Vedin siis kerran 600mg dxmiä, semmonen normi 2p olo tuli siitä, eli euforinen, energinen ja hieman psykedeelinen. Psykedeelinen sen verran, että välillä koko maailma muuttui sarjakuvaksi, vähän kuin yksi kuva johon kaikki on piirretty, mikään ei näyttänyt todelliselta tai elävältä, vaan kuin kaikki olisi piirretty ja "kuollutta". Jos musiikki ei soinnut, niin tuli kolkko olo, tuntui kuin olisin vankina jossain piirretyssä, missä olen ainut elävä olento.
Peruseuforia ja energinen olo siis kesti n. 4h, jonka jälkeen alkoivat noi psykedeeliset olot.
Kuitenkin olin dxmeissä ollut jo 5-6h joten lähdin nukkumaan. Jätin musiikin soimaan, koska silloin silmät kiinni näkyi rauhoittavia visuaaleja ja kuin olisi lillunut mukavasti pilvien päällä. Nukahdin pariksi tunniksi, jonka jälkeen heräsin siihen etten tiennyt kuka ja missä olen, vähän niinkuin tietoisuuteni oli resetoitunut. Olo oli muuten täysin selvä, mut periaatteessa kaikki tieto itestään oli hävinnyt ja kaikki tuntui vieraalta. Keskittymällä itseensä ja miettimällä kuka olen, tieto alkoi palautumaan pikkuhiljaa. Lopulta kun kaikki tieto oli suurinpiirtein palautunut tajuntaani, pälkähti päähäni tupakointi jostakin alitajunnasta. Lähin siitä sitten parvekkeelle tupakalle ja katselin maisemia. Parin vedon jälkeen tumppasin tupakan, kun maistui hirveän pahalle. Ja tää hirvee maku itseasiassa jatkui kuukauden ja se maku oli myös kahvissa, eli noita ei tullutkaan sitten kätettyä siihen kuukauteen.
Oli kyllä sen verran outo tapaus, kun olen ennen nauttinut 900mg, mikä ei ole todellakaan vienyt tietoisuuttani. Olen useita kertoja aikasemminkin nauttinut 600mg, eikä yksikään ole toiminut noin poikkeavasti.
Lisäystä: Tulikin juuri mieleen että nautin tuon 600mg vähän paukkumaisella tavalla. Aina kymmenen minuutin välein otin pienen määrän siitä. Eli en nauttinut koko annosta kerrallaan, vaan pikkuhiljaa. Tällä saattoi olla isokin merkitys.