Ajatuksia, ihan mistä vaan

[zerk]

No ei se onneks teidän syy ole jos maailmas on paljon miehii joilla on huono maku sekä rajoittunut esteettinen silmä. Meidän vähemmän rajoittuneiden kannaltahan se sit taas on vaan hyvä; lisää kivoi tyttöi ihan vaan meille

Niin
Mutta tähän taas: Kuinka usein tota kuuleekaan, mutta silti ei mitään tapahdu, joten missäs helvetissä se vika sitten on jossei miehessä eikä naisessa? :OO
Maailma on sinkkuja täynnä, joo o, mutta mikä on se ongelma, joka estää kahta sinkkua tapaamasta ja alottamasta juttua??

Siis mä mietin joskus lukioaikoina et miksen mä kelpaa oikee kenellekään, kui kukaan ei ollu kiinnostunu melkee koskaan. En mä vielkää tiedä vastausta. Palaten viel tohon aikaisempaa juttuun, en mä tosiaa tiedä mitä toisten päässä liikkuu mut mul jäi jostain syystä mieleen toi kommentti et ei oo tissei ni jätkät ei diggaa ja mun täytyy sanoo et oot kyl törmänny sit mun mielestä tosi pöljii jätkii jos tommonen on niille joku ylitsepääsemätön este, varsinki ku oon nähny sun kuvia näil boardeil ja oot todella nätti tyttö. Sitku vaikutat postauksien perusteel tosi fiksulta ni se on niiden menetys ku ne ei tajua sitä. Ja sama pätee Kanskuu.

Mä mietin siin 17-20v et kui ihmees must ei kukaa tunnu olevan kiinnostunu. Mä olin kuitenki niit aika mukavia, fiksui kaverei. Nykysin mä taas mietin et miten ihmees jotku naiset on ylipäätää kiinnostuneita musta; mä en ole esteettisesti miellyttävä millään tavalla, tai ainakaan mä en millään tahdo nähdä sitä et olisin, en todellakaan oo menestynyt enkä mä pidä itseäni erityisen fiksuna. Ehkä mä olen jollain tavalla ihan mukava ja kohtelias sälli mut en ymmärrä miten se korjaa mun muut puutteet. Itseluottamus pelastaa vissii aika paljon täs asia, en tiedä yhtään mistä se välillä tulee niin vahvasti mut hyvä et tulee. Oikeestaa tuppaan olemaan epävarmempi sellasen tytön lähellä josta oon oikeesti todella kiinnostunu.

Mul oli just jonkin aikaa suhde tutun kanssa joka sisälsi pelkkää seksiä. Tää tyttö asu lappeenrannassa joten nähtiinki aika harvoin ja silloin se oli tasan pelkkää seksiä. Sillä ei ollu jostain syystä mun kanssa mitään kiinnostusta muuhun mut silti en olis saanu katsella muiden perään. Vähän aikaa sitte laitoin koko jutulle pisteen ja siitä oli aluks tosi hyvä fiilis. Mut nyt on tullu mietittyy et siin sai kyl tasasin väliajoin myös sitä hellyyttä ja tietty seksiä, joka viel toimi aika hyvin. Toi jätti mut jostain syystä aika epävarmaksi ja mulle tuli pintaan sellanen pieni tunne et enkö sit kelvannu omana itsenäni, kelpaanko kenellekään? Tutkin vähän omii tunnereaktio ja ajatuksia ja tää oli aika mielenkiintoinen huomio kun tunnistin nää ajatukset itsessäni taas.

No täst piti tulla vaan lyhyt posti mis oli joku ideakin mut tuliki purettuu vähän mieltä tähän. Otan osaa jos tuhlasitte aikaanne tän lukemiseen

[seesee]

Siis mä mietin joskus lukioaikoina et miksen mä kelpaa oikee kenellekään, kui kukaan ei ollu kiinnostunu melkee koskaan. En mä vielkää tiedä vastausta.

Mulla tämä, mutta toisaalta myös toisin päin. Että mulle ei kelpaa kukaan. Tai en väittäisi että olisin muuten varsinaisen nirso, mutta tietyt asiat ovat ehdottomia ja ne taas kaventaa mahdollisuuksia aika paljon. Kuten esim se, että tyypin on oltava vegaani (tai edes vegetaristi), ja mielellää poly tai edes avoin. Plus vielä muutama muukin juttu. Että aika pienet on markkinat.

Itseluottamus pelastaa vissii aika paljon täs asia, en tiedä yhtään mistä se välillä tulee niin vahvasti mut hyvä et tulee.

Itseluottamus ja itsetunto, kyllä. Mulla näitä ei valitettavasti ole. Mä kuulun kans niihin keistä oikeen kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut, ja nekin harvat jotka ovat niin jostain syystä ei halua tai uskalla tehdä asialle mitään. Kai mussa on jotain sellaista luotaantyöntävyyttä että halutaan pysyä erossa vaikka kiinnostusta olisikin. En tiedä mitä se on, mutta hyvin suureksi osaksi syytän kyllä sitä itsetunnon puutetta. Se vaikuttaa paljon.

[Hippisaukko]

Siis mä mietin joskus lukioaikoina et miksen mä kelpaa oikee kenellekään, kui kukaan ei ollu kiinnostunu melkee koskaan. En mä vielkää tiedä vastausta.

Mulla tämä, mutta toisaalta myös toisin päin. Että mulle ei kelpaa kukaan. Tai en väittäisi että olisin muuten varsinaisen nirso, mutta tietyt asiat ovat ehdottomia ja ne taas kaventaa mahdollisuuksia aika paljon. Kuten esim se, että tyypin on oltava vegaani (tai edes vegetaristi), ja mielellää poly tai edes avoin. Plus vielä muutama muukin juttu. Että aika pienet on markkinat.

Näin niiku aiheen ohi vähä, mutta haluisitko kertoo vähä ajatuksias tosta polyamorisesta suhteesta? Miksi? Miksi ei? Ongelmakohdat?

[CaptainZ]

Mä mietin siin 17-20v et kui ihmees must ei kukaa tunnu olevan kiinnostunu. Mä olin kuitenki niit aika mukavia, fiksui kaverei. Nykysin mä taas mietin et miten ihmees jotku naiset on ylipäätää kiinnostuneita musta; mä en ole esteettisesti miellyttävä millään tavalla, tai ainakaan mä en millään tahdo nähdä sitä et olisin, en todellakaan oo menestynyt enkä mä pidä itseäni erityisen fiksuna. Ehkä mä olen jollain tavalla ihan mukava ja kohtelias sälli mut en ymmärrä miten se korjaa mun muut puutteet.

Ei sais yleistää, mutta yleistän silti: mukavuus ja kohteliaisuus ei oo mammojen markkinoilla kovaa valuuttaa. Mukava ja kohtelias poika on se, jonka kanssa voidaan kyllä käydä treffeillä (jotka se poika maksaa) ja sille voi ehkä purkaa sydäntä, koska se kuuntelee ja katsoo empaattisesti silmiin. Seksuaalista halua semmonen kohteliaisuus ei naisissa niinkään herätä, ainakaan jos mies vaikuttaa epävarmalta ja miellyttämishaluiselta.

En väitä että sä Zerk vaikuttaisit sellaiselta, enhän tiedä miten sä toimit ja ajattelet. Mutta mä oon huomannu omalla ja monien, monien muiden jätkien kohdalla, että parempi flaksi käy semmosella haastavalla, kiusoittelevalla asenteella. Jos tulee mieleen joku humoristinen solvaus vaikka siitä että naisella on jotain hassunnäköistä päällään, ei tarvii epäröidä sanoa sitä. Kunhan se on lähempänä hauskaa kuin loukkaavaa. Terveellä itsetunnolla varustettua naista saa kiusoitella sen hassuista tavoista tai jostain maneerista joka toistuu sen puheessa tms. Sillä mies osoittaa olevansa a) huumorintajuinen b) tarkkaavainen ja c) sen verran sinut itsensä kanssa, ettei hänen päällimmäinen pelkonsa ole: pelotanko tuon naisen pois seuraavalla siirrollani.

Saa olla mukava ja kohteliaskin. Se voi tehdä vaikutuksen, jos sitä on silleen että siitä paistaa hyvä itsetunto; kunhan vaikuttaa siltä, että on kohtelias ja mukava koska haluaa olla - ei siksi että pyrkii kaikin keinoin miellyttämään naista, koska pelkää tulevansa hylätyksi, koska pitää itseään huonona ihmisenä.

Raadollisesti jos haluaa asian ilmaista ja kärjistää ja kuulostaa katkeralta: kusipäät saa parhaat naiset. Liian kiltit jätkät on monien naisten silmissä tylsiä, ennalta arvattavia ja ehkä epätoivoisia. Jos on silleen "oikeella" tavalla kusipää, se vetoo moniin nuoriin naisiin, eikä jätkän ulkonäöllä tai varallisuudella näytä olevan juuri mitään vaikutusta asiaan.

Ite oon luonnostani melko kiltti, mutta mun menestys naismaailmassa parani kun tajusin että mä saan olla naisen kanssa eri mieltä eikä mun tarvii anteekspyydellä mitään. Jos mulla tulee mieleen joku snadisti ivallinen mutta hauska kuitti, on erittäin ok sanoo se. Jos tiedän että mun muija ei pidä jostain mun vaatekappaleesta, voin silti pukee sen päälleni, koska itse haluan. Ravintolassa mä maksan molempien laskun vain silloin, kun saan päähäni, että haluun tällä kertaa tehä sen. Jne, tajuutteks?

Miehet ja naiset, väittäkää vastaan?

[rebirth]

Mä mietin siin 17-20v et kui ihmees must ei kukaa tunnu olevan kiinnostunu. Mä olin kuitenki niit aika mukavia, fiksui kaverei. Nykysin mä taas mietin et miten ihmees jotku naiset on ylipäätää kiinnostuneita musta; mä en ole esteettisesti miellyttävä millään tavalla, tai ainakaan mä en millään tahdo nähdä sitä et olisin, en todellakaan oo menestynyt enkä mä pidä itseäni erityisen fiksuna. Ehkä mä olen jollain tavalla ihan mukava ja kohtelias sälli mut en ymmärrä miten se korjaa mun muut puutteet.

Ei sais yleistää, mutta yleistän silti: mukavuus ja kohteliaisuus ei oo mammojen markkinoilla kovaa valuuttaa. Mukava ja kohtelias poika on se, jonka kanssa voidaan kyllä käydä treffeillä (jotka se poika maksaa) ja sille voi ehkä purkaa sydäntä, koska se kuuntelee ja katsoo empaattisesti silmiin. Seksuaalista halua semmonen kohteliaisuus ei naisissa niinkään herätä, ainakaan jos mies vaikuttaa epävarmalta ja miellyttämishaluiselta.

En väitä että sä Zerk vaikuttaisit sellaiselta, enhän tiedä miten sä toimit ja ajattelet. Mutta mä oon huomannu omalla ja monien, monien muiden jätkien kohdalla, että parempi flaksi käy semmosella haastavalla, kiusoittelevalla asenteella. Jos tulee mieleen joku humoristinen solvaus vaikka siitä että naisella on jotain hassunnäköistä päällään, ei tarvii epäröidä sanoa sitä. Kunhan se on lähempänä hauskaa kuin loukkaavaa. Terveellä itsetunnolla varustettua naista saa kiusoitella sen hassuista tavoista tai jostain maneerista joka toistuu sen puheessa tms. Sillä mies osoittaa olevansa a) huumorintajuinen b) tarkkaavainen ja c) sen verran sinut itsensä kanssa, ettei hänen päällimmäinen pelkonsa ole: pelotanko tuon naisen pois seuraavalla siirrollani.

Saa olla mukava ja kohteliaskin. Se voi tehdä vaikutuksen, jos sitä on silleen että siitä paistaa hyvä itsetunto; kunhan vaikuttaa siltä, että on kohtelias ja mukava koska haluaa olla - ei siksi että pyrkii kaikin keinoin miellyttämään naista, koska pelkää tulevansa hylätyksi, koska pitää itseään huonona ihmisenä.

Raadollisesti jos haluaa asian ilmaista ja kärjistää ja kuulostaa katkeralta: kusipäät saa parhaat naiset. Liian kiltit jätkät on monien naisten silmissä tylsiä, ennalta arvattavia ja ehkä epätoivoisia. Jos on silleen "oikeella" tavalla kusipää, se vetoo moniin nuoriin naisiin, eikä jätkän ulkonäöllä tai varallisuudella näytä olevan juuri mitään vaikutusta asiaan.

Ite oon luonnostani melko kiltti, mutta mun menestys naismaailmassa parani kun tajusin että mä saan olla naisen kanssa eri mieltä eikä mun tarvii anteekspyydellä mitään. Jos mulla tulee mieleen joku snadisti ivallinen mutta hauska kuitti, on erittäin ok sanoo se. Jos tiedän että mun muija ei pidä jostain mun vaatekappaleesta, voin silti pukee sen päälleni, koska itse haluan. Ravintolassa mä maksan molempien laskun vain silloin, kun saan päähäni, että haluun tällä kertaa tehä sen. Jne, tajuutteks?

Miehet ja naiset, väittäkää vastaan?

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kummasti rupes naisetkin kiinnostumaan enemmän musta kun muutuin kilttistä pojasta koppavaksi kusipääksi. Ennen kuunteli jatkuvasti naisten itku vuodatuksia paskoista jätkistään. Akat kusivat mua linssiin sen minkä kerkesivät ja muutenkin käyttivät hyväkseen. Olin hyvä sydämminen hölmö joka usko kaiken paskan mitä syötettiin. Tahdoin vain kaikille hyvää ja autoin muita itseni kustannuksella. Nyt olen kuullemma "maailman ihanin kusipää" eli sopivas suhteessa itsekäs jääräpäinen kusipää mutta pohjimmiltani sama mukava poika kuin aiemminkin mutta nyt pidän vain puoleni viimeiseen asti enkä usko kaikkea paskaa mitä mulle yritetään syöttää. Painon pudotuksen myötä olen saanut myös lisää itsevarmuutta ja huomannut etten enää kerää naisilta negatiivisia katseita niin paljon vaan enemminkin positiivisia. Suurena miinuksena ovat kaameat rosvosektorit jotka eivät tunnu ymmärtävän että ei kiinnosta vaikka asian niille rautatangosta vääntäis.

Arvon naiset muistakaa että te voitte itsekkin lähestyä miehiä eikä vain antaa hyvin hämmentäviä epämääräisiä vihjailuja joista miesten päät menevät vain pyörälle. Ilmaiskaa naiset suhtkot suoraan mitä te tahdotte eikä missään nimessä kannattaa yrittää tehdä josta pidät miestä mustasukkaiseksi saadaksesi tämän huomion. Muistakaa myös ettette väkisten tyrkytä itteenne nimittäin se on ainakin omalla kohallani yhtä tehokas karkotus keino kuin kilo pakkelia turvassa.

ps. Muistakaa hyvä hygienia. Kukaan ei tykkää pahalta haisevista miehistä tai naisista.

[zerk]

Saa olla mukava ja kohteliaskin. Se voi tehdä vaikutuksen, jos sitä on silleen että siitä paistaa hyvä itsetunto; kunhan vaikuttaa siltä, että on kohtelias ja mukava koska haluaa olla - ei siksi että pyrkii kaikin keinoin miellyttämään naista, koska pelkää tulevansa hylätyksi, koska pitää itseään huonona ihmisenä.

Just tätä meinasin

[porter]

Itseäni naisissa ärsyttänyt se (varmaan naisiaki sama miehissä ) että valitetaan mulle kun ei oo miestä, sit mää vihjaan et oon sinkku ja oon mies vastaus on melkein et sua ei lasketa... !!!
SIIS OIKEEESTI!!! !!! Niin tyhmää valittaa ja sit ei suostuta edes treffeille kokeilu mielessä lähteen, pitäis olla joku ihmeen mallipoika?!?! wat the fuck hei oikeesti -.- .... kommentoikaa tätä hommaa? mitä ootte mieltä, onko samoja kokemuksia.

[LeFairylette]

Itseäni naisissa ärsyttänyt se (varmaan naisiaki sama miehissä ) että valitetaan mulle kun ei oo miestä, sit mää vihjaan et oon sinkku ja oon mies vastaus on melkein et sua ei lasketa... !!!
SIIS OIKEEESTI!!! !!! Niin tyhmää valittaa ja sit ei suostuta edes treffeille kokeilu mielessä lähteen, pitäis olla joku ihmeen mallipoika?!?! wat the fuck hei oikeesti -.- .... kommentoikaa tätä hommaa? mitä ootte mieltä, onko samoja kokemuksia.

i feel u.. tiiän kyllä mitä meinaat. sitä on kaikille vaan se kaveri. Bläääh.
Ja sitten kun on jotain kehkeytymässä ehkä joskus, ni PAM, mut heitetään syrjään..perkele.

rakastan rakastamista ja rakkautta... mutta rakkaus tuppaa aina satuttamaan.

[Basebo]

Ei kyllä paha idea Dexmalta
Kunnon lössi vain kokoon, doupit pöytään ja pikatreffien tapainen juttutuokio kaikkien kanssa.

Olen kyllä Porter sinun kanssa samaa mieltä. Pitkin elämää olen kuullut joiltain ihmisiltä surkuttelua, kun ei ole ketään ihanaa poikaa vierellä, ja sitten kun hiukan vihjaa jotain, että tässä olisi niin kummasti tulee vastauksia, että kyllä sitä on välillä kiva olla sinkkunakin.

[rebirth]

Tämä biisi tiivistää kaiken
http://www.youtube.com/watch?v=F6P738MpysI
Edit.
En osannukkaan tätä flash-upote juttua joten vaihdoin linkin tilalle.^
Edit.
En näköjään osaa edes kirjoittaa.

[Feya]

Ei sais yleistää, mutta yleistän silti: mukavuus ja kohteliaisuus ei oo mammojen markkinoilla kovaa valuuttaa. Mukava ja kohtelias poika on se, jonka kanssa voidaan kyllä käydä treffeillä (jotka se poika maksaa) ja sille voi ehkä purkaa sydäntä, koska se kuuntelee ja katsoo empaattisesti silmiin. Seksuaalista halua semmonen kohteliaisuus ei naisissa niinkään herätä, ainakaan jos mies vaikuttaa epävarmalta ja miellyttämishaluiselta.

En väitä että sä Zerk vaikuttaisit sellaiselta, enhän tiedä miten sä toimit ja ajattelet. Mutta mä oon huomannu omalla ja monien, monien muiden jätkien kohdalla, että parempi flaksi käy semmosella haastavalla, kiusoittelevalla asenteella. Jos tulee mieleen joku humoristinen solvaus vaikka siitä että naisella on jotain hassunnäköistä päällään, ei tarvii epäröidä sanoa sitä. Kunhan se on lähempänä hauskaa kuin loukkaavaa. Terveellä itsetunnolla varustettua naista saa kiusoitella sen hassuista tavoista tai jostain maneerista joka toistuu sen puheessa tms. Sillä mies osoittaa olevansa a) huumorintajuinen b) tarkkaavainen ja c) sen verran sinut itsensä kanssa, ettei hänen päällimmäinen pelkonsa ole: pelotanko tuon naisen pois seuraavalla siirrollani.

Saa olla mukava ja kohteliaskin. Se voi tehdä vaikutuksen, jos sitä on silleen että siitä paistaa hyvä itsetunto; kunhan vaikuttaa siltä, että on kohtelias ja mukava koska haluaa olla - ei siksi että pyrkii kaikin keinoin miellyttämään naista, koska pelkää tulevansa hylätyksi, koska pitää itseään huonona ihmisenä.

Raadollisesti jos haluaa asian ilmaista ja kärjistää ja kuulostaa katkeralta: kusipäät saa parhaat naiset. Liian kiltit jätkät on monien naisten silmissä tylsiä, ennalta arvattavia ja ehkä epätoivoisia. Jos on silleen "oikeella" tavalla kusipää, se vetoo moniin nuoriin naisiin, eikä jätkän ulkonäöllä tai varallisuudella näytä olevan juuri mitään vaikutusta asiaan.

Ite oon luonnostani melko kiltti, mutta mun menestys naismaailmassa parani kun tajusin että mä saan olla naisen kanssa eri mieltä eikä mun tarvii anteekspyydellä mitään. Jos mulla tulee mieleen joku snadisti ivallinen mutta hauska kuitti, on erittäin ok sanoo se. Jos tiedän että mun muija ei pidä jostain mun vaatekappaleesta, voin silti pukee sen päälleni, koska itse haluan. Ravintolassa mä maksan molempien laskun vain silloin, kun saan päähäni, että haluun tällä kertaa tehä sen. Jne, tajuutteks?

Miehet ja naiset, väittäkää vastaan?

Väitän vastaan.

En tiedä onko syynä MTV:n "pick-up artist" vai epätoivoisuuden luoma katkeruus, mutta liian moni mies on sekoittanut kusipäisyyden ja itseluottamuksen.

Olet kyllä oikeassa siinä, että monien miesten mukavuus ja kohteliaisuus menee ihan liiallisuuksiin - se saa heidät joko vaikuttamaan munattomilta tai niin pillunkipeiltä, että he luulevat perseennuolennan olevan imartelevaa. Ihmisten pitäisi olla rehellisesti omia itseään eikä aina taipua toisen tahtoon. Pukeudu niin kuin haluat, kerro oikea mielipiteesi, älä suostu maksamaan laskua vain koska niin muka kuuluu.

Älä käyttäydy niin kuin luulet vastakkaisen (tai riippuen ihmisestä, saman) sukupuolen haluavan; älä ole liian kiltti, äläkä herranjumala myöskään yritä olla kuin 80-luvun amerikkalaisten high school elokuvien kusipäinen "jock" urheilija.

Jos joku on sisimmiltään kusipää, joka saa kicksejä naisten alentamisesta, niin silloin hänen kannattaa toki näyttää se. Mutta ihmisella täytyy olla tunteet aika hemmetin hakusessa, jos ei oikeasti keksi muita tapoja olla itsevarma kuin laukoa nasevia kommentteja naisen ulkonäöstä.

Naiset eivät tykkää kusipäistä. Jotkut saattavat tehdä saman virheen kuin sinä ja oman epävarmuutensa vuoksi luulla, että ivallisuus on osoitus rennosta "hällä väliä" asenteesta, mutta ei kestä montaa kuukautta kuin he oppivat tuntemaan ihmisen vähän paremmin ja suhde lentää ikkunasta ulos.

Itseäni naisissa ärsyttänyt se (varmaan naisiaki sama miehissä ) että valitetaan mulle kun ei oo miestä, sit mää vihjaan et oon sinkku ja oon mies vastaus on melkein et sua ei lasketa... !!!
SIIS OIKEEESTI!!! !!! Niin tyhmää valittaa ja sit ei suostuta edes treffeille kokeilu mielessä lähteen, pitäis olla joku ihmeen mallipoika?!?! wat the fuck hei oikeesti -.- .... kommentoikaa tätä hommaa? mitä ootte mieltä, onko samoja kokemuksia.

Mulla on sulle jotain kerrottavaa, joka saattaa räjäyttää sun tajuntasi..

Ihmiset ei oo kiinnostuneet joka ikisestä ihmisestä, joka sattuu olemaan oikeaa sukupuolta.

Naisilla (niin kuin miehilläkin) on ensinnäkin omat standardinsa mitä ulkonäköön, luonteeseen, elämän tilanteeseen, ikään ja kaikkeen muuhun mahdolliseen tule. Mutta sekään ei ole mikään "checklist", josta he yksi kerrallaan viivaavat yli jokaisen sopivan ominaisuuden ja jos kaikki täsmää, niin BINGO - nyt lähdetään treffeille. Ihmisiä on niin hyvin erinlaisia ja aina ei vaan klikkaa.

Samaa sanoisin ihmisille, jotka ihmettelevät, että "mä oon mukava, fiksu ja ihan hyvännäköinen, miksei kukaan kiinnostu musta?". Joskus se on ihan vaan tuurista kiinni. Joskus te saatatta yrittää liikaa. Ehkä kannattaisi vaan yrittää tutustua ihmisiin ja pitää hauskaa eikä kinuta jokaista naista (tai miestä) treffeille.

Silloin, kun aktiivisesti yritin etsiä itselleni kumppania, siitä ei tullut yhtään mitään ja masennuin vain. Kun unohdin etsimisen ja keskityin sen sijaan uusien ja mahdollisimman avoimien ja rehellisten ystäväsuhteiden luomiseen, kävi lopulta tuuri. Mä en oo koskaan ollut treffeillä - mä oon vaan hengaillut ihmisten kanssa ja kolme kertaa on sattunut käymään niin, että pinnalle onkin kummunut syvempiä tunteita ja se on lähtenyt siitä liikkeelle. Aina se ei ole tapahtunut nopeasti - olin ensimmäisen tyttöystäväni kanssa yli 1,5 vuotta parhaita ystäviä ennen kuin aloimme seurustelemaan. Nykyisen poikaystäväni kanssa sen sijaan yritin kaikin keinoin olla rakastumatta, eikä hänkään ollut halunnut mitään suhdetta siinä tilanteessa, mutta tunteet olivat niin vahvat että toisin kävi.

Voi olla, etteivät nuo ihmiset ole kiinnostuneita teistä, koska olette vain keskittyneet antamaan itsestänne mahdollisimman hyvää (ja mahdollisesti aivan liian kilttiä tai muuten luotaan pois työntävää) kuvaa, he eivät ole edes päässeet tutustumaan teihin kunnolla.

[Kottonmouth]

Naiset eivät tykkää kusipäistä. Jotkut saattavat tehdä saman virheen kuin sinä ja oman epävarmuutensa vuoksi luulla, että ivallisuus on osoitus rennosta "hällä väliä" asenteesta, mutta ei kestä montaa kuukautta kuin he oppivat tuntemaan ihmisen vähän paremmin ja suhde lentää ikkunasta ulos.

+1

Kusipäät saa baari-iltojen jälkeen kohtuullisen paljon pillua, mutta harvalla kusipäällä on alla kovin montaa oikeasti pitkää tai tärkeää suhdetta.

Porter @

Sen sijaan että yrität olla todella ystävällinen jokaiselle naaraalle, kokeile sellaista tapaa että et kiinnitä erityisen paljon huomiota kehenkään, mutta olet silti asiallinen kaikille (jotka sen ansaitsevat).
Jos yrität saalistaa naarasta samoista kaveripiireistä, huomaavat he kyllä jos olet edellisellä viikolla ollut tiiviisti yhden kimpussa ja ensi viikolla taas seuraavan jne.

Juuri mainittu hyvä tapa on se, että ystävystyy lievästi vähän kaikkien kanssa, muttei vie väkisin sitä ystävyyttä liian syvälle ettei tule sitä efektiä "ollaan liian kavereita". Uskon että tuolla tavalla alkavat sinun kannalta potentiaaliset naiset itse osoittaa sinua kohtaan kiinnostusta , ja ne joita ei kiinnosta olla muutakin kuin kaveri, eivät lähesty sinua sillätavalla.

Olemalla liian kiltti (tarkoitan tällä juuri noita feyan mainitsemia asioita) saat naisissa aikaan sen tunteen, että tää on todella kiva kundi, tää kannattaa pitää kaverina.

En itsekään kyllä lähtisi kertomaan mukahauskoja juttuja kenenkään naisen ulkonäöstä Naiset ovat monesti niin epävarmoja omasta ulkonäöstään, että vitsiksi tarkoitettu heitto saattaa kuulostaa toisen korvissa törkeältä loukkaukselta. Ei tarvii sen jälkeen soitella edes frendinä kahville

[Feya]

Sen sijaan että yrität olla todella ystävällinen jokaiselle naaraalle, kokeile sellaista tapaa että et kiinnitä erityisen paljon huomiota kehenkään, mutta olet silti asiallinen kaikille (jotka sen ansaitsevat).
Jos yrität saalistaa naarasta samoista kaveripiireistä, huomaavat he kyllä jos olet edellisellä viikolla ollut tiiviisti yhden kimpussa ja ensi viikolla taas seuraavan jne.

Tuo on myös hyvä pointti. Jos joku hengailee samoissa piireissä (tai vaikkapa samalla foorumilla) ja flirttailee jokaisen naisen kanssa ja siirtyy sitten seuraavaan, kun ei onnistu, niin naiset kyllä huomaavat, eikä se ole kovin imartelevaa.

Juuri mainittu hyvä tapa on se, että ystävystyy lievästi vähän kaikkien kanssa, muttei vie väkisin sitä ystävyyttä liian syvälle ettei tule sitä efektiä "ollaan liian kavereita". Uskon että tuolla tavalla alkavat sinun kannalta potentiaaliset naiset itse osoittaa sinua kohtaan kiinnostusta , ja ne joita ei kiinnosta olla muutakin kuin kaveri, eivät lähesty sinua sillätavalla.

Olemalla liian kiltti (tarkoitan tällä juuri noita feyan mainitsemia asioita) saat naisissa aikaan sen tunteen, että tää on todella kiva kundi, tää kannattaa pitää kaverina.

Mä en itse usko, että voi koskaan olla "liian kaveri", niin ettei se voi enää kääntyä suhteeksi. Itse asissa mun mielestä syvästä ystävyydestä lähtee usein ne parhaat parisuhteet - olettaen tietenkin, että se ystävyys on aitoa eikä toinen osapuoli ryhdy siihen vain, jotta toinen jossain vaiheessa sattuisikin kokemaan syvempiä tunteita. Jos haluat vain ja ainoastaan suhdetta, kannattaa tehdä se myös alusta alkaen selväksi, muuten vain helposti satuttaa itseään.

[porter]

Itsellä on oikeesti todella paljon just tollasia nais kavereita joihin en kiinnitä liikaa huomiota ... Mutta asiallinen olen itseasiassa en oo kiinnittänyt paljoo mitään huomioo naisiin viim.aikoina. Ennen olin liian kiltti, siitä sit juurtuukin tuo " oot kaikkien olkapää ja paras kamu" . Tunnen kyllä paljon naisia jotka on ihan puhtaasti ulkonäön perään ja vaikka kuinka mukava oonkin , niin en riitä näille naaraille . Tosin en yritä heihin tehdä vaikutustakaan. Yllättävän moni on luullut
Läpän heiton tarkoittavan isku-yrityksiä .. aina saa sit kysyä.. Et häh? Onko Läpän heitto kielletty , että ei en yritä iskee sua. JA HETI YRITTÄMÄSSÄ ISKEE? JAA ET YRITÄKKÄÄ VAI. !? Muutama tapaus ollu sika räikee, että nainen on
Musta kiinnostunut , mutta ei suostu sitä tunnustaan edes itselleen ! Silti jokapäivä pitää jutella facessa jostain tekaistusta ja päälle puhua AINA miten ei sovittais yhteen Outo tapaus.. Naiselle tiedoksi jos yrittää iskee mua .. Mulle saa olla kiltti ja mukava , saa suoraan sanoa , ei tarvi hakee sitä huomioo ihan uber oudolla tyylillä.

[juss111]

ei kaikessa ole kyse aina huumeista ja seksistä.

[zerk]

ei kaikessa ole kyse aina huumeista ja seksistä.

nii, rokkenroll unohtu

[zerk]

Jos haluat vain ja ainoastaan suhdetta, kannattaa tehdä se myös alusta alkaen selväksi, muuten vain helposti satuttaa itseään.

Tää on tärkee pointti. Se on vaan hirveetä itsensä kiduttamista jos lähtee ystävyyssuhteeseen vain siksi, että toinenkin saattaisi joskus tuntea jotain syvempää. Siin voi samalla myös asettaa sen toisen osapuolen aika ikävään asemaan.

Mulla on tälläkin hetkellä juuri tällainen ongelma. Kaveri, josta en ole koskaan ollut kiinnostunut, on jo pitkään kuulemma tuntenut jotain mua kohtaan ja siksi halunnut lähentyä mun kanssa ystävänä sanomatta tästä mitään mulle. Nyt se on sit ihan viimeaikoina ollut huomaavinaan, että myös mulla olis tunteita sitä kohtaan mikä taas ei pidä paikkaansa. Tää kaikki tuli mulle helvetin isona yllätyksenä kun puhuttiin asiasta. Mulle tuli todella paska olo, kun jouduin selittämään, että se on tulkinnut mua täysin väärin. Oli tosi lähellä, että olisin vältelly tota ikävää tilannetta ja antanut turhaa toivoa tolle tytölle mut en lopuks kyllä ikinä pystyis tekemään niin, koska mulle on aikoinaan annettu samankaltaisessa tilanteessa valheellista toivoa ja se oli aika tuskallista nuorelle miehelle.

Oisin kovasti toivonut, että se olis ihan alussa kertonut tästä niin tää ei olis ollut niin vaikeeta ja ikävää. Nyt en tiedä pysytäänkö me ylipäätään ystävinä. Aika näyttää.

[SahkoinenVelho]

Ite oon kans jossain tällases tilanteessa, ja aivan paskana... Siis tosi pahasti tunteita tyttöön jonka oon tuntenut jo vähän pidempään ja jonka kanssa aloin ystävystyä paremmin joku aika sitten, pahinta tässä on et alunperin tässä ei pitänyt kun tosiaan ystävystyä tai jotain mut kehittyi muitakin tunteita ja nyt oon ihan vitun pahasti nalkissa. Tää tyttö haluais olla vain ystävää eikä hänellä ole mitään syvempiä tunteita, niin haluisin itsekin mut minkä sitä aina tunteilleen mahtaa... Ollaan vielä silleen todella hyviä ystäviä ja mun mielestä aika erityisellä tavalla, mut olen ainut osapuoli jolla on muitakin tunteita. En tiedä mitä ihmettä täs tekis, tota ystävyyttä ei haluis millään purkaa mut aina kun nähdään niin tuntuis sattuvan vaan enemmän... Lisäks kun ollaan puhuttu ja oon tuonut sen hyvin esille et oon ihan paskana enkä tiedä mitä tekisin, kun olen muutenkin ollut aika masentunut viimeaikoina, niin tää on vaan tietysti tehnyt hänelle kovat syyllisyydentunteet ja paskat fiilikset kun ollaan tällaiseen tilanteeseen päädytty eikä hän pysty näihin tunteisiin vastaamaan...

Pistää kyl mietityttämään, et miten paljon kipuilua ja tuskaa ja vittusaatanaa voi aiheutuakaan semmosista asioista kuin ystävyys ja rakkaus, vaikka niistä pitäis syntyä ihan päinvastaista... Minkä vaan ratkaisun nyt tekee niin tulee sattumaan jokatapauksessa. Voiks tähän enää tokaista muuta kuin että shit happens?

[tRip]

SahkoinenVelho.. Ottamalla asioihin etäisyyttä, saa niihin kummasti perspektiiviä.
Näin omallakohdallani kävi.. ja tulin sinuiksi tunteitteni kanssa.

Itse samanlaisessa tilanteessa ollut.. Lopulta jossainvaiheessa etäisyyttä otettuamme tajusin, että on hän kumminkin ihminen jota todella rakastan, ja tulen aina rakastamaan.. Sielunsisko. Ystävä-rakas.

Mut rakkaus.. se muuttaa myös muotoaan.
Vilpittömimmilään se on pyyteetöntä..
että haluaa toiselle vaan pelkkää hyvää, ilman minkäänlaisia odotuksia tai oletuksia.

Mulla on monia naispuolisia ystäviä.. ja ystäviä nimenomaan. En tiedä olisiko joskus voinut kehkeytyä jostain jotain muuta, mutta toisaalta olen jokakerta päätynyt samaan.. hyvä näin.. Arvostan heitä etenkin ystävinä.. tai ehkä nimenomaan.
En kiellä itsessäni mitään tunteita heitä kohtaan. Mutta sillä ei ole merkitystä.

Ainoastaan tällä hetkellä on merkitystä.

Ystävyyssuhteet vain syventyvät aikojen saatossa. Ihmissuhde voi yhtäkkiä katketa.

Mut mä oon myös liian kiltti ja empaattinen..
Siksi monet päätyneetkin siihen, että parempi ystävänä kuin suhteessa..

enkä mä ehkä vieläkään uskalla sitoutua.

[Dexma]

Jos yrität saalistaa naarasta samoista kaveripiireistä, huomaavat he kyllä jos olet edellisellä viikolla ollut tiiviisti yhden kimpussa ja ensi viikolla taas seuraavan jne.

Joo ja niinkuin jossain vaultinkin tapaisessa yhteisössä ihmiset puhuu kyllä toisista ihmisistä ja puskaradiot leviää, enemmän ihmiset pian alkaa vain naureskeleen toisten toiminnalle.

Sillai. hmm.

Itellä oli joskus ensimmäisen tyttöystävän poismenon jälkeen aika yksinäinen olo ja ystävätkin tais olla aika vähissä. Sitten pari vuotta hengailtua yksin niin alkoi tuleen sellainen fiilis, että vähän kuka vain ois jo alkanut oikeasti kelpaan. Tulipahan siinä lähettyäkin just sellaiseen suhteeseen sitten. Kiva suhdehan se oli, alku ihastuksen jälkeen homma meni vain tosi kovaksi nistaamiseksi, ja kun tuli arki eteen sen alkuhuuman jälkeen, tajusin, että olin suhteessa jossa en ees pitänyt toisesta saatika hänen elämäntyyleistä ym.

Se on jännää, kuinka silti roikuin siinä suhteessa niin kauan. Veikkaan, että toinenkin huomasi saman, ei meidän persoonatkaan ees natsannut yhtään.

Jossain kohtaa itellä tuli vielä toinen suhde, joka tais kyllä mennä vähän erikaavalla, mutta samaa ongelmaa oli. Veikkaan kyllä, että kummallakin oli sama ongelma, ei oikeasti ollut ees ihastunut. MUT KUN JOKU PITI SAADA POISTAAN YKSINÄISYYTTÄ, ja ois niin ihanaa olla jonkun kanssa ja niin edespäin.

Sen jälkeen kumminkin iteltä poistui se tunne, että "en mä ketään kumminkaan saa". Aloin aika määrätietoisesti muuttaan elämäntyyliäni sellaiseksi minkä haluisin sen olevan joku päivä, ja keskityin kaikkeen muuhun kuin etsiäkseeni jonkun. Yhtäkkiä. Huomasin tapavaani hitosti uusia ihmisiä, niistä tuli kavereita ja täytyy myöntää, että aika monen ihmisen kanssa mulla ois ollut mahollisuus syventää sitä juttua tosi syväksi suhteeksi.

Feyankin tavatessani, aluksi kysyin monta kertaa iteltäni miksi meen tähän suhteeseen ja miksi mua se kiinnostais. No. Feya on äärimmäisen upea ihminen ja mulla on hauska olla sen kanssa. Musta tuntuu, että kukaan ei oikeasti ymmärrä ja osaa kommunikoida niin hyvin mun kanssa. Musta me oikeasti sovitaan yhteen ja mulla on hauskaa kokoajan. Mä nauran ton jutuille tykkään puuhastella mun arkea tuon kanssa, ja mä veikkaan, että toikin tykkää musta tälläisenä pösilönä joka heiluu täällä tissiliivit päällä heiluttaen kullia ja tansimmalla sen x-box pelin musiikin kanssa.

Niinkuin Zerk, Porter, Trollol, Kansku. Oon teidät tavannut kaikki ainakin kerran. Vaikutatte tosi mukavalta... Mut.. Esim toi kuva jonka oon saanut vähän Zerkin ja Porterin jutuista täällä on sellainen, että ollaan hirvein JUST NYT VAIN HELLYYDEN tarpeessa ja on kovin yksinäistä. Oon aika monen vaultti tytön kanssa jutellut oikeasti ja nekin on pistänyt merkille sen, että nyt kelpais kuka vaan... Toi on vain siis se kuva jonka moni taitaa saada. Eikä se oo yhtään hyvä, se on aika... surullisen nolo ja varmasti epäsuotuisa naistenhaussa jos se on yleinen kuva. Toisaalta. Oikeasti. Ite oon ollut ihan samanlainen just Porterin ikäisenä esim. En tiedä kuinka hyvin se näkyi esim täällä musta. Saa vähän sellaisen kuvan, että elämä on tosi jumissa, kun vain jumittaa siinä, että haluis MUIJAN jostain. Niinkuin. Jos tyyliin menis elämässä eteenpäin jos vain osaatte. Muistaakseni kummatkin asutte vanhemmillanne täl hetkellä, ette oikein tee duunia ja elämä jumittelee opateen kiskomisessa ja tai yleensä pikkuisessa nistailussa. Sellainen elämä ei oikein tunnu jännän kuuloiselta. Ei ees sellaiselta, että haluisin pyytää treffeille saatika miettiä mitään vakavampaa. Elämän tilannekkin näyttäis siltä ettei ois valmis vielä tai jotain.

En mä tiiä kuinka paljon naiset kelaa esim tollasia juttuja tai miehet, mut ite ainakin kelaisin paljon noita asioita nykyään. Tyyliin "Että hei tossa ois jäbä/nainen joka osaa olla JO MIES tai NAINEN, osaa viedä elämää kunnolla eteenpäin, voi hyvin ja onnistuu olemaan sellaisessa kunnossa, että nauttii elämästä." Sellaisen ihmisen kanssa on oikeasti paljon paljon ihanampaa aloittaa suhde. Siinä kohtaa, kun ite just tuli sellaiseen tasapainoiseen mielentilaan ite ja inspiroitui/haltioitui muuten elämästään niin veikkaan, että aika moni näki sen ja oikeasti halus tutustua muhun ja miettiä mitä siellä mun takana on.

Trollol. Ei ne pienet tissit oikeasti mitään merkitte. Ujoihin ihmisiin on tosi hankala tutustua. Tai sellaisen kuvan ite sain susta, kun kerran tapasin. Se ensi tapaaminen on tärkee. Okei. Meillä Feyan kanssa meni niin, että ei Feyakaan puhunut mulle paljoo aluksi, mut olin ite päättänyt, että voisin hankkia uuden ystävän ja jatkoin toiseen tutustmista, muunkin syyn takia kuin pillun toivossa. Kyl niitä jäbiä löytyy jotka saattaa lähteä tutustumaan ihmiseen vain sen ilosta, että tykkää ihmisiin tutustumisesta, mut tosi harva haluaa lisää nähdä sua jos et anna sellaista kuvaa edes, että olet kiinnostava/hauska/seurallinen saatika, että olisit kiinnostunut heistä JUURI NOIDEN juttujen takia. Sustakin oikeasti näkee tällä foorumilla, että sun sisällä on tosi mukava tyttö joka on aika yksinäinen täl hetkellä, näkee kun pistät kuvia vaulttiin, että haluut sut huomattavan. Silti, sun persoonas pitää loistaa toisille ihmisille muutenkin ja ne ihmiset jotka haluaa suhun enemmän tutustua TAI jos näkee sen loiston nopeasti, niin niihin kandee lisää tutustua.

Sori jos kuulostaa kovin arvostelevalta, mut enemmän mun pointti oli ehkä antaa vain palautetta minkälaista kuvaa saanut teistä viimeaikoina just vaultin kautta. Tavannut teidät kaikki ettekä te mitään tyhmiä tai mitään LIIAN RUMIA ole ja varmasti jos enemmän tutustuisin teihin olisitte sen työn arvoisia.

Mut. Lähettää kuva jokaiselle omakuva topikin sivulle, valittaa toisen sukupuolen kanssa tehdyn suhteen puutteesta ja eikä oikein anna kuvaa siitä, että ois muutakin elämää kuin pillun ja kullin puutostilat ja pienet huumeet pienissä kaveripiireissä tai yksin himassa... ei oikeasti innosta monia siihen elämään tarttua... Toivottovasti teidän elämällä on muutakin uskonkin näin, mut.... Ei yhtään tiiä mitä, kuka siellä oikeasti luuraa, onks siisti tyyppi mukavaa seuraa, tulisko toimeen niiden kanssa ym...

Toivottovasti tää ei yhtään loukannut, ei ollut tarkoitus yhtään nimittäin, toivottovasti teillä menis asiat eteenpäin. Antakaa niille aikaa. Elämässä tulee välillä ihan hulluja yllätyksiäkin joita ei osaa arvata aina.

[CaptainZ]

Naiset eivät tykkää kusipäistä. Jotkut saattavat tehdä saman virheen kuin sinä ja oman epävarmuutensa vuoksi luulla, että ivallisuus on osoitus rennosta "hällä väliä" asenteesta, mutta ei kestä montaa kuukautta kuin he oppivat tuntemaan ihmisen vähän paremmin ja suhde lentää ikkunasta ulos.

Mun suhde on kestänyt useemman hyvän vuoden, vaikka mä pientä vittuilua harrastankin ja vaikka mun kumppani on äärimmäisen ehjä ja tervemielinen ja hyvällä itsetunnolla varustettu (=aikalailla vastakohta mun persoonalle) ja fiksu.

Ivallisuus ei ole osoitus rentoudesta, sikäli kuin mä ivallisuuden ymmärrän. Ivallisuus on usein yhtä läpinäkyvä osoitus epävarmuudesta kuin liialliset miellyttämispyrkimyksetkin. Mun suhteessa ei olla ivallisia, vaan se on sellaista toverillista kiusoittelua. Ero näitten asioitten välillä on vähän sama kuin kivuliaalla nyrkiniskulla poskeen ja sellaisella kevyellä, yhteisyyttä osoittavalla kyynärpäätönäisyllä kylkeen. Ilkeäksi ei pidä heittäytyä eikä mennä sen rajan yli, että oikeasti loukataan toista. No joo, joskus sen rajan yli mennään kai missä tahansa suhteessa, mutta jos perusjutut ovat kunnossa, suhde kestää pienet satunnaiset takaiskut.

On tietysti yksilökohtaista, kellä se raja ylittyy missäkin kohtaa. Jos on traumatisoitunut ja syrjäänvetäytynyt ja itsetunto tuhannen päreinä, ei välttämättä pidä minkäänasteisesta kiusoittelusta. Ihmiseen tutustuttaessa voi olla ihan fiksua yrittää lukea sitä ja vähän senkin mukaan sovittaa käytöstään. Jos on aina täydellisesti oma itsensä eli ihan samanlainen seurassa kuin seurassa, se voi olla myös merkki siitä, ettei osaa ottaa muita huomioon. Eikä se useinkaan ole kovaa valuuttaa ihmissuhteissa.

Mä en usko, että naiset ihastuvat aivan totaalisiin kusipäihin. Sellaiset ihmiset ovat ikäviä ja ennalta arvattavia samankaltaisesti kuin liian kiltit jätkät ovat tylsiä ja ennalta arvattavia. Siksi musiikissa on nousuja ja laskuja ja elokuvissa on toimintakohtia ja siinä välissä rauhallisia suvantokohtia. Hyvät puhujat käyttävät äänensävyjään, koska monotonista, yksisävyistä puhetta ei kukaan jaksa kuunnella vaikka sisältö ois kuinka älykästä. Teos, ihminen tai elämä on mielenkiintoinen, kun siinä on riittävästi vaihtelua ja aste-eroja.

Tai siis, mä en haluais uskoa, että naiset ihastuvat totaalisiin kusipäihin. Silti on aivan järjettömän paljon suhteita, joissa mies hakkaa, solvaa ja alistaa naista, ja se suhde saattaa kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Ja joku kumma tunneside sillä naisella on. Jos mies lähtee menemään, nainen anelee takaisin, ehkä siksi että pohjimmiltaan pitää sen paskan suhteen jännitystä parempana vaihtoehtona kuin jonkun mukavan hymypojan ikävystyttävyyttä (eikä ehkä osaa kuvitella välimuotoa: miestä joka osaa olla mukava ja luotettava mutta myös pitää puolensa). Jos nainen lähtee menemään, mies saa aneltua sen takaisin: "Rakas, tällä kertaa mä muutun oikeesti." On vääryys että tällaista tapahtuu, mutta kamalan paljon sitä maailmassa vaan tapahtuu.

[CaptainZ]

Sen jälkeen kumminkin iteltä poistui se tunne, että "en mä ketään kumminkaan saa". Aloin aika määrätietoisesti muuttaan elämäntyyliäni sellaiseksi minkä haluisin sen olevan joku päivä, ja keskityin kaikkeen muuhun kuin etsiäkseeni jonkun. Yhtäkkiä. Huomasin tapavaani hitosti uusia ihmisiä, niistä tuli kavereita ja täytyy myöntää, että aika monen ihmisen kanssa mulla ois ollut mahollisuus syventää sitä juttua tosi syväksi suhteeksi.

Noin se mullakin meni. Olin pitkään tosi masentunut ja vakuuttunut siitä, että vain hyvän naisen löytäminen tekis mun elämästä elämisen arvoista. Sitten jossain vaiheessa aloin tehdä enemmän asioita joita haluun tehä ennen kuin kuolen. Jossain vaiheessa aloin nauttia elämästäni ja lakkasin murehtimasta sitä, ettei mulla oo muijaa. Lakkasin oikeestaan piittaamasta siitä, onko mulla muijaa vai ei. Ei mennyt monta kuukautta, kun mä sen muijan löysin.

Jollain psykologilla tais olla kirja nimeltään "Saat sen mistä luovut". Niin käy monesti epätoivoisille ihmissuhteentavoittelijoille, kun ne lakkaavat olemasta epätoivoisia ihmissuhteentavoittelijoita.

[haureus]

Hei ootteko ihmmeiset stekkaillut Brent Smithin höpötyksiä tipujen pyydystämisestä ja kukkoilusta? Oon nörtitellyt noita läpi useaan otteeseen ja tykkään suuresti sen taidosta pulista kameralle. Perimmäisenä pointtina on aikalailla se, että naisia vetää puoleensa elämäänsä tyytyväinen mies, jolla on aktiivista puuhastelua mm. harrastusten ja sosiaalisten suhteiden saralla. Ei ketään kiinnosta pimeässä komerossa näytön valossa hikoileva nössö, joko odottaa taivaasta laskeutuvan prinsessan ratkaisevan kaikki hänen ongelmansa.

Sellaisella kokemuksen syvällä rintaäänellä toistan itsekin myös tätä samaa mantraa että joo, tehkää kaikkea kehittävää, luovaa ja hauskaa. Elämästään nauttiva ihminen vetää helposti mukaansa myös muita ihmisiä. Hauskuus ja ilo on sellaisia asioita, jotka ei koskaan petä – niihin kannattaa aina yrittää nojata ja luottaa, ja niiden siivellä koittaa lentää pidemmälle.

[zerk]

Tähän parisuhdejuttuun vielä lisää; tajusin jokin aika sitten, että toi mun ~parin vuoden sinkkujakso sai mut jollain tavalla taas lamaantumaan joiltain osin ja odottamaan just sitä vakavaa suhdetta joka tippuis mun syliin taivaista ja ratkois mun ongelmat. Oikeestaan ihan viimeisen puolen vuoden aikana oon taas aktivoitunut kunnolla ja huomannu et hitto täähän on kivaa ku on taas sosiaalinen elämä ja harrastuksia & tekemistä, enkä odota taikka etsi ketään.

Toi lyhyt suhde tässä välissä vaan vahvisti sitä oloa etten mä halua mitään vakavaa suhdetta tähän vaiheeseen mun elämää, ellei vastaan tosiaan tule joku elämäni rakkaus. Huoleton yhdessäolo ja tasaisin väliajoin seksi ilman sen suurempaa merkitystä pitää mut psyykkisesti terveempänä. Huomasin sen sinä aikana, kun olin yli puoli vuotta selibaatissa lähinnä kokeilun vuoksi. Heti tuon hyvinkin paljon rajoittavan seksisuhteen loputtua otin yhteyttä tuttuun, jonka kanssa oli jo pitkään ollut juttua friends-with-benefits- tyylisestä ratkaisusta. Tehtiin nopea riskianalyysi ystävyyssuhteen ja seksin yhdistämisestä ja todettiin et on se kokeilemisen arvoista. Tähän ei liity mitään rajoituksia. Jos toinen alkaa seurustelemaan ni homma tietysti menee ainakin jäihin.

Viimeaikainen stressi liittyen pienehköön ikäkrisiin, ihmissuhdeongelmiin, raha-asioihin sekä asumiskuvioihin alkaa myös hellittää ja tuntuu siltä et nyt vois alkaa nauttii siitä kesästä täysin rinnoin.

[Dexma]

Toi lyhyt suhde tässä välissä vaan vahvisti sitä oloa etten mä halua mitään vakavaa suhdetta tähän vaiheeseen mun elämää, ellei vastaan tosiaan tule joku elämäni rakkaus. Huoleton yhdessäolo ja tasaisin väliajoin seksi ilman sen suurempaa merkitystä pitää mut psyykkisesti terveempänä.

Mä sanoisin kans, että tää pitää poissa sellaisen ööö käyttäytymismallin, että lähtee helposti jokaiseen maholliseen paskaan suhteeseen. Jos en ite olis feyan kanssa, niin ajatus nykyään omasta elämästä työnarkoottisena muusikkona, ja viikonloppuisin koksua vetävästä maksullisia naisia harrastavasta miehestä kuulostais jopa. Terveeltä ja leppoisalta elämän tyyliltä...

Mikä vittu siinä on muuten, että ne naiset maksaa niin vitusti sit häh? Ei vais. Mut siis. ööö. Jossain tuolla tajunnan perämillä äkkiä saattaa ainakin itellä tulla ajatus, "tarvitsen tyttöystävää, oikeasti joku muu vois tyhjentää mun pussit taas pitkästä aikaa..."

ps. Musta tosi positiivista tekstiä kalalta Läheks kahvila kierrokselle hapoissa? Mennään rantakadun jokainen kahvila läpi, ostetaan jokaisessa jätskiä tai pullaa riippuen mitä on tarjolla + kahvia jos mahollista niin jotain erikoiskahvia ja jossain kohtaa mätätään hirveet ravintola grilli mätöt? sun laskuun siis tietenkin...

[zerk]

ps. Musta tosi positiivista tekstiä kalalta Läheks kahvila kierrokselle hapoissa? Mennään rantakadun jokainen kahvila läpi, ostetaan jokaisessa jätskiä tai pullaa riippuen mitä on tarjolla + kahvia jos mahollista niin jotain erikoiskahvia ja jossain kohtaa mätätään hirveet ravintola grilli mätöt? sun laskuun siis tietenkin...

vois tulla mun rahoilla aika lyhyt kierros. Heikkoo ku mul on huumeetki loppu, aika traagista. Mut happo ja jokiranta kuulostaa aina hiton hyvältä. Ei voi mennä pieleen.

[LeFairylette]

viikonloppuna tapasin mahtavia ihmisiä, oli taas sellainen olo että elämä voittaa. Rakastan ihmisiä, ihmisiä jotka ei tuomitse heti. kuten vanhoilla kavereilla on tapana tehdä nykyään.

Jännittää sikana tuleeko heinäkuussa suuri elämänmuutos, uusi kaupunki, uudet ihmiset...toivottavasti. Ois kiva ku elämä ois taas elämisen arvoista, jota se ei kevään aikana oo tuntunut olevan.

[tRip]

Aloin aika määrätietoisesti muuttaan elämäntyyliäni sellaiseksi minkä haluisin sen olevan joku päivä, ja keskityin kaikkeen muuhun kuin etsiäkseeni jonkun. Yhtäkkiä. Huomasin
..
Elämässä tulee välillä ihan hulluja yllätyksiäkin joita ei osaa arvata aina.

Dexma..

Naulankantaan. Kaikessa.. keskittyy siihen minkä tuntee olevan oikein.

Mietin mitäpä tuohon lisäämään..

mut tietysti meigän oma näkemykseni;-

Monien vaiheideni, valheitteni jälkeen, olen sisäistänyt itseni.. pyhiä yksinkertaisuuksia, kosmisia lakeja. Balansiaa.

Oli kausi kun en tiennyt mitä mielellä tekisin.,. enkä oikeen mitä olisin mielelläni tehnyt. mikään ei napannut.

Halusin kait jollaintasolla korvata addiktioni rakkaudella tai jollain.. läheisyydellä..
Kamppailin nistisyyden ristiriitoja vastaan..
Tahdoin vain rakastua.

pääsin kuiville
..muttei se tarkoita että vielä selvillä vesillä olisin..
Olen nyt omillani.

Arosusi olen aina ollut..
Siihen takaisin totutteleminen vain ollut vaikeaa.
Nautin taas ylhäisestä yksinäisyydestäni.. tiettyynrajaan..
Nautin myöskin seurallisuudesta. tiettyynrajaan.

Kaikki lähtee omasta itsestään ja asenteesta..
ylipäätään, tahto on se mikä vie elämässä eteenpäin.

Tahdoin irti! pitkälti jättänyt jo sen elämän taakseni.

Alkanut elää tätä elämää joka on mun omaa.. oman itseni hallitsema, ja jota joka hetki luon todeksi ja esteettiseksi.

Niillä eväillä mitä mulla nytjust tällähetkellä on.. vaikka ois kuinka ankeaa, aina löytyy se toivonvalo.

Alkanut innostua taas asioista.. tehdä asioita.. toteuttaa itseäni.. se on aivan mahtava tunne kun alkaa nauttii elämästään.

nyt taas tuntuu tavallaan ettenmä ees tarvitse ketään:p

Olen oman elämäni herra.

Muttei se olekaan niin simppelii kuin kelaisi..

"Rakkaus meidät kaikki pelastaa"

Rakastan jo yhtä..

monia.. kutakin omallatavallaan.

Oon alkanut toteuttaan ja tekemään asioita joista itse nautin.. ja jotka luovat päivilleni mielekkyyttä ja iloa.

Ripaus kaikessa tässä on myöskin jonkinlaista itsekkyyttä.. kun myös itsepäisyyttä ja jääräpäisyyttä.

Ennen vaivasi tahdottomuus.. olin epävarma itsestäni ja teoistani.. sumensin tajuntaani surrealistiseksi kaaokseksi.. Pohjattomalla kuilulla ei tosiaan tuntunut olevan enää pohjaa.. pulloistakin join vielä pohjat.. ettei viemäriin menisi kallisarvoista litkua hukkaan..

Tekojen seurauksetkin jäivät mysteereiksi. en kait oikeen osannut ottaa vastuuta omasta olemassaolostani ja teoistani.

Sit tapahtui jännä juttu..
Löysin taas sen oman sisäisen lapseni ja tahtotilan muuttaa elämääni.

Lähdin käymään landella muutamaan otteeseen. Ihan päiväksi-pariksi.. ja stadiin takaisin.
Kännykkä tietty oli kiinni, vaikken olettanutkaan että kukaan minua muistaisi.
Takaisinpäintultaessa kun avasin kännykkäni, tulvi se yhteydenottoja.. ihmset halusivat nähdä mua.. se oli ilahduttavaa.

Uskon kollektiiviseen.

Yhdistelin freesissä mielessäni asioita, ja jouduin yhä taas toteamaan, ehkä vihdoin jopa sisäistin asian:
Vasta kun oppii arvostamaan ja rakastamaan itseään, myöskin saa sitä rakkautta ja arvostusta osakseen.

Nyt tahdon vain jakaa sitä hyvää, ja hieman myös potkimaan persuksille, ja kannustamaan niitä, jotka vielä ovat omassa hukassaan.
Vilpittömästä hyvästä tulee itselleenkin hyvä mieli.

Uskallan taas rehellsesti olla mitä olen. Arvostan olemassaoloani, ja pyrin toteuttamaan niitä asioita jotka mut tekee onnelliseksi.. asioita ja tekoja, joita hautonut riippuvuuksieni helvetissä, saamatta mitään toteutetuksi.

ja peilejä kun toisillemme olemme, niin hyvä ruokkii hyvää, sitä saa mitä tilaa.. ja sitärataa. Maailmankaikkeuden mysteeristä kaavaa.. luuppaavaa monimuotoisuutta ja karmaa.

Kummasti elämässä alkanut tapahtua vain hyviä asioita..

Kaiken paskankin keskellä.. no shit!

Ihmiset on siitä jänniä, et sama vetää puoleensa samaa..

Ajatuksillaan voi muuttaa maailmaa.. jos uskoo siihen. tai vaikkei uskoisikaan.

Niin se maailma vaan muuttuu.. tahtoi sitä tai ei. Muutos on aina läsnä.

Mulla oli joku ajatuskin joka piti tulla tänne kertomaan, mut pirun Dexma

johdit eri raiteille.. Oikeille fjongille.. ei voi kun olla samaa mieltä sun kanssa monestakin asiasta.
Sä oot vähänkun toinen sjamaani mulle.. sun kanssa keskustelut päättyy aina johonkin ovaltavaan tilaan.
Ihmesälli olet.. kaikel hyvällä!

taisin kadottaa kaikesta kaiken pointtini..? taisit vaan väsy jo uuvuttaa.
muttei se mitään =D

höppänä mikä höppänä..

Ois kiva ku elämä ois taas elämisen arvoista

On se

[Kottonmouth]

Vihaan näitä kesäöitä. Ei vaan yksinkertaisesti saa nukuttua kun on niin kuuma ja valoisaa.

[tRip]

Sen jälkeen kumminkin iteltä poistui se tunne, että "en mä ketään kumminkaan saa". Aloin aika määrätietoisesti muuttaan elämäntyyliäni sellaiseksi minkä haluisin sen olevan joku päivä, ja keskityin kaikkeen muuhun kuin etsiäkseeni jonkun. Yhtäkkiä. Huomasin tapavaani hitosti uusia ihmisiä, niistä tuli kavereita ja täytyy myöntää, että aika monen ihmisen kanssa mulla ois ollut mahollisuus syventää sitä juttua tosi syväksi suhteeksi.

Noin se mullakin meni. Olin pitkään tosi masentunut ja vakuuttunut siitä, että vain hyvän naisen löytäminen tekis mun elämästä elämisen arvoista. Sitten jossain vaiheessa aloin tehdä enemmän asioita joita haluun tehä ennen kuin kuolen. Jossain vaiheessa aloin nauttia elämästäni ja lakkasin murehtimasta sitä, ettei mulla oo muijaa. Lakkasin oikeestaan piittaamasta siitä, onko mulla muijaa vai ei. Ei mennyt monta kuukautta, kun mä sen muijan löysin.

Jollain psykologilla tais olla kirja nimeltään "Saat sen mistä luovut". Niin käy monesti epätoivoisille ihmissuhteentavoittelijoille, kun ne lakkaavat olemasta epätoivoisia ihmissuhteentavoittelijoita.

Huomannut elämässä ainakin sen, että hetikun lakkaa liiaksi yrittämästä, yllättäen alkaakin elämä tuoda eteen niitä asioita jota kohti olikin pyrkimässä.

nyt ei väsymykseltä oikeen taivu sen syvemmin selittämään.. ei se selityksiä edes kaipaa..

ymmärtää ketä ymmärtää

Vihaan näitä kesäöitä. Ei vaan yksinkertaisesti saa nukuttua kun on niin kuuma ja valoisaa.

Se on tässä vuodenajassa just parasta..
Unentarve on luonnostaan vähäisempi.. jää luovuudelle enemmän aikaa