Feyan matkat dextroverseen

[Feya]

Tuolla yleisellä DXM topicilla on varmasti parempaakin käyttöä, joten laitanpa tästä edes kokemukseni, pohdintani ja "ihana trippi!!1!" hehkutukseni tänne.

------------------------

17.11.2010
Annos: 400mg + kannabis
Lääkitys: Mirtazapin 30mg
Paino: 55kg

Nautin 133ml (400mg) raakaa ressua puoli seitsemältä, rauhassa kotonani. Kuvottavasta mausta huolimatta sain koko litkun alas kurkustani kahdella kulauksella. Viime kerrasta oli kulunut jo kuukausi, joten odotin trippiä kovalla innolla.

Kuten yleensä, vaikutusten alkamisessa kesti kauan, joten katselin ajan kuluksi YouTube-videoita. Kahdeksalta keskittyminen alkoi olla hankalaa, joten heitin soittolistalle vähän Susumu Hirasawaa ja King Crimsonia ja menin sänkyyni makaamaan. Vaivun pian mukavan rentoon transsiin ja vaikken nähnytkään vielä kovin kummoisia CEVejä, mielikuvani kuljettivat minua paikasta toiseen.

Havahduin puoli kymmeneltä yläkerran kolahduksiin ja tajusin, etten ollut käynyt vielä suihkussa. Poltin pesällisen budia ja kun astuin suihkun alle, oli kuin olisi orgasmin saanut. Veden paine tuntui niin hyvältä kehollani että seisoin siinä vain pitkän aikaa mairea hymy kasvoillani. Aloin näkemään sekä silmät kiinni että auki kliseisen psykedeelisiä fraktaalivisuaaleja - tuntui kuin ne olisivat aina olleet siellä, mutta vain tässä tilassa olin kykeneväinen erottamaan sellaisia yksityiskohtia.

Peseytymisestä suoriutuminen oli erittäin vaikeaa ja minun piti muutaman kerran ravistella itseäni, koska meinasin hukata itseni mieleni sopukoihin. Päällimmäisenä tunsin kuitenkin uskomatonta euforiaa ja rakkautta elämää kohtaan, ja näin niiden huokuvan minusta ulos valkoisina aaltoina.

Suihkun jälkeen menin takaisin sängylleni rauhoittumaan ja kuuntelemaan musiikkia. Ei ollut väliä, oliko kyseessä kunnon "trippimusaa" vai ei - kaikki kuulosti yhtä kompleksilta ja kauniilta. Jokaisesta pienestäkin äänestä visualisoitui ihminen, esine tai abstrakti käsite, ja yhdessä ne muodostivat eeppisen elokuvan.

Myös ajatukseni visualisoituivat luomieni takana kristallin kirkkaana. Muutaman kerran en ollut varma, olivatko silmäni kiinni vai auki, koska näin huoneeni niin selkeästi.

Mahassani alkoi vääntää, mutta kelluessani avaruudessa koko vartalo tunnottomana, se ei tuntunut niin epämiellyttävältä kuin miellyttävältäkään, vain todella vahvalta ”vedolta” kehossani. Kun keskityin tähän tunteeseen, pystyin visualisoimaan suolistoni ja sisukseni joka nurkan, ja tunsin suurta kunnioitusta tätä ihmeellistä systeemiä kohtaan, joka minut päivästä toiseen pitää toiminnassa.

Kuten yleensä erottelemattomana, minulla ei koskaan ollut pakonomaista tarvetta käydä vessassa, ja pystyin ihan rauhassa keskittymään itse trippiin.

En muista mihin aikaan päätin mennä nukkumaan, mutta visuaalit olivat vielä silloin upeita, tosin sekavampia. Näin joukon todentuntuisia unia ja aamulla oloni oli edelleen onnellinen.

------------------------

Aion trippailla dexmillä seuraavan kerran ensi viikolla. Alun perin ajatuksena oli ottaa 500mg, mutta koska aion nyt ensi kertaa erotella sekä boostata kukalla ja greipillä, 500 saattaa olla melkein liikaa tällä hetkellä. Eikä minulla muutenkaan ole mitään kiirettä nostaa annosta – kakkos plateaukin on niin upea, että voisin viettää vaikka loppuelämäni siinä tilassa.

[Dexma]

King Crimsonia

nimimerkillä dexmeissä rakastunut King Crimsonin Larks tongue in aspiciin..


On muuten Pink Floydin Atom Heart Mother myös aika hiton dexmi ykkönen...

Dexmi ja pitkän linjan psykedeeli instrumentaali proge sopii hiton hyvin yhteen, varsinkin sellaiset levyt joissa on rakenne, ---> kaaottiseen kohtaukseen ----> selvyyteen ja taivaallisiin äänimaisemiin... Menee dexmin kera loistavasti..



ainiin Ja Ash Ra templeä pitää hehkuttaa

[Feya]

Katsotaan miten paljon tripistä muistan ja osaan pukea sanoiksi...

27.11.2010
Annos: 500mg + kannabis
Lääkitys: Mirtazapin 30mg
Paino: 55kg

Tuijotin jännittyneenä mukin pohjalla makaavaa kellertävää nestettä. Tuntien odotus oli ohi. Kun ajatukset erottelun mahdollisesta epäonnistumisesta alkoivat vallata mieltäni, heitin deksmin alas kurkustani kahdella kulauksella. Maku ei ollut laisinkaan niin vastenmielinen kuin odotin. Hymyilin innostuneena.

Se on menoa sitten.

Pian tunsin tutun lämmön virtaavan kehooni ja ajatuksieni juoksu muutti muotoaan tavalla, joka ei ollut kaukana pilvestä. Poltin nopeasti pesällisen kukkaa ja valmistauduin musiikin vietäväksi. Heti, kun kuulokkeet koskettivat korviani, taivaallinen euforia valtasi mieleni jokaisen kolkan. Keinuin hetken paikallani ja tahdoin huutaa kurkkuni käheäksi silkasta onnesta ja rakkaudesta. Tämä oli se tunne; se, jonka vuoksi matkustaisin maailman ääriin; se, jota kaipaan joka ikinen selväpäinen sekuntti.

Kaivauduin peittoni alle ja kun suljin silmäni, musiikki alkoi empimättä kertoa eeppisiä tarinoitaan. Jokainen biisi oli omanlaisensa; Money oli jättimäinen skorpiooni, kun taas Lux Aeterna vei minut tulivuoren sisuksiin kotkan siivillä. Tunto hiipi hiljaa pois vartalostani, kunnes olin vain pelkkä pää kaikkien niiden upeiden visuaalien keskellä.

Aloin koskettamaan itseäni, mutta masturboinnin sijaan se oli rakastelua. Deksmi kietoitui ympärilleni eikä laukeaminen enää ollut tärkeää, vain se tukahduttavan intensiivinen nautinto.

Kun aukaisin silmäni, en päässytkään pois deksmin syleilystä, vaan se oli alati läsnä, kaiken materiaalisen alapuolella. Se houkutteli lämmöllään ja veti minua alas, pinnan alle, omaan mustaan maailmaansa. En voinut kieltäytyä.

Yhtäkkiä tunsin suurta pelkoa matkan loppumisesta. En tahdo lähteä, en tahdo lähteä, hoin mielessäni kun tärisevin käsin täytin bongini kukalla.

"And I am not frightened of dying. Any time will do; I don't mind.
Why should I be frightened of dying? There's no reason for it - you've gotta go sometime."

Nuo sanat saivat minut antautumaan täysin. Tajusin, että minäkään en pelkää. Deksmi on kuolema ja minä en pelkää.

Mutta lupasin liian paljon, liian aikaisin.

Vaivuin syvemmälle ja syvemmälle, ja kun nousin takaisin pintaan, en löytänyt enää itseäni. Olin vielä jossain, melkein näkyvillä, mutta vaikka kuinka yritin, en saanut itsestäni otetta. Katsoin alas kehooni, eikä se varsinkaan ollut "minä". Se oli pelkästään ajoneuvo, jota käytin liikkumiseen ja kommunikointiin tässä maailmassa.

Nousin ylös ja yritin epätoivoisesti ravistella itseni irti deksmistä, taistella sitä vastaan, mutta tuloksetta. Alati muuttuvat, värikkäät visuaalit sumensivat visiotani ja maailma näytti omituiselta ja ahtaalta. Istuuduin tietokoneen ääreen, mutta näytön kirkkaus oli liika silmilleni ja ehdin vain vilkaista kellonaikaa ennen kuin minun oli pakko palata sänkyni turviin.

Vaikka kehoni tuntui raskaalta, en uskaltanut antaa itseni levätä - silmien sulkeminen tuntui vievän minut askeleen lähemmäksi kuolemaa, joten levottomana nousin ylös ja kävin taas makuulle, uudestaan ja uudestaan, kuin jumissa ikuisessa oravanpyörässä. Huomasin raapivani ihoani maanisesti, vaikken tuntenutkaan kutinaa, ja minun piti aina välillä tarkistaa etten ollut unohtanut hengittää.

Katsoin kelloa uudestaan, enkä ollut uskoa silmiäni - kaksi minuuttia?! Ei, sen oli oltava virhe, jokin typerä pila. Viime kerrastahan oli kulunut jo tunteja!

Kaiken sekavuuden keskellä muistin yhtäkkiä lääkkeeni. Kohdistin katseeni kohti keittiötä, mutta avara tila ja kaikki uusi nähtävä saivat minut pian ahdistuksen partaalle. Paniikkini visualisoitui valtavana, valkoisena massana, joka painoi minua seinää vasten ja salpasi henkeni. Sain pillerin juuri ja juuri nielaistua ennen kuin ryntäsin takaisin makuuhuoneeseen.

Katsoin yöpöydälläni olevaa kuvaa itsestäni ja kihlatustani enkä voinut pidättää kyyneliäni. "Minä" olin vielä joku, vaikka käsitys tuntuikin kaukaiselta ja deksmin maailmassa turhalta.

Rauhoituin hieman, mutta en edelleenkään antanut itseni mennä virran mukana, vaan jatkoin taisteluani kunnes uni vei minut mennessään.

-----------------------------------

Odotan innolla, mitä kaikkea tämä päihde voi minulle näyttää ja opettaa, kunhan uskallan antaa sen viedä. Mulla on 600mg eroteltua deksmiä kaapissa odottamassa seuraavaa trippiä - saa nähdä milloin en enää pysty vastustamaan sitä.

[King Ink]

Kuulostaa siltä et ekaa kolmosplateauta lähentelevää matkaa tuli ja se vähän rupes jännittämään? Oivasti kirjoitettu stoori, kiva lukea, kirjotteles seuraavastakin reissustas.

[Dexma]

Muista ensi kerralla vain rentoutua ja pudota syvemmälle... Siellä se ihan dexmi mies odottaa matkailijaa ja kun sille antautuu kunnolla niin se on aika... aaah.

[Feya]

Joo-o. Olin alussa täysin rentoutunut ja valmis ottamaan kaiken vastaan, tuli mitä tuli, mutta kun aivoni eivät enää kyenneet ajattelemaan selkeästi edes sekunnin vertaa, pelko ja paniikki nousivat pintaan. Tiedostin koko ajan, että olin ottanut deksmiä ja tuntemukseni olivat kyseiselle huumeelle tavallisia, mutta en silti saanut itseäni vakuuttuneeksi, että olisin vielä seuraavana päivä hengissä.

Eipä siinä muu auta kuin yrittää uudestaan tänä viikonloppuna. Tekee ihan kamalasti mieli deksmitellä nyt heti, mutta koitan pitää edes viikon taukoa trippieni välillä.

[Feya]

Eilen oli taas vähän erilainen trippi.

Otin 450mg ja 1,5 tunnin päästä loput 150mg hetken mielijohteesta (joka osottautui aika turhaksi). Tällä kertaa minulla ei ollut kukkaa boostaukseen, joten nousut olivat hitaammat ja pehmeämmät. En tuntenut samanlaista pakahduttavaa iloa ja rakkautta kuin aikaisemmin, vaan euforia jatkui tasaisesti koko tripin ajan. Vaikutus oli myös normaalia sedatiivisempi ja näin luomieni takana enemmän puhtaita visuaaleja kuin mielikuvia.

Olo oli koko ajan erittäin miellyttävä, mutta jotenkin olin vähän pettynyt, kun tilanne pysyi niin hyvin hallinnassa. Huomaa kyllä, miten paljon budi boostaa deksmiä.

Ensi kerralla 600mg - ellen sitten saa kukkaa sitä ennen, jolloin vähempikin riittää mainiosti.