mustasukkanen 24/7, mut pelko oman kumppanin menettämisestä on tervettä. Mutta Ferox, huomaa lauseiden kysymysmuoto.
ferox wrote: Tiedät...? Sinä tiedät, että ihmiselläkin on viettinsä, ja tiedät että hän vilkaisee joskus parhaan kaverisi todella somaa persettä. Tiedät että hän katsoo pornoa ja tiedät, että joskus ihmisiä panettaa hirveästi samassa paikassa samaan aikaan. Sinä uskottelet itsellesi, että olet täysin kuin hänelle luotu; että saturoit kaikki hänen mielihalunsa, sillä uskottelet itse myös, että hän on sinulle kaikin puolin täydellinen puoliso. Sinä tiedät, että et tarvitse muita, kuten hihhulikin tietää pääsevänsä taivaaseen. Jeesus vaan sattuu olemaan vähän vakuuttavampi, sillä harvempi eroaa hänestä elinaikanaan.
Mä en oikeen tajunnut tätä mut se, että TIETÄÄ olevansa ainoa kumppanille on ihannetavoite johon pitää pyrkiä. Ihmisellä on viettinsä, mut ei koulutettu lammaskoirakaan lähde paimentamaan lampaita pelkän vietin voimalla, vaan harjoituksella ja tavoitteella.
Ferox wrote: Koska rajoitukset ja säännöt, hyvänen aika sentään, viestii vain ja ainoastaan luottamuksen puutteesta.
Mä olen tästä erimieltä. Säännöillä haetaan rajoja. Jokainen tietää että se raja menee johonkin.. Se tulee JOSKUS vastaan. Selkeillä säännöillä vaan vältetään se turha haparointi ja rajojen testaaminen.
Mut mä haluan nostaa tässä vaiheessa esille että kun puhutaan säännöistä, niin ei puhuta mistään "kello 20:00 kotiin etkä saa liikkua toisten miesten kanssa", vaan yhteisymmärryksellä pohdittu hiekkalaatikko jonka kokoa ja muotoa pystyy jokainen pari itse muokkaamaan, ja jonka sisäpuolella pari voi temmeltää.

Itsellänikin on neito jonka halut olen pystynyt omalla pippelilläni tyydyttämään, ja halin tarpeet halaamalla rutistanut pois. Mä olin kaks vuotta muijalleni jonkinlainen hyvä frendi / kuuntelija. En menettänyt tätä roolia kun sain hänet neidokseni. Meillä on hyvä henkisen tason yhteys, ja siksi mä en ole epävarma omasta naisestani. Mutta Eiköhän jokainen hae seurustelusta jotakin mikä itselleen sopii. Tämä malli sopii mulle ja mun naiselleni.
Now the flame that burns twice as bright burns only half as long.
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Weraroa wrote:Mutta Eiköhän jokainen hae seurustelusta jotakin mikä itselleen sopii. Tämä malli sopii mulle ja mun naiselleni.
Paitsis sinä päivänä, kun toinen teist löytää jonku toisen toisen. Jonkun uuden ja kutkuttavan. Sit jos pitää valita kahden väliltä vain yks, ni sit sul (tai sil) on 50% mahikset lentää kuviosta ulos. Sit jos ei tarvii valita olosuhteiden pakosta vaan voi ottaa molemmat mikäli tuntuu, että haluaa molemmat, ni eipä siinä sen kummempaa sit. Yksiavioisuus toimii varmasti ollessaan luonnollista ja vapaaehtoista; silloin, kun oikeesti halaua vain yhtä. Äh, äh, must sun viimeisin viesti kuulosti lähinnä siltä, että yrität vakuuttaa itelles, et tyttös tykkää susta. Eiköhän se, elä huoli.
Mut äh, äh, muistatteko sen fanta free -mainoksen? Why choose when you can have both. Poreamme ja koskenlaskuu. Laittilimuu ja makuu. Noi hyi vittu laittilimuu. Et ei siit sittenkää mitää.
User avatar
Weraroa
Psykonautti
Posts: 52
Joined: Wed 01 Sep 2010, 02:21

Re: Yövalvomistopic

Post by Weraroa »

frapathea wrote:
Weraroa wrote:Mutta Eiköhän jokainen hae seurustelusta jotakin mikä itselleen sopii. Tämä malli sopii mulle ja mun naiselleni.
Paitsis sinä päivänä, kun toinen teist löytää jonku toisen toisen. Jonkun uuden ja kutkuttavan. Sit jos pitää valita kahden väliltä vain yks, ni sit sul (tai sil) on 50% mahikset lentää kuviosta ulos.
todellinen välittäminen ei joudu toisen ihastuksen lävistämäksi.
frapathea wrote:Mut äh, äh, muistatteko sen fanta free -mainoksen? Why choose when you can have both.
Joo, haluanko elimistööni väriaineita ja sokeria vai väriaineita ja estereitä.
Now the flame that burns twice as bright burns only half as long.
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Weraroa wrote:
frapathea wrote:
Weraroa wrote:Mutta Eiköhän jokainen hae seurustelusta jotakin mikä itselleen sopii. Tämä malli sopii mulle ja mun naiselleni.
Paitsis sinä päivänä, kun toinen teist löytää jonku toisen toisen. Jonkun uuden ja kutkuttavan. Sit jos pitää valita kahden väliltä vain yks, ni sit sul (tai sil) on 50% mahikset lentää kuviosta ulos.
todellinen välittäminen ei joudu toisen ihastuksen lävistämäksi.
Ei niin, koska ne ei koske toisiaan.
Tai siis täh, kyl mun kaikki rakkaat on mulle aivan ainutlaatuisella tavallaan rakkaita. Must tuntuu, et sä takerrut täs siihen yleiseen käsitykseen, et romanttinen rakkaus ja seksuaalinen veto olis jotenkin rajoitetun erän tunteit. Mut samoin kuin äiti rakastaa kahta lastaan.. Tiiät varmaa tän.

Mä haluankin heittää takas kysymyksen, jonka itse kysyit multa aiemmin: Entä, jos tyttös löytää uuden sinut? Sellaisen, joka täyttää kaikki kolot ≥ kuin sinä, jne.. jne.. jne.. Eiks tän keskustelun osapuolista juuri yksiavioisella taholla ole enemmän syytä pelätä tätä skenaarioo?
Asioiden kieltäminen ei poista niiden synnyttämiä jännitteitä. Päinvastoin; se kokemukseni mukaan useimmiten kasvattaa niitä suuntaan jos toiseen.
Asioiden myöntäminen ei myöskään kokemukseni mukaan leväytä kaikkee käsiin; pedofiilipuolueen kieltäminen kuulostaa mun korviin vitun hyödyttömältä ja siltä, et ihmiset nyt vähän vauhkoilee turhaan.
Mä oon aika ihastunut yhteen tyttöön nyt, mut kyl se Aviomies tuntuu edelleen just silt Muhun kiinni kuuluvalt Palapelinpalalt.

Ja sit, mitä polyhommiin yleisesti tulee, niin esimerkiks kolmella mun ystävällä (kaks naista, yks mies) on kaikilla keskenään suhde. Ne vaikuttaa kaikki toisiaan syvästi rakastavilt. Et kaikkee sitä. Ei mul vaan ole uskoa tällasten asioiden ehdottomuuksille. Käytännös kun on nähty, et kaikkee tapahtuu.
frapathea wrote:Mut äh, äh, muistatteko sen fanta free -mainoksen? Why choose when you can have both.
Joo, haluanko elimistööni väriaineita ja sokeria vai väriaineita ja estereitä.
Höh, lues loppuun asti.
User avatar
Weraroa
Psykonautti
Posts: 52
Joined: Wed 01 Sep 2010, 02:21

Re: Yövalvomistopic

Post by Weraroa »

frapathea wrote: Mä haluankin heittää takas kysymyksen, jonka itse kysyit multa aiemmin: Entä, jos tyttös löytää uuden sinut? Sellaisen, joka täyttää kaikki kolot ≥ kuin sinä, jne.. jne.. jne.. Eiks tän keskustelun osapuolista juuri yksiavioisella taholla ole enemmän syytä pelätä tätä skenaarioo?
Mä en pelkää tätä miltään kantilta koska tiedän leidini olevan rehellinen ja mielummin jättävänsä mut ennenkuin hyppää jonkun toisen sänkyyn. Jolloin se rehellisyys säilyy ja tästä hommasta ei synny sitä epäluottamusta. Mun tyttöni ei ole myöskään luonteeltaan sellanen että se hyppäisi huumassa jonkun toisen petiin. Mun mielestä tässäkin on yksinkertaset säännöt. Jos neitoni tahtoo olla mun kanssani, niin hän on vain mun kanssani eroottisessa suhteessa, ja sama toistepäin. Miksei yksi ihminen riitä?
Now the flame that burns twice as bright burns only half as long.
User avatar
XTCVelho
Lepakko
Posts: 179
Joined: Fri 10 Sep 2010, 12:51
Location: Velhovuori/Vantaa

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by XTCVelho »

frapathea wrote:

XTCVelho kiitteli saaneensa uusia näkökulmia tästä topicista ja hänellä kuulosti menevän nyt ihan hyvin. Tästä oon ollut iloinen. Must tuntuis hyvält, jos yhä useempi oppis rakastamaan kaikkee tätä epävarmuutta. Vai voiks täs muutakaan?
Näin on, paremmin menee. Ihan frapan tasolle tossa ajatusmaailmassa en päässyt mutta kuitenkin on vähän avarampi maailmankatsomus. Pois laatikosta. :roll:

-XTCVelho
Pannul ei muutaku kanaa, hyllys ei muutaku kamaa BITCH!
Baikonur
Kameleontti
Posts: 606
Joined: Wed 23 Jun 2010, 14:01

Re: Yövalvomistopic

Post by Baikonur »

Weraroa wrote:Mä en pelkää tätä miltään kantilta koska tiedän leidini olevan rehellinen ja mielummin jättävänsä mut ennenkuin hyppää jonkun toisen sänkyyn. Jolloin se rehellisyys säilyy ja tästä hommasta ei synny sitä epäluottamusta. Mun tyttöni ei ole myöskään luonteeltaan sellanen että se hyppäisi huumassa jonkun toisen petiin. Mun mielestä tässäkin on yksinkertaset säännöt. Jos neitoni tahtoo olla mun kanssani, niin hän on vain mun kanssani eroottisessa suhteessa, ja sama toistepäin. Miksei yksi ihminen riitä?
Mä ainakin toivoisin, ettei mua jätettäisi, vaikka puolisoni rakastuisikin tai tuntisikin vetoa johonkin toiseen. Miksei hän voisi olla molempien kanssa, jos kerran haluaisi olla jonkun muunkin kanssa? Rehellisyys voisi silti säilyä ihan hyvin.

Miksei yksi ihminen riitä? Koska ihmiset ovat erilaisia. Jonkun toisen kanssa voi olla erilaista olla, vaikka ei silti yhtään parempaa tai huonompaa. Koska on niin paljon ihania ihmisiä, etteivät he voi korvata toisiaan.
"Never thought that a street drug would be what we need."
frapathea

Re: Yövalvomistopic

Post by frapathea »

Baikonur wrote:
Weraroa wrote:Mä en pelkää tätä miltään kantilta koska tiedän leidini olevan rehellinen ja mielummin jättävänsä mut ennenkuin hyppää jonkun toisen sänkyyn. Jolloin se rehellisyys säilyy ja tästä hommasta ei synny sitä epäluottamusta. Mun tyttöni ei ole myöskään luonteeltaan sellanen että se hyppäisi huumassa jonkun toisen petiin. Mun mielestä tässäkin on yksinkertaset säännöt. Jos neitoni tahtoo olla mun kanssani, niin hän on vain mun kanssani eroottisessa suhteessa, ja sama toistepäin. Miksei yksi ihminen riitä?
Mä ainakin toivoisin, ettei mua jätettäisi, vaikka puolisoni rakastuisikin tai tuntisikin vetoa johonkin toiseen. Miksei hän voisi olla molempien kanssa, jos kerran haluaisi olla jonkun muunkin kanssa? Rehellisyys voisi silti säilyä ihan hyvin.

Miksei yksi ihminen riitä? Koska ihmiset ovat erilaisia. Jonkun toisen kanssa voi olla erilaista olla, vaikka ei silti yhtään parempaa tai huonompaa. Koska on niin paljon ihania ihmisiä, etteivät he voi korvata toisiaan.
Hidastelin runollisen vastaukseni kanssa, mut tässähän se oli oikeastaan sanottuna paljon suoremmassa muodossa. Kiitos.

Rakastellakseni aivoja vielä hiukan suuremmalla palolla: kirjoitin vastikään myös pohdiskeluja monogamisemmasta näkökulmasta, joten jos jotakuta sattuis kiinnostamaan: https://www.tietoiseen.fi/foorumi/index ... 4#msg45784 (suosittelemn myös huomioimaan topicin otsikon kun rakkauden rajat liukenevat. Liittyy olennaisesti muun muas Baikonurin sanomaan.
User avatar
Huiko
LD50
Posts: 2480
Joined: Mon 18 Jan 2010, 16:13
Location: Pääkaupunkiseutu

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Huiko »

Huiko wrote::heh: Keskustelun muuttuttua yleisluontoiseksi laitan vähän omaa ajatustani tähän. Ei minusta väkivalta tee sinusta/minusta/meistä yhtään alkeellisempia. Satuttaa voi niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Mustelmat ja muut ruumiin vammat itselläni paranevat nopeampaa kuin sielun vammat. Se että vetäisin jotakuta turpaan, koska minua on loukattu voisi olla puhdistavaakin. Jostainhan se prosessointi on aloitettava, niin miksi ei sitten vaikka siitä? No, voi käydä lompakon päälle kyllä jos hyvin osuu. Eikä tämä nyt, vaikka siltä näyttää ole puollustus puhe väkivallalle, vaan huomautus kokemisesta. Maskuliininen tapa kokea ja reakoida ei ole synonyymi tyhmälle.


Tämä siis käyttäytymis psykologian termein. Opettajani termein. Siis maskuliininen tapa reagoida.
Mustasukkaisuus ei ole maskuliininen tunne, vaan sen aiheuttama reaktio on. Olen nähnyt kissatappeluitakin joissa pohjana on ollut mustasukkaisuus. Petetyksi joutuminen ei välttämättä luo mustasukkaisuutta, ja silti sattuu. Jos haluaa tarkastella aihetta elokuvan keinoin niin suosittelen klassikkoa: Veturimiehet heiluttaa. Tutustukaa omaan maskuliinisuuteennekin, jos se feminiinisyys jo on tullut tutuksi. Miehien suoruus nopeuttaa asioiden läpi käymistä, kun taas naisilla on usein tapana kostaa kierosti puun takaa samaa tunnetta. Onko se sitten kehittyneempää ajattelua?
Tässä taas oli irrallisia lauseita ja yleistyksiä ilman sen kummempaa selittelyä. Joo,pitäisi olla kirjoittamatta sellaisia keskusteluun. :)
Monesti jo valmiiksi hyväksi koettu menetelmä ei kaipaa korjaavaa tilalle.
Tämä tarkoitti sitä että jos saa tyydytyksen tai keinon prosessoida henkisen trauman aiheuttamalla fyysisen toiselle ja se on jo todettu aiemmassa kokemuksessa toimivaksi keinoksi tunteidensa käsittelyssä, ei ole tarvetta minusta seuraavallakaan kertaa välttämättä muuttaa toimintaansa. Väkivalta kun on osa ihmis-eläintä.
Itse en mustasukkaisuutta harrasta/koe, joten nuo naiset saa mennä jos olivat mennäkseen. Takaisin ei kyllä sitten pääse, kun kuitenkin olen "yksiavioinen" ja tuohon yksilöön pettynyt.
Tässä taas koitin lyhyesti sanoa: Haluan omistaa ja että minut omistetaan. Osaan kuitenkin huolehtia vain itsestäni ja omaan normaalit pelot parisuhteissa potenssiin kaksi. Kaipaan todistelua lähes päivittäin suhteissani kunnes saan varmuuden, valheellisen tai en. En koe roikkumisen arvoisena parisuhdetta jossa minä en olisikaan se tärkein, ja suvereeni. Mieleni juonii varmasti jo luonteeni takia kaikenlaista tuon varmuuden saamiseksi. Tämä siis siinä tapauksessa jos en ole onnistunut kariuttamaan suhdetta jo ennen kokeilu vaihetta outoudellani ja harhautuksillani. Kiteyttäessä vain ajatus saattaa kadota taustalta. Kuulemma taitolaji.

Sitten oli taas kaksi lausetta jotka eivät liittyneet kuin ohuen aasinsillan kautta toisiinsa. Ja viimeisenä ainoa harmittava sammakko tekstissäni. Ekaan se että, en pelkää kumpaakaan ja saan joskus nautintoa kummastakin, kun säännöt on selvät. Se kuuluu minuun. Toiseen kommentoisin sen että uhrina ei ole kivaa. "Uutta suoleen kun vanha kuolee." Kun rakkaus ja epätoivo syövät minusta toisiaan. Oikein kirjoitusta opettelen ja sivistyssanoja, lievän nousujohteisella kehityksellä. Toivottavasti tämä avasi tekstiä vähän, vaikka ette olisikaan samaa mieltä. Sitä en odotakkaan. Söisi kaiken hauskan. <3 :D
Tää tie vie tuskan, valitusten loukkoon.
Tän kautta käyt iänikuiseen vaivaan.
Tää tie vie kadotuksen väen joukkoon.

Oikeudenmukaisuus sai minut aikaan,
Jumalan Voima, Viisauden summa
ja Alkurakkaus, joka synnit peittää.

Vain ikuiset on ennen mua luotu,
myös mun on ikuisesti kestää suotu.
Kun tästä käyt, saat kaiken toivon heittää.


-Dante (n. armonvuonna 1321 jkr.
User avatar
tRip
Moderator
Posts: 6170
Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by tRip »

mä muuten tajusin et eipä mul oikeen o mitää järkevää sanottavaa :foil:
ehkä tää kaikki onkin vaan sitä miltä se tuntuu..
Keep it unreal.

Vaultti.net - coming soon..
User avatar
Normander
Psykonautti
Posts: 131
Joined: Fri 17 Oct 2008, 11:06
Location: kohti ääretöntä ja sen yli

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by Normander »

Pitkään ollu tässä sillee ettei hirveesti oo jaksanu vaulttia selata tai varsinkaan postata mitään, vaikken muutenkaan mikään suurisuu ole ollut. Eikä muutenkaan noi huumeilut oo niin kauheesti kiinnostanu, lähinnä sauhua menny sillon tällön viikonloppusin ja jossai baareissa vaa ravannu niinku suurin osa kavereistani. ei vaa oikee oo mikään innostanu. ja nytki ku on duunia ni ei oo voinu ihamitevaa douppailla, nyt si ku sain tos dexmiä,nipsuja ja sieniä ekaa kertaa koitettua ja alko tää vaulttiki enempi kiinnostaa ni huomaa heti kuinka elämä alkaa pyörii taas huumeiden ympärillä :D ei täälä vaa jaksanu samanlailla roikkua ku ei kerta jaksanu huumeheitakaan. mut ny oon taas sen verran back ku vaan voin! :> :roll: :foil: :) 8)
User avatar
NiLa
Karvakuono
Posts: 29
Joined: Mon 20 Sep 2010, 15:34
Location: Vantaa

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by NiLa »

Huomaan nyt itse kun mun frendi piirit on muuttunu paljon, ja kuvioissa on oikeastaan kaikenlaista pientä ja mukavaa. Tapasin kivan miehen suunnitellusti paikassa baari-iltani aikana. Mies kertoi heti alkuun että hän on vetäny poretta.

Tokaisin vaan mitäs pienistä kun ei nekään meistä. Tämä kuulosti jtnkin niin kotoiselta tavalta vastata. Jos menisin vuosia taakse päin olisin häipynyt paikalta ja pyytänyt miestä poistamaan numeroni.
Vietimme hauskan illan baarissa, ja jatkoimme matkaa meille ja nyt olemme tavanneet päivittäin.

Ajatus tuntui niin ihmeelliseltä että sen ihmisen lähellä onkin hyvä olla ja oon huomannut olevani ihan hulluna silmiin jotka on sekaisin jotka on isot ja tuijjottelee asioita tarkasti.
Silmäthän ovat sielun peli vai ?
Hulluudella ei ole rajoja, rajat ovat hulluutta!
User avatar
psycoma
Lepakko
Posts: 228
Joined: Sun 26 Sep 2010, 22:35
Location: Tamperesteri

Re: Ajatuksia, ihan mistä vaan

Post by psycoma »

Ajatukset sanoo:
elä yhdistä seuraavia aineita keskenään: lsd + kannabis + panama rayon musiikki + kännissä kirveen kanssa heiluva kaveri, seurauksena voi olla epäilyttävä matka ja illan aikana eksyminen robottidiskoon sekä kadun reunalla istuskelu ja ihmisille nauraminen.