masentaa..

[flop]

löhöän erittäin epämukavassa asennossa sängylläni läppärin näyttö kakskyt senttiä naamastani. Pienoinen jumitus on päällä johtuen pilvenpoltosta ja masennuksesta ja tuntuu vaikealta kirjoittaa, mutta täytyy silti.

Niin mitä on masennus? Mulle se on sitä kun tuntuu ettei mikään tunnu miltään. Ihan sama mitä ympärillä tapahtuu, sisällä on vain tyhjää. Riitelen itseni kanssa siitä, miten asiat pitäisi nähdä ja ymmärtää mutta suurimman osan ajasta en jaksa käsitellä niitä mitenkään. EVVK.

Haluaisin taas nauttia asioista. Pään sisällä jyskyttää ajatuksia ja pakko saada jotain arvokasta tehtyä..mutta miten saada mitään aikaan kun mikään ei kiinnosta? Kehityspsykologian kirjassa sanottiin että ihmisellä tulee yleensä noin neljänkymmenen vuoden iässä kriisi, jossa hän miettii elämäänsä ja pohtii, mikä on tärkeetä ja mitä hän on saanut aikaan. Tuntuu että mulla on toi vaihe jatkuvasti, oon vasta kohta 22. Mutta kello tikittää, toinen jalka on varmaankin jo haudassa.

Haluaisin olla yksin ja miettiä, toisaalta miettiminen ei johda lopputulokseen (tai ainakaan en usko sellaisen olemassaoloon). Helpompaa olisi mennä ihmisvilinään ja teeskennellä..ehkä sen jälkeen kun palaisin kotiin yksin, kyyneleet vihdosta viimein vierähtäisivät. Odotan innolla sitä, kun vihdoin pystyisin taas itkemään.

Ehkä pitäisi hakea apua? Mutta en halua joutua kylmään hoitosysteemiin, jossa ollessani leimaisin itseni sairaaksi ja ehkä luovuttaisin lopullisesti. Olisiko helpompi popsia lääkkeitä. En tiedä.

Mietin tänään päihteilyä. Ihan sillei tosissaan. Viime marraskuun jälkeen en oo ottanut pilven ja hasiksen lisäksi mitään muuta. Ehkäpä deelit toisivat kaivattua mielenrauhaa? Tai todennäköisesti ne veis vaan tätä oloa syvemmälle, mitä en halua. En halua joutua tilaan, jossa itsemurha tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta. Toisaalta, eikö päihteily ole se tyypillisin tapa torjua ahdistusta..? Mutta en tiedä mitä muutakaan tekisin. Pääni kärsii paitsi muhkean päänsäryn takia, myös ajatusvilinän. Olisipa hiljaista edes hetken..

Ehkä huomenna olo on parempi ja luen tätä kirjoitusta miettien, että mikä ihme mua oikein vaivas. Ei voi tietää, tältä tuntuu nyt (ja on tuntunut jo pidemmän aikaa) ja olisi oikeasti ihanaa palata takaisin niin sanottuun normaaliuteen, missä asioilla olisi jälleen merkityksensä ja jaksaisi tehdä asioita. Pakko purkautua, ehkä täältä löytyy sielunkumppaneita? irl en jaksa nyt kavereille jutella.
(

[jamaka]

ongelma: masennus
ratkaisu: Lääkäri -> rauhottavat lääkkeet -> palautuminen normaalielämään.
Miljoonat ihmiset tekevät tätä, mikset sinäkin tekisi?

[Dexma]

ongelma: masennus
ratkaisu: Lääkäri -> rauhottavat lääkkeet -> palautuminen normaalielämään.
Miljoonat ihmiset tekevät tätä, mikset sinäkin tekisi?

Ongelma masennus
elämässä siis jokin vialla.
parantaa sen. jollain tavalla.

Miettii mitä kaipaa, hankkii sitä...

eikä se todellakaan oo aina yksinkertaista.

[frapathea]

ongelma: masennus
ratkaisu: Lääkäri -> rauhottavat lääkkeet -> palautuminen normaalielämään.
Miljoonat ihmiset tekevät tätä, mikset sinäkin tekisi?

Oletan et tää viesti oli niin kutsutusti läpällä heitetty enkä siks sano mitään esimerkiks sen suuntaista kuin

Miljoonat ihmiset tekevät tätä, eivätkä silti tunnu olevan mitenkään sen kummemmin onnellisii.

[flop]

niin..siksipä lääkärille meno tuntuu lähinnä kauhistuttavalta ajatukselta. Monien lääkkeiden vaikutuksiakaan ei oikeastaan tiedetä. Toi mitä Dexma sanoi osui mielestäni asian ytimeen, se vaan on todella vaikea asia tajuta, mitä haluaa ja miten päästä sinne. But I'm trying, ehkä yrityskin voi olla antoisaa ja voi oppia jotain..
Olisi kiva kuulla ihmisten kokemuksia noista tän yhteiskunnan tarjoamista "hoidoista"..onko niistä apua ja miten homma toimii. Yhtä mielenkiintoista olis kuulla ihmisten kokemuksia siitä, miten ne on itse päässeet alakuloisuudesta yli ja kun nyt tällä foorumilla ollaan, niin ajatuksia siitä miten päihteiden käyttö vaikuttaa asiaan? Auttaako se, onko se vain pakoa vai jotain muuta.
Tällä hetkellä parempi fiilis, kelailin asioita johki neljään asti yöllä eilen ja nyt olo tuntuu ihan sillei mukavalta. Todennäköisesti tollanen eilisen kaltainen epätoivon tila kuitenkin uusii jossain vaiheessa mutta nautin nyt tästä ajasta mikä tuntuu hyvältä. Ehkä elämäni on virta, jossa vain on enemmän syviä kohtia kuin jonkun toisen virrassa..?

[frapathea]

Jep jep.
Mä meinasin eilen hirttäytyy, mut katos olevas koukus luki, et
MAX15KG
ni en sit jaksanutkaan.
Tänää olin iloinen ja kävelin käsikädessä elämäni rakkauden kanssa auringonpaistees ja kahlasin meressä.
Sellast se o.

[lahke]

Jep jep.
Mä meinasin eilen hirttäytyy, mut katos olevas koukus luki, et
MAX15KG
ni en sit jaksanutkaan.

repsdown

[Dexma]

Elämä itessään on jo aika voitto.


Sitten sitä voi vähän kehitellä niin, että siitä tulee kivaa. Muutta ne asiat jokta on vituillaan. Pikkuhiljaa. Ja ottaa vastaan kaiken avun jonka saa.

[jamaka]

Olen samaa mieltä veli.

[King Ink]

Mitä tulee psykedeelien käyttöön masentuneena,
niin itse uskon että niistä voi olla huomattavaa hyötyä ilon löytämisessä, mutta toisaalta ne voivat myös pahentaa tilaa.
Suosittelisin kokeilemaan miten ne vaikuttavat sinun masennukseesi,
uskon etteivät ainakaan nyt radikaalisti pahenna vaikka huonoin kävisikin.

[Dexma]

Suosittelisin kokeilemaan miten ne vaikuttavat sinun masennukseesi,
uskon etteivät ainakaan nyt radikaalisti pahenna vaikka huonoin kävisikin.

Näin kokeilla ehkä kandee. Mutta sekin kandee pohtia. Saa enemmän irti.

[flop]

Niin..tällä hetkellä tavallaan pelkään sitä, että pitäis ottaa trippi. Niin kauan kun mulla on pelko sitä kohtaan, niin en ota koska siitä ei varmasti seuraa mitään hyvää. Mutta ehkä sitten kun tää tila on tasoittunut vähän "normaalimmaksi" (voi että vihaan tota sanaa) niin deeleistä vois saada paljonkin apua ajatteluun.. On kyllä kokemuksia noista huonoistakin tripeistä ja niiden jälkeisistä masennustiloista että en halua edes kuvitella kuinka paha flippaus vois tulla jos trippailis masentuneena.

[frapathea]

Niin..tällä hetkellä tavallaan pelkään sitä, että pitäis ottaa trippi. Niin kauan kun mulla on pelko sitä kohtaan, niin en ota koska siitä ei varmasti seuraa mitään hyvää. Mutta ehkä sitten kun tää tila on tasoittunut vähän "normaalimmaksi" (voi että vihaan tota sanaa) niin deeleistä vois saada paljonkin apua ajatteluun.. On kyllä kokemuksia noista huonoistakin tripeistä ja niiden jälkeisistä masennustiloista että en halua edes kuvitella kuinka paha flippaus vois tulla jos trippailis masentuneena.

Paskaa paskaa paskaa.

Jos flippaat ni sit flippaat.

En sano juuta enkä jaata enkä eitä enkä mitään muutakaan mihinkään suuntaan, en suosittele ottamaan tai olemaan ottamatta mitään, mut sanon vaa, et paskaa, paskaa, paskaa.
Mut ei se mitää, paskast kasvaa nimittäi sienii.

Mul on tapana muuten sanoo myös, että VITTU SUORAAN POHJAAN JA POHJAST LÄPI KUNNON RYTINÄL SUORAA YTIMEE

Ja se vähä mitä pystyn tulkkaa itelleni foorumiviestien perusteel.. Kertoo mulle, et.. Munn tulis kirjoittaa tähän viel, et.. Päästä irti...................

[sxoxyvg]

paskaa, paskaa, paskaa.
Mut ei se mitää, paskast kasvaa nimittäi sienii.

<3

[jamaka]

Jos masentaa, niin sulje tietokone ja mene ulos leikkimään. Tai vaihtoehtoisesti juo pullo viinaa.

[flop]

taidan mieluummin haistattaa pitkät. people=shit :evil:

[frapathea]

taidan mieluummin haistattaa pitkät. people=shit :evil:

Jos moinen asennoituminen tuntuu kehittävältä, niin mikäs siinä sit.

Jos ei, ni sit kannattais varmaa runkkailla sitä asennoitumista johonki toiseen suuntaan.

Lykkyy pyttyyn, kuitenki.

[powergrower]

Kirjoituksestasi päätellen olet pohtinut tätä ongelmaasi puhki asti. Osaat myöskin heittää ilmoille erilaisia mahdollisuuksia, sekä punnita hyötyjä/haittoja. Tästä päätellen melkein uskaltaisin suositella lomaa johonkin maahan, jossa joku psykedeeli on laillista, ja käydä tutkimassa niitä mielen syövereitä. Joskus se voi olla hyvinkin yksinkertaisen asian oivaltaminen joka vie eteenpäin.

Minulla oli jotain vastaavaa tuntemusta reilu vuosi sitten, mutta pääsin siitä yli ymmärtämällä, että kaikki paha kumpusi pohjimmiltaan niistä velvollisuuksista joita itselleni olin asettanut. Koulu+työ vei mehut niin, että ei edes viikonloppuna jaksanut ottaa irti. Systeemiin alistuminen on hyvä keino luovuttaa sielu valtion orjaksi.

Aikaisemmin säälin sossupummeja ja toivoin yhteiskunnan/lakien muuttuvan. Sitten oivalsin kumpi tässä se tyhmä on, se joka elää toisten rahoilla, vai se joka elättää toista veroja maksamalla.

[hurja]

Jos ei, ni sit kannattais varmaa runkkailla sitä asennoitumista johonki toiseen suuntaan.

Tämä. Kyllä se siitä lähtee.

[BrokenFinger]

Kuullostaa tutulta.. omassa elämässäkin ollut (ja on) vastaavia vaiheita.. Omasta kokemuksesta voin sanoa että älä vedä mitään psykedeelejä tai muuta tuohon, älä mene lääkärille ja hae lääkkeitä.. ei niistä vaihtoehdoista mikään auta oikeasti.. Poistavat molemmat vain oireita hetkellisesti mutta jättävät ongelmat entiselleen.. Omalla kohdallani hyvä ystäväni ohjasi minut psykologin juttusille, jonka kanssa vain keskustelimme.. Välillä varsinkin aluksi turhaudui siihen kun ei se juttelu oikein tuntunut menevän eteenpäin mutta kyllä se pidemmän päälle oikeasti auttaa. Mitään lääkkeitä tai muuta en ole ottanut enkä haluaisikaan. itselläkin oli tuo sama mielikuva siitä että lääkärillä sinut todetaan sairaaksi ja annetaan lääkkeitä ja se siinä. terveyskeskuksestahan tuo psykologi löytyi mutta hän sanoi heti alkuunsa ettei aio missään vaiheessa tehdä mitään diagnoosia, sillä hän ei hoida diagnoosia, vaan ihmistä jolla on ongelmia. Ja ne hoksaamiset mitä noissa keskusteluissa koi olivat paljon suurempia kuin mitkään psykedeelien tuomat. Kaiken lisäksi, tämä ratkaisu on ilmainen, laillinen ja toimiva.

[King Ink]

Kuullostaa tutulta.. omassa elämässäkin ollut (ja on) vastaavia vaiheita.. Omasta kokemuksesta voin sanoa että älä vedä mitään psykedeelejä tai muuta tuohon, älä mene lääkärille ja hae lääkkeitä.. ei niistä vaihtoehdoista mikään auta oikeasti.. Poistavat molemmat vain oireita hetkellisesti mutta jättävät ongelmat entiselleen..

Et kylläkään pysty puhumaan toisten ihmisten puolesta. Olen varma että psykedeelit ja lääkeet myös voivat auttaa oikeasti, vaikkeivat ne sinua välttämättä auttaisikaan.

Olen itsekin sitä mieltä että masennus, sun muut, on parempi hoitaa ihan selvällä päällä ilman lääkityksiä, omallakin kokemuksella. Mutta en väittäisi etteikö niistä muka olisi oikeaa apua sitä hakeville.

[Comadope]

Itellä on joka vuos ihan törkeet syys/talvimasennukset :s Pelottaa et tulee taas...

[idfgho]

Itellä on joka vuos ihan törkeet syys/talvimasennukset :s Pelottaa et tulee taas...

Vuodenaikamasennuksista, itellä iskee lievä masennus aina keväisin kun ilmat alkaa lämpenemään ja kirkastumaan. Onneks on sen verrn lievä, et avuks riittää reilu rauta + c-vitamiini lisä. Nostaa kummasti mielialaa, vaikka usko nappuloihin on heikko.

[Death]

Kysyisin masennuslääkityksestä. Mites noi SSRI- lääkkeet, onko niistä oikeesti apua??

[Mushru]

Kysyisin masennuslääkityksestä. Mites noi SSRI- lääkkeet, onko niistä oikeesti apua??

Ööhm. Se varmaan riippuu ihan saatanasti ihmisestä.
Mulla oli ensin Cipralex,annosta aina nostettiin ja olin aivan koomasena,
ihanku zombi,mikää ei tuntunu miltään ja valuin vaa päiväst toisee.

Nyt mulla on SNRI-lääkkeet,Eferox,niistäkin tulee tosi koomanen olo,
muttei niin paljoo ku Cipralexist,kaikki tuntuu tosi tasapaksulta,
olotila ei oo hyvä eikä sitten huonokaan,mistään ei oikeen saa irti mitään.
Nyt ollu 1,5v 150mg/vrk,nostettiin 225mg mut sit tuli flippas ni laskettii.

Ihmisten kokemukset noist lääkkeist on kauheen ristiriitaset,
joillakin auttaa tosi paljon,joillakin ei yhtään. Vaatii paljon kokeiluja että löytää sen sopivan lääkkeen.
Itelläni nuo auttaa masennukseen,ahdistukseen,sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja paniikkihäiriöön.
Mainiota että yks lääke auttaa nuihin kaikkiin O.O

Mut tosiaan,kantsii puhuu lääkärin kaa,se meinaat ottaa SSRI-lääkkeitä niin varmaa menee
tosiaan aikaa ennenkuin löydät sen sopivan.

[sxoxyvg]

SSRI-lääkitys ei ole osoittautunut kliinisesti lumelääkettä tehokkaammaksi lievän tai keskivaikean masennuksen hoidossa

http://www.library.nhs.uk/rss/newsAndRs ... ?id=280994

Jäniksen metsästystä tykistökeskityksellä.

[Death]

No mä sanon lääkärille, että pistää tarpeeks kovan annoksen metadonii ni eipä paljo masenna. vittuun masennuslääkkeet ku on opiaatteja.

[lonecell]

vittuun masennuslääkkeet ku on opiaatteja.

On ainakin kahden koukun sijasta vain yksi. Nimittäin SSRI-koukusta irti tappeleminenkin sit vasta työtä vaatiikin kun lääkäritkin on sitä mieltä et hyvä homma kun niitä vedetään

[RC50]

Kysyisin masennuslääkityksestä. Mites noi SSRI- lääkkeet, onko niistä oikeesti apua??

Ööhm. Se varmaan riippuu ihan saatanasti ihmisestä.
Mulla oli ensin Cipralex,annosta aina nostettiin ja olin aivan koomasena,
ihanku zombi,mikää ei tuntunu miltään ja valuin vaa päiväst toisee.

Nyt mulla on SNRI-lääkkeet,Eferox,niistäkin tulee tosi koomanen olo,
muttei niin paljoo ku Cipralexist,kaikki tuntuu tosi tasapaksulta,
olotila ei oo hyvä eikä sitten huonokaan,mistään ei oikeen saa irti mitään.
Nyt ollu 1,5v 150mg/vrk,nostettiin 225mg mut sit tuli flippas ni laskettii.

Ihmisten kokemukset noist lääkkeist on kauheen ristiriitaset,
joillakin auttaa tosi paljon,joillakin ei yhtään. Vaatii paljon kokeiluja että löytää sen sopivan lääkkeen.
Itelläni nuo auttaa masennukseen,ahdistukseen,sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja paniikkihäiriöön.
Mainiota että yks lääke auttaa nuihin kaikkiin O.O

Mut tosiaan,kantsii puhuu lääkärin kaa,se meinaat ottaa SSRI-lääkkeitä niin varmaa menee
tosiaan aikaa ennenkuin löydät sen sopivan.

Ittellä on tullu Cipralexistä kanssa samanmoisia oireita. Alussa kun alotti sen kuurin niin kyllä oksetti, särki päätä ja muuta mukavaa mutta nyt on nuokin menny ohitse. Ja on muuten pirun kallista toi Cipra, mutta onneks on tullu korvaava vaihtoehto nimeltä Escitalopram ratiopharm niin ei sureta lompakkoon niin paljoo kattoo.

Mutta DXM on kyllä opettanu päänsisäsistä jutuista paljon. Alkuun vaan pelotti että entä jos flippaa lopullisesti, mutta noi matkat paljastu yllättävän mukaviksi kokemuksiksi.

[BrokenFinger]

Onko kellään positiivisia kokemuksia masennuslääkkeistä? Yleinen linja tuntuu olevan että elämä menee vain tasapaksuksi. Mikään ei tunnu miltään. Omasta mielestä se on vielä pahempi kuin se että tuntuu pahalta. Eli siis onko kellään tullut oikeasti iloisempi ja onnellisempi olo lääkkeiden kanssa?