Koko viikonlopun ollu ihmisten seassa, nyt tarvii aikaa itelle ihan kunnolla.
Perjantaina otin mämmiä aika nätisti (mää en määriä niin mittaile/mieti, meen fiiliksen mukaan ja mielummin liian vähän ku liikaa. Oli onneks todella hyvää.) niin jakso kivasti jalka nousta drum'nbassin tahtiin.
Lauantaina piti olla suht aikasin liikeellä, niin otin pienet maistiaiset, silleen että pysty olemaan ihmisten ilmoilla (ja ystävien jotka ei käytä nautintoaineita muuta kuin alkoa) ja olla semmonen niinkö oikiasti oon.
Oli niin kiva päivä. Käveltiin puistossa mukavassa loppukesän tuulisessa säässä ja pääsin myös käymään paikoissa missä en oo ennen käyny. Mentiin kaverin tykö ja tehtiin pitsaa (tomaatti, paprika, herkkusieni, kesäkurpitsa. On muuten yks parhaista jämäruuista; tortillalättyihin tehdyt pitsat ja se vuusto laitetaan sinne täytteiden alle.) Pelattiin ilta korttia, juotiin muutamat, juteltiin, naurettiin. Pienessä hiprakassa kotimatkalla 2AM mietin alkasko nukkumaan vai viettäskö ihan vaan aikaa itteni kans. Jälkimmäinen tietysti voitti.
***
Vähän syvällisempiä ajatuksia;
Tiiän että mussa on ihan hirviästi potentiaalia kaikkeen mitä haluaisin tehä, mut miksi en saa itteäni käyttämään kaikkea sitä mitä mulla on? Oon todellinen haaveilija, tosin jos mun haavemaailma ois totta niin oisinkohan elossakaan, tuskin. Teen kaiken ensin mun mielessä, sitten saatan tehdä sen oikeasti, unohtaa tehdä tai niin sanotusti unohdan tahallaan koska en halua/jaksa/tms tehä sitä.
Tuntuu että odotan kokoajan jotakin. Sitä ihmettä että yhtäkkiä simsalabim kaikki ois selvää ja tietäisin mitä haluan elämässä tehä. Nyt on kyllä lähiaikoina mahollisesti muutoksia tapahtumassa, aika isoja vielä. Saas nähä miten tytön käy.
Aina vaan odotan millon se mun elämä oikein alkaa.
Kävin myös muutama viikko sitten ehtoollisella kun oli sukulaisen rippijuhlat. Aattelin että annan mahdollisuuden, jos kokisin valaistumisen ja tulisin vaan yhtäkkiä uskoon(heh) tai jotaki ihan mitä vaan. En usko Jumalaan, mutta välillä oon miettiny että oispa kiva jos uskois.
Mutta henkisesti oon viime vuosien aikana kasvanu tosi paljon. Se unohtuu liian usein ja moitin itteäni jos en välillä jaksa. Onneksi en oo herkästi stressaavaa tyyppiä. Välillä kyllä todella huoleton. Helpottaa se kyllä kummasti kun voi murheet unohtaa hetkeksi, ellei ne tuu sit kahta kauhiampana takasi mieleen..
Mutta kun mulla ei oo kiire minnekään. Kyllä mää perille löydän ja mennään vaikka sieltä missä sen matalan aidan tilalla on game of thronesin muuri,
!!! SPOILER !!!
sekin murtui lopulta.
***
Toisen ihmisen ihoa kaipais. Onneks on omat kädet ja vibra, vaikka eihän se ihan sama asia oo.
Muistin myös vihdoin vastata tindermatchin viestiin. Oon vaan niin laiska käyttämään koko tinderiä.
Kiitos jos jaksoit lukea.
Tässä muutamia kappaleita mitä kuuntelin:
Eleanoora Rosenholm - Tammen varjossa & Suljetun osaston astronautti (hänen koko tuotanto<3)
Rauli Badding Somerjoki - Paratiisi
Plutonium74 - Putoaako poikamme taivaalta?
Topi Sorsakoski ja Agents - Surujen kitara
J. Karjalainen - Mennyt Mies
Kingston Wall - Palékastro
Hedningarna - Täss'on nainen
Herningarna - Räven
DWNTWN - Heroine ( I wrote this song about my dad who died of a heroin overdose when I was 14. He was the bassist for Tom Petty and The Heartbreakers so I grew up on the road with him, and It was really sad to watch someone be overcome by addiction. I was kind of scared to write about something so personal, but I'm happy that we made this song, it's really special to me, and I thank you all for watching. )
Von Hertzen Brothers - Trouble
The Smiths - Some girls are bigger than others (not me tho, sorry humblebrag)
Regina- Haluan sinut
Tv-Resistori - Pidän sinusta, tyhmä
Kick Bong - Above the tree (full ep)
Lana Del Rey - Love
Ja tämmönen ihan random loppuhuomio; mun hiki haisee budille. Oon todennut saman myös selväpäisenä, enkä oo poltellu kuukausiin. En siis valita. Silloin valitan kun joskus haisee kissankuselle.
Ja hyvin tutun kuuloisia ajatuksia. Oon pyöritellyt samoja viime aikoina. Niin ja mainio soittolista. Laitoin heti pyörimään.
