Jumalauta pisti sylettämään viime stadin reissulla kun toisella linjalla ei ollutkaan vinkkiä. Muutenkin oon ruvennu pikkuhiljaa sotepaikoissa asioidessa kyrsiintymään siitä, että kun saavat tietää että minä olen tehnyt päätöksen laittaa substanssia X/Y/Z(tai X+Y+Z koska skj4lyfe) kehooni, minulta häviää samantien ihmisarvo ja kohtelu muuttuu tylyksi ja välinpitämättömäksi.Helsingin kaupunki kilpailutti viime kesänä huumeiden käyttäjille suunnattujen palveluiden järjestäjät. Kyseisiä palveluja ovat kaksikymmentä vuotta hoitaneet A-klinikkasäätiö ja Diakonissalaitos.
Kilpailutuksen seurauksena A-klinikkasäätiö ja Diakonissalaitos vaihtoivat tehtäviä keskenään. Tehtävien vaihto onnistunee, mutta palvelunkäyttäjien käyttäytyminen voi olla eri asia.
Toinen järjestöistä oli hoitanut suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveys- ja sosiaalineuvontapalveluita ja toinen hiv-positiivisten huumeiden käyttäjien erityispalveluja. Nyt vaikeassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat joutuvat toimimaan uusien henkilöiden kanssa.
Käyttäjäyhdistys Suomen Lumpeen tiedottaja Sari Haikarainen korostaa 26.1. 2016 esitetyssä Spotlight-ohjelmassa Äänetön asiakas, että loppuasiakkaita ei kuultu hankintaprosessissa.
”En ymmärrä miksi hyvin toimivia palveluita siirretään paikasta toiseen kun ei ole itsestään selvää, että huumeiden käyttäjät tulevat mukaan”, Haikarainen sanoo. Huumeiden käyttäjät eivät ehkä hae uudelta taholta puhtaita neuloja, mikä näkyisi lisääntyneinä hiv-tapauksina.
Aiemmin toimintaa hoitanut A-klinikkasäätiö vaihtoi viime 1,2 miljoonaa neulaa. Vierailuja terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä oli 25 000.
”Huumeiden käyttäjät ovat epäluuloisia eivätkä välttämättä luota uusiin ihmisiin. Tässä menetetään arvokasta kokemusta ja toimivat asiakassuhteet”, Haikarainen kertoo.
Helsingin kaupunki on ollut erittäin tyytyväinen sekä A-klinikkasäätiön että Diakonissalaitokseen toimintaan. ”Siksi luotamme siihen, että myös uudet toimet tulevat sujumaan hyvin”, osastopäällikkö Leena Turpeinen Helsingin kaupungista uskoo.
Turpeisen mukaan laki velvoittaa kilpailuttamaan palveluita, koska sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo eli 100 000 euroa ylittyi.
”On ymmärrettävää, että palvelunkäyttäjien kannalta olisi helpompaa jatkaa toimintaa samojen ihmisten ja organisaatioiden kanssa, mutta yritysten kannalta on tärkeää, että järjestämme kilpailutuksia”, Turpeinen toteaa.
Julkiset hankinnat muodostavat Suomessa yli 30 miljardin euron markkinat. Hankintalain uudistus tulee todennäköisesti eduskunnalle kevään aikana. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat esittäneet, että tietyt vammaispalvelut eivät kuuluisi enää hankintalain piiriin.
”Kun kyse on tärkeistä elinikäisistä palveluista niin määräajoin tapahtuva kilpailus aiheuttaa suurta epävarmuutta ja heikentää ihmisten elämänlaatua”, Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen sanoo.
”Vammaisilla on hyvin erilaisia elämäntilanteita, mutta usein hankitaan keskivertopalvelu, joka ei välttämättä sovi asiakkaan elämäntilanteeseen”.”Syntyy yli- ja alipalvelua”, Lappalainen toteaa.
Toimittajana Patrik Skön
Omasta mielestäni oon kuitenkin ihminen, välillä jopa ihan hyvä semmonen. Voitaisko mua hoitaa vaikka olenkin narkkari? Imusolmukkeet voi olla turvoksissa kamanvedon takia joo, mutta entä jos sattuukin olemaan kyseessä lymfooma tms. ja diagnoosi jää saamatta koska lekuri hätyyttää helvettiin asioimaan paikallisen (yksityisen) päihdeklinikan puolelle? Vittu että vituttaa.
