Ajatuksia, ihan mistä vaan

[Baikonur]

Olen oppinut nauttimaan kuumeessa olemisesta. Aiemmin mua on pelottanut kuumeessa tulevat kuvalliset unet, joissa asioita havainnollistetaan kaavioilla, ympyröillä ja tuntemuksilla. Viime yönä mua sattui joka paikkaan, mutta se auttoi olemaan välittämättä turhautumisesta ja kaikista muista negatiivisista tunteistani, joiden syytä en oikein tiedä. Nyt on alakuloinen olo, mutta ei silti lainkaan toivoton tai masentunut. Tiedostan kaikkialla olevan täydellisyyden, ja rakastan kaikkea. Silti jostain syystä olen kaihoisa ja surullinen.

Nykyään en pelkää yksin olemista, oikeastaan haluaisin olla yksin hyvin usein. En edes halua keskustella koko aikaa muiden ihmisten kanssa internetissä. Tiedän, että tämä on varsin hyvä lähtökohta ihmissuhteille, kun ei tarvitse ihmisiltä mitään, mutta jotenkin hermostun siitä muiden kanssa olemisesta ja rupean miettimään, mitä velkaa kukin on kenellekin.

[testeri420]

"Today, a young man on acid realized that all matter is merely energy condensed to a slow vibration — that we are all one consciousness experiencing itself subjectively. There is no such thing as death; life is only a dream, and we are the imagination of ourselves."

[tRip]

Ihan nyt vaan ajatuksena... Mitähän maailmasta tulis ilman moralisteja ja besserwissereitä? Kun tuntuu kaikilla olevan jotain tilittämistä muille siitä miten tätä yhtä elämäänsä pitäis itsekunkin elää. :roll:

Oisko ihan mahotonta elää itse elämäänsä silleen kuin haluaa? Ei sillä, toi liberalismikin saa fundamentalistisia piirteitä välillä. Me ollaan kaikki yksilöitä. Tehdään virheitä ja opitaan niistä. Jotkut eri asioita kuin toiset.

En tiedä teistä, mutta mua alkaa vituttamaan tälläkin sivustolla esiintyvä moralisointi. Ihan vähän vaan.

Mitäpä jos jokainen koittas ensin elää sen oman elämänsä siihen pisteeseen ettei oo mitään parannettavaa ja alkais sitten vasta kertomaan muille miten elää?

Lämäse mua heti takaraivoon jos huomaat mussa moisia piirteitä.

Mä koen etten moralisoi tai messua, saatika saarnaa kellekään päihteidenkäytöstä.. ehkä joskus kielenkäytöstä tai käytöstavoista. Mut ei tyhmyyttä voi loputtomiin sietää.
Itsänikään.

Sanoisin et mitäpä mä kukaan mitään kelleen oon sanomaan, mut sanonpahan silti. Jos se saa yhden ihmisen edes ajattelemaan, se on jo positiivista ja täyttänyt merkityksensä.

En koe ylipäätään osaavani sanoa muutakuin omaa kokemustani.
En sanoisi.. niinkun ikinä pikkubroidillekaan, edes pystynyt sanomaan, et drugs are bad..
Kun ei se vittu ihan niinkään ole.
Neuvoja ja oppeja.. välil konflikteja.. ei niiltäkään voi välttyä, jos oikeesti välittää.

Välittämistään pitää myös osoittaa.. tai mitä nyt omien kokemusten.
Moni voi saada itsestäni käsityksen että olen täynnä itseäni, ja suollan vaan omii turinoitani, kelaamatta miten muut asian kokee. Emmä osaa olla kelaamatta, mitä mun kirjotukset ehkä jollekin merkitsee.. Tosin, emmä sitä osaa edes kelaa.

Siks mä vaan kirjotan..
Tavallaan haluan kaikille vaan liikaa kaikkee hyvää.. se ei johda aina hyvään. Usein se kääntyy vain itseäni vastaan. Oon liian kiltti. Oon vitusti liikaa empaattinen. Emmä nyt muuten käyttäis turruttavia. Jos mä kestäisin kaiken tän mun ympärilläolevan.. ymmärryksen. Vittu se on helvettiä. Tajuu asioita. Oikeestaan tosi kaunista.
Oivaltaa, ymmärtää.. Olla oma itsensä vaan.

Tänään viimeks tuntu kummalliselta.. Oli frendejä kylässä. Hyviä ystäviä voisin sanoa että itse kukin. Arvostan heitä kaikkia. Mutta jokin painosti ilmapiiriä. Koitin katseellani osoittaa ymmärrystä.. et joojoo, kyl sä kuuntelet, ja tiiän et sul ois pirusti sanottavaa, mut mä yritän olla vaan jotain liikaa.. tai sit ilmapiiri luo mulle sen paineen.

Ja sit mä dokaan..

Melkeen viikon ryyppy-putki.. 0,7l rommia et heräs taas eloon.. aamusta iltaa, illast tärinöihin, tärinöis alkoon.. rahat finaalis... ..
Läysin tramalin.. frendi jeesi niit lisää. Sain vihdoin lopetettuu ryyppäämisen.. Olo tuntu miltei ekstaattisen selkeältä ja hyvältä. Sit tuli taas se päivä.. eka frendi tuli kylään.. Bisset.. a le coq lonkeroo.. ei se ees oo gin-lonkeroo... taas humalassa. gänässä. Viunast tulee juovuksiin, bissest humalaan.
Humala on typeryystila.. Känni perseestä, päihtyneenä paras.

Mut kun on päässyt viinan makuun.. ja streittaantuu.. Sitä ei pitäis korkkaa sitä ensimmäistäkään.
Vitun kantapää...
VIrheiden toistaminen vaalittu taito.

Karstat&aleCog-lonkeroo..
fukit taas elämä.. haistatan pitkän piinan helvettiin, ja luon katseen kohti taivasta.
Jossei niin tapahdu, emmä ois täs enää. hähää..

Jos mä en kelais liikaa..

trollol: diggailen lukee sun keloi..ajatatajatuksii
et sä niin teini oo.. emmä usko
kyl sä tajuut.. mietit ja kelaat, assosioit ja ajattelet..
.. ja se on must ihan aiheellisen arvosta.

[juss111]

Trip: kuulostaa ihan meikäläisen elämältä. viikolla dokaamisesta oon kylläki lopettanu koska se häiritsee duunia aika paljo eikä jaksa jokapäivä olla töissä ja odottaa kotiinpääsyä että pääsee imasee pari kaljaa "herätäkseen uuteen päivään" nykyään en juo enkä polta pilvee viikolla ja tuntuu et voin paljo paremmin. Eikä sitä kotiinpääsyäkä odota enään sillä tavalla ku ennen.

[tRip]

Elämä on valintoja..

Joskus sitä pysähtyy hetkeen, ja kelaa, mitä jos oisin aikoinaan tehnyt, sanonut, tai tuntenut toisin..
Mitäpä jos oisin joskus tarttunut elämäni tilaisuuteen kaikenkin uhalla..
Mitäpä jos elämäni tilaisuus olikin juuri se valinta..
Mitäpä jos olisin jättänyt tarttumatta ajatuksissani kiinni toiseen.

Sanomattomat sanat, tekemättömät teot.. Kaikki sanotut sanat, tehdyt teot..
Mitäpä jos olisi uskaltanut silloin joskus..
Mitäpä jos olisin jättänyt sanomatta ne sanat..
Mitäpä jos olisin sanonut sen.

Hetkeen palatakseen, tarvitseeko palata eiliseen.. entiseen.. jossiseen.
Mitäpä jos kaikki tosiaankin menee just niinkun pitääkin.
Koska miten muuten asiat olisivatkaan voineet mennä.

Ei ainakaan toisin.
Otinko opiksi..
Vai oliko se opiksi..

Menetinkö tilaisuuteni..
Sanoinko sopimattomasti..
Jätinkö sanomatta kaunistellusti..

En ollut rohkea..
En ollut kova jätkä..
En ollut koskaan mitä halusin olla..

Elin täysillä paikallaan.
Paikoillani, aloillani, en omilla jaloillani..
En uskaltanut..
En kehdannut..

Edelleen hetkeen palatakseni..

Mitä jos unohtaisin jossittelun..
Elin parhaan tuntoni ja moraalini mukaan.
Olisin voinut toisin.. Mutten voinut..

Olisin voinut mitävaan, mutta kannoin ongelmieni taakkaa.
Ei se ollut valintaa..
En jäänyt ajelehtimaan.. Menin vain menojaan.

Välitin.. Yritin olla välittämättä, mutta liikaa välitin ja tunsin..
Olin täysin sekaisin. En aineista.. tunteista.. elämän karikoista.
Sekosin valintoihin.. ja niiden takana kulkevaan taakkaan.
Edessä häämöttävään tuntemattomaan.

Kuljin polkujani..
Etsin, kadotin.. löysin takaisin..
Hukkasin itseni luolastoihin.

Elin kuplassa,.. kannoin tekojeni seuraukset.. ja tekemättömien tekojeni taakan.

Elin uskossa huomiseen.. tänään uskon taas eiliseen.
Nyt en usko kuin itseeni.
Kaunistelematta olisin voinut toisin, mutten halunnut.
En halunnut, koska en tiennyt olisinko voinut.
En kokeillut.
En yrittänytkään.
Yritin liikaa.

Lipesin.. Luisuin ja katosin..
Omien tuntojeni varassa olen ikäni elänyt..
niitä paennut.. tunteja.. tunteita minuuttien välissä.

Hetkessä katosi ikuisuus
Ikuisuudessa näin häämöttävän hetkeni.
Hetken jota en unohda.

Muistojen taakka.

Lupasin.. katosin.. kaukana häämötin.
Yhä tässä. aina ja ikuisesti.
Mitä ikin tapahtuukaan.

Mitään en kadu elämässäni.. paitsi tekemättömiä tekojani.

Omistettu niille kauniille hetkille..
Jolloin mikään ei olisi voinut olla toisin.

[Kottonmouth]

"Anybody who tells you money is the root of all evil ,doesn't fucking have any." Jim Young

[tRip]

Ahaa, eli "Ajatuksia, vain valituista asioista".

-valivali..
kelasin vaan et ohan noilla myös oma topicci mietelauseille. mut ohan noita.. ja noita.
peace.
-trip

[konvehdinmussuttaja]

suomi on paska maa, mut asiat vois olla huonomminki.

[Touchet]

suomi on paska maa, mut asiat vois olla huonomminki.

Vitut vois olla. Kaikki tapahtuu ainoan mahdollisuuden mukaisesti, ainoista mahdollisista olosuhteista riippuen, ainoalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoisten skenaarioiden kelaaminen ja niiden kanssa masturbointi ei ole pitkällä tähtäimellä kovin tyydyttävää. Mä haluun sitä kultaa ja sitä pillua, enkä aio tyytyy vähään tai odotella liikoja. Tämä on tässä, ja se siitä.

[trollol]

Mikä siinä on, että asiat tuppaa aina kasaantumaan päällekäin?
Jos jokin asia menee paskasti, niin KAS! yhtäkkiä huomaa ryömivänsä yhdessä suuressa kasassa sitä itseään.
Mikä siinä on, että "huonoina" aikoina kaikki on huonoa, eikä edes yksi asia voi luistaa kunnolla?
Missä on se Aristoteleen mainitsema kultainen keskitie?
Ok, ehkä hän tarkoitti yleistä maailmaa tuolla keskitiellä, eikä yhden ihmisen asioiden sujumista, mutta silti,
jos hyvän ja pahan määrä maailmassa on vakio, niin eikö myös sen määrän pitäisi olla yhtä lailla tasapainossa myös yhden ihmisen kohdallakin?

Tosin, onhan se niinkin, että silloin kun asiat menevät hyvin, niin ne siis todellakin menevät hyvin.
Eli taas pyöritään samojen kysymysten ympärillä: Miksi asiat kasaantuvat päällekkäin?
Miksei vaan voisi olla niin, että kun yksi asia menee huonosti, niin toinen menee hyvin. Pitää paljon perseemmällä tavalla hakea sitä tasapainoa.

Vai onko kyse vain psykologiasta? Kun ihminen on masentunut, kaikki asiat tuntuvat menevän huonosti vaikkei näin oikeasti olisikaan. Ja kun on niin sanottu maaninen kausi päällä, huonommatkin asiat tuntuvat rullaavan varsin hyvin..

Varsinaista paskaa tässä puhun mutta ajatuksen virtaa vaan. Älkööt ottako liian syvällisesti ja tosissaan. Kai sitä nyt ihminen miettiä saa

[taikapoika]

Mä vihaan mun duunia, mä kyllä tykkään siitä et se antaa mulle mahdollisuuden elää vapaa aikaani haluamallani tavalla ja matkustella yms. Mut joka kerta kun lähden täältä himaan mun sielusta jää pieni palanen näitten ovien taakse, tajuanko mä joku päivä olevani vaan tyhjiin imetty kuori.. Kuitenkin oon lahjakas muilla saroilla, mutta sieltä ei leipää revitä.. On mulla pakosuunnitelma täältä belsebuubin kidasta, kunhan vaan sais aikaseksi laittaa kaikki paperille et vois marssia pankkiin..

[taikapoika]

onhan toi duuni paskaa mut nyt kun on himassa, kukkapanokset polttaneena, daim suklaalevy ja kupillinen kahvia naaman edessä niin on vitusti parempi mieli.. Viikonloppu
mut kyl mä tuolta duunista lähden meneen heti ku mahdollista..

[Poppy]

se on fakta että suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä.

Tällä fraasilla viitataan suomalaisen perusopetuksen tasoon. Se on ihan OK, mutta siinä on samat puutteet ja vialliset puitteet kuin koulujärjestelmissä yleensä.

Erityisaloille mennessä on kuitenkin paras varautua siihen, että koulutus ei tule olemaan samaa tasoa itsellesi asettamien standardien ja korkeimpien visioidesi kanssa. Jos mä esim. jossain vaiheessa alan lukemaan lääkekehittäjäksi, niin käytännössä se kohdallani tarkoittaa loikkaamista farmakologian luvattuun maahan Saksaan.

Ei kuulu täne alueelle, mutta...

Tieteen tekeminen ei ole ikinä tuntenut rajoja. Nää aivovuotojutut on siinä mielessä ihan turhaa keskustelua koska tiede menee aina sinne missä sille luodaan puitteet. Jos suomessa lääkekehittely on keskittynyt tiettyihin asiohin ei tarkoita sitä, että suomessa on paskaa osaamista. Jos aikoo hankkia itselleen 'korkeampaa koulutusta' silloin koko maapallo on koulutuskenttä. Niin on ollut ja tulee aina olemaan.

[porter]

se mikä on siviilissä homoutta, on armeijassa veljeyttä.

[trollol]

se mikä on siviilissä homoutta, on armeijassa veljeyttä.

hahhaa ja läppä senkun lentää Toi olis sopinut vitsi-topiikkiin hyvin!

[Soppaluu]

se mikä on siviilissä homoutta, on armeijassa veljeyttä.

ja se mikä on armeijassa homoa on siviilissä laitonta.

[testeri420]

Ja kun mennään armeijaan mennään opettelemaan tappamaan.
Aseet heitettäkööt roskiin sanon minä.

Esim jenkkilä oi jenkkilä. Yhdysvallat (The land of freedom) esim. rahoitti Egyptin vallanpitäjiä ja aseita toimitti sinne että diktaattori vallassa pysyisi.
Sit ku kansannousu syöksi vallasta diktaattorin niin jenkkiläiset ensimmäisenä onnittelemassa että well done.
Sitä ennen rahoitti/aseisti/mahdollisti tämän diktaturismin.
Ja tämä on vaan niinku yks näistä esimerkeistä.

George W. Bush kielsi kantasolu tutkimukset kahteen otteeseen veto oikeudellaan. Joilla esim olis voinu olla potentiaalia syöpä/muun tärkeen jutun kehittämiseen.
Samalla kuitenkin tää Yrjö W. Puska myönti kongressin vai minkä perkelee perustamaan tän ihanan Quantanamon kesäleirikeskuksen.
Jah.
Hienoa rahankäyttöö sanon minä.

[LeFairylette]

olenko taas hyväuskoinen hölmö, joka satuttaa itsensä lopussa...onko se loppu nyt?
Tuntuu siltä, että meikäläinen saa taas pissaa silmilleen. Uskoinko taas liian helposti kivoja sanoja?
Pitäisikö sanoa vaan fuck off, vai pyytää viereen..

[naponen]

Tänää taas jotenki havahtui huomaamaan miten onnellinen sitä onkaan

[placebo]

Tänää taas jotenki havahtui huomaamaan miten onnellinen sitä onkaan

Se on oikeesti hienoo, että jotkut viel tajuaa tän

[Kobe]

Ähh, teorisoin muka aina jotain jännää ja tässäki tekstikentässä oli helvetisti äsken tekstiä mutta onnistun aina kumoamaan omat teoriani ja jäljelle jää vaan huvittunut ilme ja pieni tekstinpätkä vastikään sattuneesta tapahtumaketjusta. Tylsää. Eteenpäin ->

[Mandown]

Ajattelinpa juuri.
Että. Mul on tavallaan nyt suuri osa niistä asioista, mitä mä oon aina halunnu. Tai ainakin viimeset 5v.
Silti tuntuu etten oo koskaa ollu näin vitun heikko!
En tiiä vaikuttaako talvi tähän miten.. Jossain määrin.
En oo onnellinen vaik mun pitäs olla.

[testeri420]

Ajattelinpa juuri.
Että. Mul on tavallaan nyt suuri osa niistä asioista, mitä mä oon aina halunnu. Tai ainakin viimeset 5v.
Silti tuntuu etten oo koskaa ollu näin vitun heikko!
En tiiä vaikuttaako talvi tähän miten.. Jossain määrin.
En oo onnellinen vaik mun pitäs olla.

Ettei sul oo kevät masennus?
Muutamal kaveril o kevät masennus...

[Kobe]

Ajattelinpa juuri.
Että. Mul on tavallaan nyt suuri osa niistä asioista, mitä mä oon aina halunnu. Tai ainakin viimeset 5v.
Silti tuntuu etten oo koskaa ollu näin vitun heikko!
En tiiä vaikuttaako talvi tähän miten.. Jossain määrin.
En oo onnellinen vaik mun pitäs olla.

Itel on sama tilanne. Mul on lähes kaikkea mistä vuosi sitten unelmoin. Voi olla että sitä on ehtiny jo mukautumaan tähän tilanteeseen ja onhan tähän hyvän pohjan päälle saatu jo uusia suunnitelmia. Kelaa et sä oot saavuttanu asiat joita oot halunnu. Nyt sä voit haluta jotain lisää ja liikkuu eteenpäin. Musta on myös olennaista että ne asiat mitä haluaa, on mahdollisimman lähellä niitä asioita mitä tarvii. Aloin kelailla just ihan samaa ku mulle tarjottiin hopeatarjottimella blowjobia ja sanoin jääväni kotiin kattomaan ukon kanssa jääkiekkoa. En koskaan mieti että mun pitäis olla onnellinen, mietin ennemmin että miten voisin olla onnellinen/onnellisempi/pysyvästi onnellinen. Oon huomannu että onnellisuus ei tuu mun kohdalla mistään konkreettisista esineistä tai asioista. Mun onnellisuus kumpuaa pelkästään siitä että mulla on ulkosesti kaikki hyvin. Pienet asiat. Silmät auki. Eikä saman radan kiertämisestä oo ollu mulle mitään hyötyä. Asiat menee kyllä omalla painollaan jos niiden antaa mennä ja pitää järjen kädessä.

[taikapoika]

jätit blowjobin kiekkomatsin takia.. Vitun hullu.. Jos mulle tarjottais suikkaria ja nobelia niin käskisin komitean vittuun, koska mulla olis TÄRKEÄMPÄÄ tekemistä

[Kobe]

jätit blowjobin kiekkomatsin takia.. Vitun hullu.. Jos mulle tarjottais suikkaria ja nobelia niin käskisin komitean vittuun, koska mulla olis TÄRKEÄMPÄÄ tekemistä

No ei oikeesti jaksa ku neidillä on menkat ja en oo kiinnostunu siitä sotkemisesta, jotenki vaan yököttää. Joten päätin jättää itseni kiusaamisen ja "all roads will eventually lead back to the mango tree" - Alan Harper

[rosebud]

En koskaan mieti että mun pitäis olla onnellinen, mietin ennemmin että miten voisin olla onnellinen/onnellisempi/pysyvästi onnellinen. Oon huomannu että onnellisuus ei tuu mun kohdalla mistään konkreettisista esineistä tai asioista. Mun onnellisuus kumpuaa pelkästään siitä että mulla on ulkosesti kaikki hyvin. Pienet asiat. Silmät auki. Eikä saman radan kiertämisestä oo ollu mulle mitään hyötyä. Asiat menee kyllä omalla painollaan jos niiden antaa mennä ja pitää järjen kädessä.

Hyvin sanottu, oon samoilla linjoilla. Viime aikoina oon pyrkiny ittekkin miettimään mikä mut OIKEASTI tekee onnelliseksi, tarvitsenko sellaisia asioita mun elämään
joita haluan tosi kovasti mutta jotka ei tee mua millään lailla onnelliseksi, päinvastoin saattaa jopa lisätä tuskaa.

Uskonnon kirjoittaneena lainaan budhhalaista neljän jalon totuuden periaatetta; elämä on epätäydellistä ja siihen kuuluu kärsimys. Ihmisen itsekäs haluaminen on kärsimyksen syy ja kun haluaminen lakkaa, kärsimyskin lakkaa. Turhan haluamisen voi lopettaa seuraamalla kahdeksanosaista polkua (joka taas on oma juttunsa). Mutta loppupeleissä, suurin osa maailman kärsimyksestä johtuu kuitenkin vaan jonkun ylikansallisen yhtiön pomon loputtomasta ahneudesta. Olenko mää sitä yhtään parempi kun esimerkiksi ostan jotain ihan turhaa mutta jota kuitenki HALUAN. Ei haluaminen voi olla tärkein kriteeri asioiden tekemiseen. Ei haluaminen ja halun tyydyttäminen tee onnelliseksi, oikeasti onnelliseksi. Eikö me onnelisuuteen kuitenkin loppujen lopuksi elämässä pyritä?


Sensuroimatonta ajatustenvirtaa..

[Kobe]

En koskaan mieti että mun pitäis olla onnellinen, mietin ennemmin että miten voisin olla onnellinen/onnellisempi/pysyvästi onnellinen. Oon huomannu että onnellisuus ei tuu mun kohdalla mistään konkreettisista esineistä tai asioista. Mun onnellisuus kumpuaa pelkästään siitä että mulla on ulkosesti kaikki hyvin. Pienet asiat. Silmät auki. Eikä saman radan kiertämisestä oo ollu mulle mitään hyötyä. Asiat menee kyllä omalla painollaan jos niiden antaa mennä ja pitää järjen kädessä.

Hyvin sanottu, oon samoilla linjoilla. Viime aikoina oon pyrkiny ittekkin miettimään mikä mut OIKEASTI tekee onnelliseksi, tarvitsenko sellaisia asioita mun elämään
joita haluan tosi kovasti mutta jotka ei tee mua millään lailla onnelliseksi, päinvastoin saattaa jopa lisätä tuskaa.

Uskonnon kirjoittaneena lainaan budhhalaista neljän jalon totuuden periaatetta; elämä on epätäydellistä ja siihen kuuluu kärsimys. Ihmisen itsekäs haluaminen on kärsimyksen syy ja kun haluaminen lakkaa, kärsimyskin lakkaa. Turhan haluamisen voi lopettaa seuraamalla kahdeksanosaista polkua (joka taas on oma juttunsa). Mutta loppupeleissä, suurin osa maailman kärsimyksestä johtuu kuitenkin vaan jonkun ylikansallisen yhtiön pomon loputtomasta ahneudesta. Olenko mää sitä yhtään parempi kun esimerkiksi ostan jotain ihan turhaa mutta jota kuitenki HALUAN. Ei haluaminen voi olla tärkein kriteeri asioiden tekemiseen. Ei haluaminen ja halun tyydyttäminen tee onnelliseksi, oikeasti onnelliseksi. Eikö me onnelisuuteen kuitenkin loppujen lopuksi elämässä pyritä?


Sensuroimatonta ajatustenvirtaa..

Uskon että olet ihan oikeassa tuon kärsimyksen suhteen. Toisaalta on pakko välillä sopeutua materialistiseen maailmaan ja haluta jotain, eikä se tarvitse edes sitä sopeutumista. Tietynlaisten vaikutteiden määrä on niin suuri että taas sitä löytää itsensä joku kaunis päivä kädessään uusi kännykkä jossa on taas jotain uutta hienoa ja vaikka vanhakin toimi hyvi niin olihan se iLuuri 5 XGS pakko saada. Kuitenkin haluamalla saa aikaiseksi asioita. Ehkä puhutaan enemmän motivaatiosta. Halu on kuitenkin yksi ihmisen perusvieteistä mun mielestä ja se vie ihmistä eteenpäin. Ja valostahan ne varjotkin tulee Kärsimykselle on aina esitetty miljoonia eri syitä, niitä lienee yhtä paljon ku kärsijiäkin mutta kärsimys itsessään on ollut hyvin pitkälti aina läsnä. Musta tää on vaan maanpäällinen helvetti jossa me ollaan oppimassa ja oikeesti löytämässä asioista niitä positiivisia puolia.

[testeri420]

Minkähä takia pilvenpolto takia äimää? ilme päällä vällilä.

[rosebud]

Joo, totta, haluaminen on lähes välttämättömyys elämässä, ja oot täysin oikeassa siinä että halut vie ihmistä eteenpäin.
Kuitenkin on varmasti kaikille ihan hyvä joskus miettiä ja kyseenalaistaa omia halujaan
ettei anna niiden viedä elämää vaan että osaa sanoa mikä on itselle hyväksi ja mikä ei (sekin tietenkin on subjektiivista), yleensä ne ei kulje aina
käsi kädessä halujen kanssa. On hyvä taito opetella luopumaan asioista mitkä ei ole kovin merkityksellisiä. Tuntuu että nykyään pidetään kynsin hampain
kiinni niistäkin. Tulee mieleen lukiosta muisto kun oli vanhojentanssikurssi meneillään kakkosvuonna ja joku tyttö veti itkupotkuraivarin kun se ei saanu hyvää
paikkaa muodostelmissa itselleen ja parilleen. Se jopa kuulemma yritti ostaa muiden paikkoja aika isoon hintaan. Aika iso itku pienestä asiasta, ja vaikka
se oiskin saanut tahtonsa läpi, kuinka pitkään ois kestäny et se ois keksiny jo jonku uuden asian mikä on välttämättä pakko saada ja unohtanu olla kiitollinen
siitä vaivalla hankitusta eturivinpaikasta? Tietenki saattoha se sillon olla maailman tärkein asia sille, mutta tuskinpa se enää ees muistaa koko asiaa.
Kuinka tärkeää se voi olla jos sen kuitenkin unohtaa nopeasti?

Itse oon huomannu elämän muuttuneen paljon onnellisemmaksi ja levollisemmaksi kun on oppinut luopumaan silloin tällöin haluista jotka ei oikeastaan
vie elämää mihinkään.