Noin klo 22.00 ystäväni soitti että hänellä olisi happoa, jos haluaisin ostaa. Poikaystävän vastusteluista huolimatta hyppäsin seuraavaan bussiin tapaamaan ko. ystävää. Kun tapasimme, hän sanoi että "kannattaa sitten olla ihan rauhassa vaikka kotona, oikeastaan noi on tutkareita eikä happoa". Ärsyynnyin, kun en oikeastaan tiennyt kuinka nämä tutkarit vaikuttaisivat, ja olin innoissani happoilusta. Hintaa oli 12e/lappu, joten päätin kumminkin testata juttua ihan mielenkiinnosta. (Näin jälkeenpäin naurattaa kysymykseni kaverille "Täs on varmaa vaa yks lappu ku tää on näin pieni?" jolloin se nauroi ja sanoi että se puolitetaan..
). En olisi koskaan osannut odottaa, kuinka vahvasti niin pieni lappunen vaikutti.About kello 23:30 saavuin poikaystäväni luokse, jolloin laitoimme nämä mauttomat, hajuttomat laput kielillemme. Ei muuta kun vaikutuksia odottamaan.
Kello oli jo lähemmäs yhtä, kun totesin että paskan möivät. Juotiin siinä muutama olut ja ajateltiin käydä nukkumaan. Silloin huomasin, että nyt lähtee ja kovaa
!! Tästä yöstä muistikuvani on hyvin, hyvin hatarat. Kellon ajoista ei ole mitään käsitystä. Ensimmäinen asia, josta huomasin poikaystäväni olevan myös oloissaan, oli hänen kommenttinsa: Hei, sun hiukset hyökkää mun kimppuun! Jolloin hän rupesi haromaan niitä. Tästä säikähtäneenä huomasin itsekkin että hiuksissani on todella jotain outoa. Ne olivat muuttuneet isoksi mytyksi, leijonan harjaksi. Yritin kammata pehkoani, jolloin tuntui kuin kaikki hiukseni olisi lähteneet irti. Myös poikaystäväni näytti aika-ajoin hyvin pelottavalta. En tunnistanut häntä samaksi ihmiseksi. Yö meni sängyssä makaillen, ihmetellen kaikkia visuaaleja ja musiikkia kuunnellessa. Koskettelimme myös toisiamme, muistan kuinka hänen iho muuttui jotenkin erilaiseksi, siihen rupesi muodostumaan kaikkia paiseita ja kuvioita. Se oli kuvottavaa, mutta pikku hiljaa totuin siihen. Läheisyys alkoi tuntua todella mahtavalta. Musiikki kuullosti myös uskomattomalta, ja nosteiden tahdissa silittelimme ja halailimme toisiamme. Ei sitä pysty edes sanoin kuvailemaan
Sitten, yht'äkkiä huomasin, että "hei, mä oon jo ihan selvä ja kaikki näyttää normaalilta!" Kunnes kaikki taas valui, myllersi, pyöri, väreili.. (Tämä toistui tripin aikana kymmeniä kertoja.) Tuntui myös, kuin olisimme voineet kommunikoida ajatuksen voimalla. Ei tarvinnut sanoa mitään, tuntui että toinen tiesi tarkkaan mitä ajatteli ja pystyi vielä vastaamaan siihen.. Se oli SIISTIÄ.Lauantai aamuna (ei hajua vieläkään kellon ajasta) alkoi miehelläni hillitön pullistelu ja naurukohtaus. Hän vain nauroi nauroi ja nauroi, ei pystynyt lopettamaan sitä. Pullisteli lihaksiaan, ja kutsui itseään kivimieheksi..
Minua hän sanoi majesteetiksi. Me muutuimme näiksi henkilöiksi, mieheni näytti tästä eteenpäin kivimieheltä, ja itse koin olevani suurikin kuninkaallinen maatessani sängyssä. Pidin silmiäni kiinni kun makasin; en halunnut nähdä meitä vieraita ihmisiä, joiden jokainen ruuminosa muuttuu pelottavammaksi joka vilkaisulta - halusin nähdä majesteetin jonka orjana kivimies toimi. Pystyin ajatuksissani vaihtamaan sijaintiamme, kaikki oli hyvin todellista. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä kuullostaa joltain esikoululeikiltä, joka muuttuu todelliseksi. 
Tänä samana aamuna saimme päähän piston lähteä kauppaan. Siinä sitten seisoimme alusvaatteisillamme hänen huoneenlattialla, pidellen toisistamme tiukasti kiinni. Poikaystäväni tokaisi että: Odota, mun täytyy pakata nää kalat minigrip pusseihin niin lähetään! Jolloin onneksi, jossain pääkopassani tajusin että ei todellakaan olla menossa kauppaan.
Jatkoimme siis matkailua turvallisesti sängyssä.. Jossain vaiheessa päivää uskaltauduin lähteä vessaan. Olin todella ollut noin 12h pelkästään sängyssä, jopa tupakalle meno oli hyvin pelottavaa vaikka parveke on samassa huoneessa jossa olimme... Vessaan päästyäni, säikähdin, säikähdin todella! Jumituin omaan peilikuvaani. Mitä näinkään. En se ollut minä. Näkemäni kuvotti minua. Naamani turposi ja kutistui, muuttui punaisesta violetiksi, silmät pyörivät päässä.. Ja hiukset olivat edelleen pelkkää myttyä. Kun yritin harjata niitä, ne alkoivat elää omaa elämäänsä. Jokainen hius luikerteli takaisin myttyyn, eikä suostunut suoristua. En pystynyt enää katsoa peiliin, joten istuin vessanpöntölle ja katselin lavuaariin. Lavuaarissa liikkui jotain epämääräistä, ihan kuin tupakan puruja, lankoja, pölyä. Ja ne liikkuivat todella nopeasti. Juoksin äkkiä takaisin huoneeseen höröttäen. (näitä epämääräisiä suttuja esiintyi kaikilla valkoisilla pinnoilla, ja joka paikassa tuntui olevan likaista. kun käärin sätkää, luulin levittäneeni kaikki purut lattialle, koko matkan ajan
)Häröiltyämme jonkun aikaa, exäni soitti ja päätti tulla kylään. Hän oli tietoinen että olimme viime yönä ottaneet laput, mutta oli niin kännissä ettei tajunnut mitään..
Kun hän astui ovesta sisään, järkytyin. Hän oli turvonnut ainakin 100 kertaiseksi ja hänenkin naama oli puna-, violetti-, sinisävyinen. Hän vain velloi. Mieheltäni naurukohtaus oli jo hellittänyt ( ei sitä jatkunutkaan kovin montaa tuntia... 
) mutta sitten se alkoi minulla. En voinut pariin tuntiin mitään muuta kuin nauraa. Miehelläni alkoikin jo pikku hiljaa mennä hermo. Exäni vierailu oli hyvinkin omituinen. Maatessamme nykyiseni kanssa sängyssä, teki meidän molempien mieli hiplailla häntä kovasti. Niimpä pyysimmekin hänet sänkyyn, jolloin pojat alkoivat halailemaan ja puhuivat jo jostain intiimimmästä Myös minä kosketin exääni, jolloin hän turposi niin paljon että hän näytti räjähtävän, ja sormeni upposi häneen kokonaan. 
Loppupäivä ja ilta meni vain maatessa sängyssä, katsellen visuaaleja joihin oli jo kerennyt kyllästyä. Vessaan menin myös ihmettelemään itseäni vielä kerran. Soittelimme myös matkan aikana hyvin hulvattomia puheluita kavereillemme... Ja löysin myös omasta puhelimestani muutaman "kivimies-videopätkän" :--DD
Pidin matkasta (joka on nyt niin kutsuttu häämatkamme
) hyvin paljon.. Set&settings oli kohillaan, vaikkakin olisi ollut vielä mahtavampaa jos olisi ollut kesä.. Oloja oli 24h - , eli annostus taisi olla sopiva. Nyt kysyn teiltä vaulttilaiset ihan seuraavaa kertaa varten (joka toivottavasti tulee vielä!) muutaman kymysyksen. Voi olla että niitä on kysytty aiemminkin, mutta menköön.1. Miten alko vaikuttaa tän kanssa , vai vaikuttaako oikeastaan ollenkaan? Nautin tuon 24h aikana about 12-packin kaljaa, mutta en kyllä osaa sanoa itse tähän mitään. Entäs savut? Onko ihan turhaa polttaa vai boostaako?
2. Kannattaako lappuja ottaa useana päivänä peräkkäin - onko kiinni vain siitä että kestääkö psyyke vai onko muuten vaan järkevää? Esim. Jos ottaa maanantai aamuna yhden ja seuraavan vaikka tiistai yönä?
3. Muiden aineiden kanssa combottaminen? Järkevää vai ei?
Ploploplo. Tyhmii kymysyksii, zörge
Vaikka olikin ensimmäinen kirjoittamani trippistoori, paremminkin olisin voinut mielestäni kirjoittaa.. Mutta suunta ei ole kuin ylöspäin !Thc kuittaa ja kutittaa
EDIT: Huijasin! Ei siitä montaakaan kuukautta ole
Joo sieniä just lähinnä kelailin... Tai naksuja 
Niin sitä olin sanomassa.. et ei se koko matka hirveetä tykitystä oo. Ittellä ne laskut on semmost jumitteluu ja nukkuminen voi olla aluks hankalaa, mut kyllä se o siitä aina lähteny rullaa taas.. ja oon kyllä aina pystyny toimimaan siinä matkan loppuvaiheessakin, vaikkei mikään freesein olo olisikaan.. monesti ei oo jengi tajunnu mitään ku oon ollu ns. "lohikäärmeen siivillä".. kaikkeen tottuu, jopa bromoon 
