Sienitrippi ja "pornomimmi"entiteetin kohtaaminen

[Dexma]

Alunperin julkaistu
Psyvault discord https://discord.gg/QvSECx9bTw
Linkillä pääsee Psyvaultin discord kanavalle.

Annostelu oli jotain 5g Psilosybiini sieniä ehkä enemmän.
Nautintotapa: Lemon tek tee.

Nautin pitkästä aikaa sieniä tee muodossa. Ajattelin juovani teen ja käyn ajamassa parran ja suihkun ennen nousuja. Tämän jälkeen menisin sängylle peittojen alle, laittaisin musat päälle ja valot pois. En silti jotenkin ollut täysin osannut arvioida, kuinka tehokkaasti trippi lähtisi käyntiin, koska jo suihkussa yllätyin, kuinka maailma ja vatsa alkoi kääntyilemään ympäri. Suihkusta nopeasti pois, kuivattelut ja nappasin ämpärin sängyn viereen, koska olotila oli juuri sellainen, että purga saattaa tulla äkillisesti.

Musiikkilistaan Ash Ra Tempelin Schwingungen ja Seven Up albumit, jotka yleensä ovat olleet minulla jo ties kuinka kauan ne the levyt isoille psykedeeliannoksille. Sopivan volyymin säätö ei ollutkaan helppoa. Kello oli jo myöhään ja aloin pohtimaan, kuinka lujalle voin musiikin laittaa. Kävelin sängyn ja stereoiden väliä neuroottisesti säätämässä äänenvoimakkuusnäppäintä. Samaan aikaan, kun fraktaalit alkoivat puskemaan ovista ja ikkuinoista ja todellisuus flippaamaan kaikista olennaisin kysymys päässäni oli: ”Onhan musa oikealla kovuudella eikä herätä naapureita?”

Tietyssä vaiheessa sieniannos laittoi minut sänkyyn ja neuroottisuuteni alkoi tuntumaan hölmöltä. Silti aloin kelaamaan, mitäs jos poliisit tulisivat nyt käymään vain ihan sen takia, että musat ovat liian kovalla. Vaikka tajusin jotenkin, että kuumottelin turhasta se tuntui silti aika pahalta kuumotukselta.

Aloin rakentamaan selkeää mielikuvaa poliiseista, jotka kävisivät paikalle. Siitä alkoi muodostumaan tarina. Poliisit tulisivat ovelleni ja näkisivät miehen alasti täysin ”trippin balls” pisteessä. Miten sellaisen ihmisen kanssa kommunikoidaan, jonka mieli on juuri kohta jättämässä täysin normaalin ulottuvuutemme? Tässä kohtaa kusipäiset kytät tietenkin nakkais hullun omaelämäshamaanin autoon puoliväkivalloin. Entäs jos poliisi olisikin kiva? Entäs, jos poliiseissa olisi henkilö, joka tajuaisi, mitä tapahtuu? Entäs jos se henkilö olisikin se, joka vie minut sinne ja takaisin?

Tässä kohtaa aloin näkemään mielikuvani enemmän näytelmänä. En uskonut sen tapahtuvan, mutta tietyllä tapaa näytelmästä tuli totta ja minä upposin osaksi tätä näytelmää pikkuhiljaa muodostaen kokemuksen toisesta entiteetistä ja näytelmä toimi dialogina hänen ja minun välillä.

Toinen näytelmän päähahmoista on poliisinainen. Ei toki mikään tavallinen vaan oikeastaan sellainen… No sellainen, jota näkee aikuisviihde elokuvissa (sellaisissa, jotka on tehty hyvällä maulla tietenkin). Itseasiassa hän on huikean näköinen. Leuka loksahtaa maahan, kun sellaisen naisen näkee tyylinen. Tämä poliisi tajuaa, että he eivät voi viedä minua putkaan, koska olen hyvin erilaisessa paikassa kuin, missä mikään ”putka” voisi olla.

Näytelmä alkaa:

Poliiseja on siis ovella kaksi. Toinen jää tripsitteriksi minun asuntoon ja toinen lähtee pois. Tuntuu kuin sukeltaisin syvemmälle ja syvemmälle tähän näytelmään. Pornopoliisimimmi istuu vierelläni tripsitterinä, kun kehoni tärisee sienien purkautuessa kroppani päästä varpaisiin edestakaisin kosmisilla nopeuksilla. Kääntyilen täristen puolelta toiselleni sängyllä välillä vedellen peittoja kylmän kehoni päälle. Euforia nostaa kiimaa ja oikeastaan haarojeni välillä tuntuu olevan jokin piste, johonka koko oma maailmankaikkeuteni keskipiste rakentuu.

Tripsitterini (kuviteltu poliisinainen) istuu lattialla vieressä odottaa rauhassa hengittäen, kuinka oman mieleni transformaatio toisaalle edistyy. Rukoilen häneltä seksiä. Kiima on aivan käsittämättömän vahva tunne. Kiima on ainut fyysinen tunne, mikä estää minua putoamasta johonkin. Kaunis, säkenöivä olento tuijottaa minun nälkäistä ja rukoilevaa katsettani. En tule saamaan, mitä haluan vaikka kuinka pyydän. Kehoni rauhoittuu. Silmät menevät kiinni ja silmät pyörivät toisaalle hedelmäpeliä muistuttavasti. Syviä hengenvetoja ja pitkiä venytyksiä pitkin kehoani. Samaan aikaan, kuin kehoni alkaa luovuttamaan täysin psilosiinin vaikutuksien edessä vielä vanhan todellisuuden keskipiste haarovälissä muistuttaa olemassaolosta. Viimeinen anominen Tripsitteriltä. Ehkä ainoastaan lisäeuforian saaminen seksin kautta voisi pitää minut läsnä tilanteessa tai tuoda jotain lisää tähän hetkeen? Ehkä euforian lisääminen olisi osa minun tapaani kontrolloida tilannetta?

Tripsitterini nousee pystyyn lattialta. Hän alkaa liikkumaan. Tanssimaan. Vähentää vaatteitansa. Näyttelemään kroppaansa. Sienien fyysisesti vahvin vaihe alkaa lähentymään huippuaan ja tuo hahmo tanssii edessäni, keikistellen ja näyttäen, mitä en saa. Alan tajuamaan, että edessäni ei ole ihan tavallinen poliisi.

Mieleni alkaa olemaan täysin näytelmän sisällä ja on hankalaa irtautua näytelmästä, jota luon päässäni. Kuka tämä hahmo oikeasti on, mitä hän aikoo tehdä, miksi hän näyttäytyy minulle? Edessäni oleva keikistelijä pyytää minua mukaan tanssiin, mutta en liiku enää sängyltäni. Silmäni pyörivät hedelmäpeliä ja kehoni makaa väsyneenä sängyllä. Samaan aikaan kun minäni kuolee, tanssi edessäni kiihtyy. Miksi hän nyt haluaa minut mukaansa siihen, mitä äsken häneltä rukoilin. Miksi hän ei antanut sitä minulle hetki sitten?

Hän selkeästi nauttii minun heikkoudestani ja leikkii minun kanssa. Fraktaalinen ilmamassa velloo pimeässä asuntoani ympäri, kun mieleni ja kehoni jatkaa kohti täydellistä reeboottia. Alan tajuamaan, että Tripsitterini toimii kokoajan enemmän tai vähemmän vastakohtaisesti kuin haluaisin. Hän tykkää siitä. Tavallaan kyse on fetissistä, mutta toisaalta kyseessä on jotain syvempää. Suuremmista energioista tai voimista. Kyse on kaaoksesta ja järjestyksestä. Tuhoavasta ja uudestisynnyttävistä voimista. Jingista ja Jangista. Shivasta ja Vishnusta.

Kuolen syvemmälle. Kehoni pysähtyy, fraktaalimeri velloo hitaasti laidalta toiselle. Edessä oleva henkilön tanssia on enää hankala seurata. Hänen liikkeensä hidastuu asteittain, mutta samalla muuttuvat laajemmaksi kuin mitä hän on. Hänen energiansa leviää pitkin huonetta ja hänen liikkeensä pyörittävät fraktaalimerta luoden pyörteitä ja virtauksia. Hän pysähtyy. Laittaa vaatteensa päälle ja kävelee ovelleni huikaten: ”nähdään ensi kerralla”.

Näytelmä loppuu.

Mieleni alkaa heräämään ja alan tajuamaan, että hahmo on joku minussa. Entiteetti. Ehkä kyseessä oli hahmo, joka oli eräänlainen Id:ini manifestoituma. Hedonistinen, kaaottinen ja nautintokeskeinen. Tai tällein ajatus alkoi valkenemaan minulle. Häneen keskittyi kaikki haluni, niin seksuaaliset, huumaavat ja addiktoivat. Minun sisässäni on kaksi puolta, jotka tanssivat kaaoksen ja järjestyksen tanssia ikuisesti. Kaaos tekee asioista mielenkiintoista ja taas järjestys yrittää luoda järkeä, rakennetta ja funktioita elämään ja persoonaan.

Nämä kaksi ikiuista hahmoa ovat rakentuneet jo persoonaani ehkä kohdussa tai viimeistään siinä kohtaa, kun mieleni on kyennyt rakentamaan persoonia. Toisaalta Shiva ja Vishnun ikiaikainen tanssi, on minua ja sinua paaljon vanhempi rakenne. Ehkä kyseessä on voimat, jotka ovat aikaakin vanhempia. Toisaalta uskon, että kyseinen entiteetti on avain moneen oman elämäni haasteisiin. Kyseessä on hahmo, joka haluaa päihtyä, joka on mitä luultavammin addiktoituvaa sorttia. Hahmo, joka ei välitä säännöistä vaan ainoastaan tähtää nautinnon maksimoimiseen.

Olen yrittänyt herätellä kyseiseen entiteettiin myöhemmin kontaktia. Hän on usein aika hiljainen hahmo eikä usein tule esiin mielikuvissani. Tuntuu kuin hän varoo jotain. Toisaalta hänen persoonansa on valloittava ja mahtava. Loistavaa seuraa! Hän on silloin rohkea, kun muu persoonani pelkää toisaalta hän on silloin piilossa, kun joku on kontrollissa, koska hän ei pidä kontrollista.

Meillä on vielä pitkä matka yhdessä tutustua paremmin ja keksiä keinoja joilla hänet saan integroitua paremmin omaan elämääni. Tämän Entiteetin kanssa pitää osata antaa tilaa, mutta toisaalta kehoittaa häntä toisinaan myös noudattamaan sääntöjä. Oikea tasapaino kaaoksen ja järjestyksen välillä on olennainen asia ihmisenä elämistä. Luodessamme liikaa järjestystä jätämme nauttimatta siitä toisesta puolesta ja tukahdutamme yhden upeimman asioista elämässämme. Toisaalta putoamalla täysin kaaoksen pyörteisiin luultavasti tuhoudumme täysin ja tästä on hankala päästä takaisin.