Ajatuksia..
Keloja..
Tää topicci on herättäny mut oikeesti kelaileen mitä mä kelailen. Siis ajattelen.
Kerran, ehkä moniakin kertoja olen tokaissut että, mistä ajatukset oikeen tulee.. en siis ole hakenut siihen mitään vastausta.. ainakaan muilta. Vaikka uudet näkökulmat luovat elämään perspektiiviä.
Frapathea.. Olet varmasti, ja oletkin todella kaunis ja viehättävä.
Mutta ennenkaikkea persoonasi on ollut aikojensaatossa minulle suurin mysteeri koko vaultin hostoriassa.
Ja vasta ihan viimeaikoina olen oppinut ymmärtämään miten mahtava persoona olet.
Tiedän toki että jokainen meistä on omalla tavallaan mahtava persoona, mutta nyt puhun sinusta, koska sait mut kelaanmaan asioita.
Joskus mua usein vitutti sun kärkkäät, pirulliset ja piikittelevät kommentit..
Sitten mussa ärsytti sun suorasanaisuus, vittumaisuus, tai jotain sellaista. Kaikkea ei voi pukea sanoiksi, sillä tunteet ovat niin helvetin laaja spektri, että värispektrikin on vain makrokosmos siihen verrattuna.
Jossainvaiheessa tyylisi alkoi tuntua juuri Sinulta itseltään.. Rupesin ymmärtämään ja arvostamaan luonnettasi, ja tekstejäsi. Sinua.
Vaikka välllä mua vaan ärsytti sun tekstit tai kommentit

Sulla on ihan mahtavia ajatuksia, kelailet..
Ainoo mitä sun jutusta tuli mieleen et - tervetuloa mun maailmaan..
Paitsi että olen vain vastakohta sulle, en ole kaunis.. Oikeastaan fyysisenä olentona olen täysi-0.
Mutta itseni olen hyväksynyt sellaisena kuin olen..
Elän omissa maailmoissani.. niinkuin isobroidini kiusotteli minua aina pienenä, että elän 'kuplassa'.. se on harvinaisen totta.
En ole koskaan tuntenut kuuluvani mihinkään ryhmään tai yhteisöön, vaan kokenut olevani yksin mun maailmas.
Olen Itsevihasta kasvanut elämän arvostamiseen ja rakkauden näkemiseen kaikkialla ja jokaisessa meissä.
Kaikki riippuu vaan asenteesta.
Suhtautuuko elämään positiivisesti vai negatiivisesti... ja kaikkea sieltä täältä.
Mut paskat siitä oonko NORMAALI.
Mä elän omaa elämääni.. emmä ois mä ilman mun heikkouksiani, vahvuuksiani.
Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin. Se kaipaa ympärilleen ystäviä, rakkaita ihmisiä, arvostusta, hyväksyntää..
Tunnen olevani välillä yksin tunteineni ja kelailuileni. Kun ei kukaan ymmärrä mun maailmaa.
Se on lannistavaa, ja sitä yksinäsyyttä helposti pakenee.
ehkä synnyin väärään maailmaan..

- Taiteilijaelämää, FUKjeah..
mitä mä oisinkaan ilman kuosii
