Ensimmäinen kokemus haposta hyvässä ja pahassa

[FelixSpencer2]

Seuraa pitkähkö kertomus menneisyydessäni tapahtuneesta ensimmäisestä psykedeelikokemuksesta.
Annos: 160ug LSD:tä kerralla lähes tyhjään vatsaan veden kanssa. Aikomuksena testailla LSD:n vaikutuksia, chillata ja trippailla yksin omassa kämpässäni.

Osa 1 = loki, johon kirjoitin reaaliajassa lsd:n vaikutuksen alaisena fiilikset ja tapahtumat. Tein sen alunperin englanniksi ja käänsin suomeksi seuraavana päivänä. Muutamia huomioita lisäsin tripin loppuvaiheessa afterglow-pärinöissä.
Osa 2 = Yksityiskohtaisempi tarina itse tripistä.
Osa 3 = Jälkipuinti.

OSA 1. LOKI

/log T (22:22). Laput naamariin ja vedellä alas. Kännykkä pois päältä ja pois näkyvistä. Musiikit soimaan.

/log T+20min. Ensimmäiset efektit tuntuu noin kaksikymmentä minuuttia nauttimisen jälkeen. Käyn alakerrassa polttamassa savukkeen. Hymyilen ja olo on kuin budeissa.

/log T+60min. Ajatukset syvenevät, hienoista euforiaa. Luen ajan kuluksi trippitarinoita vaultista. Hyvät tarinat saavat minut fyysisesti hyvälle tuulelle. Naureskelen tarinoille itsekseni, ja aloitan tämän lokin kirjoittamisen. On hieman kylmä, mutta tiedän sen olevan odotettava vaikutus nousuissa. Hetken kuluttua alkavat kylmät euforiset aallot jotka käyvät harvakseltaan pulsseina lävitseni. Musana soi The National - High Violet. Musiikissa ei ole tapahtunut mitään muutosta, kuulostaa edelleen samalta. Huomaan että puren leukojani yhteen tietämättäni. Jännityksen purkaminen leuoista tuntuu todella hyvältä. Sormet tuntuvat oudoilta näppäimistöllä. Värit ovat hieman syvempiä ja täyteläisimpiä.

/log Outo, voimakas väristys kulkee lävitseni ja saa koko kehoni liikahtamaan äkisti.

/log T+80 min. On vaikea pidätellä naurua kun luen hauskan jutun. Olen hyvällä ja lapsellisella tuulella. Ei minkäänlaisia visuaaleja vielä. Sanojen kirjoittaminen tähän dokumenttiin tuntuu vaikealta. Musiikin bassofrekvenssit tuntuvat shiftaavan hitaasti korkeammalle, kadoten kokonaan, sitten ilmestyvän taas takaisin. Kuvailisin tätä känniseksi, kylmän kutittavaksi olotilaksi.

/log Näen pieniä vääristymiä asioissa joita en katso tarkasti. esimerkiksi koneen näytön reunoilla tätä kirjoittaessa. Laitan musiikkia kovemmalle.

/log T+90 Todellista, suurta vääristymistä näkökentän reunamilla.

/log T+120 Musiikki on todella, todella raskasta. En tunne kuulokkeita korvillani. Musiikki on kaikkialla ympärilläni. Erittäin suurta vääristymistä näkökentässä muttei varsinaisia visuaaleja. Kylmät aallot saattavat sittenkin olla euforia-aaltoja. Vaihdoin musaa alkuperäisestä soittolistasta. DTP:n Epicloud soimaan ja kaikki on suurta ja ihanan eeppistä. Hyvän olon tunne on pitelemätön.

/log Vääristymät intesifioituvat kun silmiä pitää hetken kiinni ja keskittyy musiikkiin.

/log Uppudun musiikkiin siinä määrin että saan varmistuksen itselleni: LSD futaa. Tunnen tätä paskaa tällä hetkellä. Alussa immersio aineen vaikutuksiin rikkoontui kun duunasin jotain, kuten kirjoitin lokia, muttei enää. Tajusin myöhemmin että tässä vaiheessa aistini alkoivat sekoittua toisiinsa. Jokaisen sanan kirjoittaminen on hankalaa, mutta aivot eivät tunnu välittävän millaista shaibaa lokiin tulee.

/log T+150 Musiikkiin uppoutuminen on hauskaa ja supercoolia. En osaa selittää sitä sen paremmin vaikka piti nimeenomaan selittää ja kertoa asioita tässä.

/log tämä on hyvä loki. Tuntuu hyvältä että minulla on tämä loki. Tai siis se että se on olemassa. Musiikki kuulostaa todella hyvältä, on edelleen kylmä ja aiemmat efektit jatkuvat. Vääristymät alkavat muistuttaa niitä 2d-illuusiokuvia mitä kaikki ovat varmasti nähneet.

/log Miksi kukaan ottaisi happoa eikä kuuntelisi musaa?

/log T+170 Piti muistuttaa itselleni että otin LSD:tä. Kirjaimet L, S ja D tuntuvat isoilta ja tärkeiltä. Sanana se on hauska. En voi pidätellä naurunpurkauksia. Hyvä olo pursuaa musiikista itsestään, sen sielusta ja väreilystä ja tahdon vain uppoutua siihen. Ajattelen että ehkä olen vielä nousuissa vaikka siitä on jo kauan kun söin blotterit. Tahtoisin pysyä tässä musan ja hyvänolon kuplassa vielä mutta päätän olla hieman seikkailullinen ja menen ulos polttamaan tupakan.

/log T+200 Menen ulos polttamaan tupakkaa ja kävelen tuijottaen kaikkea. Hissin peilistä huomaan että pupillit ovat hieman laajentuneet. Takaisin tullessa näkö on erittäin kalansilmämäinen, kuin katsoisi maailmaa actionkameran linssin läpi. välillä tämä linssi tuntuu myös olevan päänmitan pääni yläpuolella. Ikään kuin pelaisin elämääni kolmannesta persoonasta. Ulkona oli sairaan siistiä. Myöhemmin tulisin varmaan kuvailemaan sitä oloa lauseella: "Kuulen maiseman syvyyden ja se tuntuu pirun siistiltä". Lokin teksti tuntuu oudon elävältä ja hyvältä. Tuijotan kirjaimia ja sanoja jotka ne muodostavat, ne näyttävät hyvältä.

/log Musana soi Simpsonwave - Crisis. Absoluttisen siistiä menoa.

/log T + 240 (2:22) Tunnen kaikkea ylläolevaa todella rankasti. Päätän makoilla hetken.

/log Edellinen päätös oli typerin päätös jonka olen tehnyt elämäni aikana. Ylitsevuotava.. ja aivan helvetin häiritsevä olo. Trippaan niinsanotusti kuulia jäbä. Lähden kävelemään ulos että olo helpottuisi. Kun astun ulos talosta, varsinainen psykedeelinen trippi alkaa. (Tarkemmin osassa 2.)

/log T+ 420 (5:53) Tulen takaisin kämpille. Kerron tästä myöhemmin. Täytyy jatkaa kävelemistä. Tulen vaan heittämään extravaatetta päälle koska kylmä. Spaddut on loppu ja pitäisi saada lisää.

/log T + 560 (7:49) I am become nightwalker. Tulin takas kämpille, en handlaa tätä vieläkään joten kuivat sukat jalkaan sekä takin vaihto ja takaisin ulos.

/log T + 720 (10:22) En uskonut että tässä menisi näin kauan. Lopulta alan tuntea itseni normaaliksi taas. Tuolissa on pehmeän lämmin mutta afterglow on pakottavasti läsnä. Laitan musaa ekaa kertaa tripin alkamisen jälkeen hiljaselle soimaan ja täydennän lokissa olevia aukkoja.

/log 11:08 Pientä tunnelinäköä mutta ei pahoja viboja enää. Kirjoittaminen auttaa pitämään aivot kasassa. Avaan verhot ja räppänästä vähän viileää ilmaa kehiin. Nälkäkin olisi jo mutta en kehtaa lähteä laajentuneilla pupilleilla ostelemaan jos pitäisi katsoa kassaneitiä silmiin. Ulkona raksamiehet ovat duunissa ja työmaan äänet tuntuu mukavilta.

/log 11:33 Tuntuu että loki on valmis jälkimietteitä lukuunottamatta. Kirjoitan ne kunhan saan ensin hyvät unet. Poltan tupakan ulkona ja tunnen itseni lähes normaaliksi.

/log 22:22 Nukahdin joskus ennen kolmea. Herättyäni olo on kovia kokenut. Unet olivat yksi suuri kaaos. Näin unissa vielä lsd-visuaaleja ja driftailin unen ja valveen rajamailla. Vibat eivät kuitenkaan olleen pahat unessa. Huoneen staattinen melu tuntui käsittämättömän riipivältä ja vitutti. Pari tuntia hereillä, hieman safkaa ja takas koisii on pläni.

OSA 2 - Yksityiskohtaisempi kuvaus tripistä
Kuvailisin sitä tunnetta kun kävin kello kahden aikaan makoilemaan sängylle seuraavanlaisesti: Täydellisen murskaavaa mieltäraiskaavaa pelkoa. Kävin makoilemaan koska olo oli suhteellisen hyvä. Tyyny seinää vasten puoli-istuvassa asennossa ja lämmin peitto päälle. Hetken kuluttua kaikki meni pimeäksi kuin olisin luisumassa uneen, ja sitten jysähti. Kuulin ihmeellisen pamauksen ja kurlaavan äänen aivan oikean korvani vieressä ja tiesin että se ei voinut olla oikea ääni. Avasin välittömästi silmäni ja peittoni oli herännyt eloon. Sen pinta muuttui ja liukui aaltomaisesti. Ikään kuin sivusuunnassa eteneviä vääntyileviä tuhatjalkaisia, kymmeniä vierekkäin. Nämä tuhatjalkaiset myös hengittivät oudolla tavalla liikkuessaan. Huomioni kiinnittyi yksiöni keittiönurkkaukseen. Keittiö tuntui shiftaavan jatkuvasti kolmen eri tason välillä jotka olivat kuin samasta kohteesta otettuja valokuvia, jokainen hieman eri kuvakulmasta. Muutaman sekunnin mittaisen "Ahaa nää visuaalit on siis tätä" -elämyksen jälkeen iski yllämainittu saatananmoinen kuristava pelko kun tunsin että olin lipsahtamassa uudelleen unen rajamaille. Muistan miettineeni että "Mitä sinä teet kun näin käy? Kun asiat ja esineet heräävät eloon? Mitä sinä teet kun agnostiset aivosi näkevät asioita joiden ei kuuluisi olla olemassa?"

Heitin vaatteet niskaan tässä pelonsekaisessa ajatusloopissa ja painelin helvetin kyytiä pihalle. Tulin ovesta ulos ja katsoin nurkan taakaa avautuvaa pitkää katua. Kuulin monia ääniä joiden lähdettä en pystynyt heti paikallistaa ja takaraivossa oma ääneni sanoi erittäin selkeästi "Vittu sä olet jäbä solmussa". Näkö lähti ensimmäisenä. En pystynyt näkemään kovin kauaksi ja oletin sen johtuvan pupillien laajentumisesta ja silmien epäterävyysalueesta. Valaistu katu näytti kaukaisuuteen johtavalta kiitotieltä ja lähdin kävelemään sitä pitkin. Kadunvarren puiden kaarna teki samaa liikettä kuin peittoni ja se häiritsi suunnattomasti. En voinut enää luottaa näköaistiini enkä halunnut katsoa puita. Seuraavaksi kuulo alkoi tehdä todellisia tepposia. Alussa kuulemani oudot äänet pystyin paikantaa hetken mietinnän jälkeen mutta tässä vaiheessa ei ollut enää mitään tietoa mistä mikäkin tuli. Olin vain syvällä äänimaisemassa miettien että "Vittu jos käy niin että kaikki aistit oikeasti lähtee, niin mitään ei ole tehtävissä." Tunto lähti myös vaikken sitä heti tajunnut. En tuntenut tai miettinyt kehoani, ainoastaan vatsan pohjalla tuntui outo ahdistus joka kasvoi ja hiipui vähän väliä.

Olin kävellyt hetken ja saapunut kaupungin keskustaan. Matkalla vastaan tuli muutama juopunut opiskelija koska kello alkoi olla jo sen verran että baarit sulkeutuvat. Keskustorilla, suuren ostoskeskuksen katolla on iso näyttö joka näyttää kellonaikaa ja lämpötilaa. Katsoin sitä ja kello näytti vasta vähän yli puolta kolmea. Jatkoin kävelemistä keskustaa kiertäen, välillä kauempana ja välillä aivan sen läheisyydessä, kuitenkin palaten aina kellolle tarkastamaan aikaa. Puhelinhan oli siis kämpillä virrat pois päältä. Kiersin keskustaa koska tuntui hyvältä että ympärillä oli ihmisiä joilta voisi pyytää apua jos kaikki menee vituiksi. Tämä ajatus tosin kääntyi nopeasti negatiiviseksi kun rupesin miettimään mitä konkreettisesti voisin tehdä jos menisin liian solmuun ja joutuisin vain huutaa apua.

Jossain vaiheessa tätä sumua mietin omaa set & settingiäni. Mielessäni ne muotoutuivat seuraavanlaisiksi: Setti on sellainen että rahan kanssa on onglemia, koulun kanssa on ongelmia eikä läheistä parisuhdetta ole ollut pitkään aikaan. Joitakin hyviä ajatuksiakin tuli mieleen, mutta ne tuntuivat leijuvan tavoittamattomissa. Ainoa mistä sain jollain tasolla nopeasti kiinni oli vapaus. Sekin ajatus driftasi nopeasti pois. Setting oli tämä kaupunki ilmeisesti, koska en tiennyt että minulla ei ollut aikomustakaan pysyä sisällä kun kokemus alkoi kunnolla. Jokainen kadunpätkä oli miniatyyrinen seikkailu ja jokaisella alueella oli oma äänimaailmansa jonka kanssa ei ollut parempi vittuilla.

Tripillä tapahtunut kuulon ja äänien temppuilu on vittumaisinta paskaa mitä olen elämässäni joutunut kokemaan. Näkö ja kuulo olivat tässä vaiheessa oudosti yhdistyneet ja toimivat ikään kuin jatkeina toisilleen. Fyysinen kehoni tuntui myös sumuiselta. Jossain vaiheessa ehdollistuin siihen että välillä sitä kuulee vain ääniä joita ei osaa paikallistaa ja aina kun näin tapahtui niin hoksasin sen. Sitten tapahtui seuraava: Laitoin silmät vahingossa kiinni väsymyksen takia ja kuulo ikään kuin korvasi näköaistin. Kuulin mystisen kurlaavan äänen uudestaan edestäni tai jostain pääni sisältä ja avasin silmät. Ääntä ei enää ollut, vain painostava hiljaisuus ja maailma venyi näkökentässä, paeten katoamispisteeseen. Jatkoin kävelyä pakonomaisesti ja alkoi tuntua että ainut mitä itsestäni ja egostani oli jäljellä oli käveleminen. Näin kävelemisen idean näkökentässäni mustana pisteenä josta säteili valkoisen kohinan kaltaista materiaa. Aloin kuulla korvissani tätä valkoista kohinaa ja hetken päästä driftasin takaisin tähän todellisuuteen. Kadotin ajantajun täysin ja jatkoin kävelemistä. Tupakan polttaminen toi hetkeksi realistisemman olotilan. Tupakkaa kului myös kaksi askia tripin aikana. Palasin jatkuvasti takaisin katsomaan isoa kelloa mutta kello kolmen ja kuuden välinen aika oli yhtä mössöä ja sumua. Aloin viimein palailla takaisin kun päässä alkoi takomaan sama ajatus: "Vittu sä olet jäbä solmussa".

Koko tripin ajan olotila oli pääsääntöisesti huono. Huono fiilis kuitenkin tuli ja meni säännöllisinä pulsseina ja siihen tottui lopulta. kiersin kaupunkia ainoana päämääräni selvitä kokemuksesta. Aluksi päämäärä oli 8:22 jolloin saattaisin olla varma että olen päässyt laskuvaiheeseen. Myöhemmin tavoitteeksi tuli 10:22 joka tuntui hyvältä ja ihmismäiseltä ajalta lähettää kavereilleni viesti että olen kuumeessa enkä pääse päivälle sovittuun tapaamiseen. Viimeinen tavoite joka vieläkin killuu mielessäni on selvitä 12:22 asti, eli T+14h ja todistaa tämän hulluuden viimein päättyvän.

Kävin kaksi kertaa kämpilläni laittamassa lisää vaatteita päälle ja vaihtamassa sukat ja villasukat jotka hieman loskaisilla kaduilla olivat kastuneet. Sain kirjoitettua lokiin vain että "kerron tästä myöhemmin". Olo oli vieläkin todella solmuinen. Palasin taas isolle kellolle. Kaupunki alkoi heräilemään uuteen aamuun mikä tuntui todella mukavalta. Työkoneet puhdistivat katuja lumesta ja vaelsin eteenpäin tupakka huulessa. Tuntui hauskalta miten settingini oli muuttunut aiotusta mukavasta, lämpimästä yksiöstäni koko kaupungiksi. Kaupunki oli trippileluni. Hieman ennen seitsemää kävelin keskustan tuntumassa olevalle 24h ABC:lle ostamaan kahvia ja lisää tupakkaa. Ostotapahtuma kuumotti hieman ja lausuin koko tripin aikana ensimmäiset sanani keski-iän ylittäneelle yövuorosta nuutuneelle kassanaiselle. "LM:n punainen maksi, kiitos." Tuntui kuin nuo sanat olisi lausunut jokin kummitus tai muisto itsestäni joka seisoi viiden metrin päässä takanani. Tupangi huulessa kahvia hörppiessäni ABC:n tupakkapaikalla, katsellen loskaisessa säässä töihin ajavia ihmisiä, tunsin ensimmäistä kertaa palaavani takaisin tripiltä. Lähellä oli etten tuulettanut ja huutanut "Vittu jes!" kun tajusin ekan kerran että tämä alkaa viimein kääntyä laskuun.

Olot kääntyivät tosin vielä pari kertaa syvällisemmiksi. Kävelin keskustan isoa siltaa tuntia myöhemmin kun sama fiilis tuli toisen kerran. Kävelin oudolta tuntuvat portaat kävelytielle ja kysyin itseltäni: "Eiks tääkään vielä riitä?". Koko aamun olin halunnut vain tämän kokemuksen jo loppuvan. Virtsa oli huomaamatta vallannut rakkoni kuin Stalin Viipurin ja kävin pikaisella kusella sillan alla. Kävelin takaisin isolle kellolle joka näytti vähän vajaa yhdeksää. Keski-ikäinen bisnesnainen pysähtyi kysymään röökiä. Heitin yhden ja vastatessani kiitokseen "eipä mitään", kuulostin jo melkein itseltäni. Tämä oli toinen ja viimeinen kerta kun puhuin kokemuksen aikana mitään. Tajusin että katsoin naista hyvien käytöstapojen mukaisesti silmiin ja että pupillini ovat varmaan vieläkin lautasina. Lähdin siis kellolta ja menin joen viereen puistoon istumaan penkille. Sytytin tupakan ja katselin auringon nousua joen ylitse. Maisema oli henkeäsalpaavan kaunis. Pilvet olivat auringon loisteesta keltapunaiset ja taivas niiden takana kirkkaan sävyisän sininen. Kuin olis katsonut HDR-kuvaa mutta oikeassa elämässä. Aurinko nousi ja lopulta rakennukset kylpivät kultaisen oranssissa valossa. Mietin että tämä on kaunein todistamani auringonnousu ja paskin kokemani olo samaan aikaan. Testasin näkyykö visuaaleja enää missään ja tuijottelin hiljalleen virtaavaan veteen. Ei näkynyt, ainoastaan pientä vääristymää kuten ihan tripin alkuvaiheilla. Valo alkoi sattumaan silmiin ja lähdin kävelemään suunnaten kotiinpäin toivottavasti viimeistä kertaa.

Kello 10:55 istun koneellani ja kirjoitan tätä tekstiä. 12 tuntia LSD:n nauttimisen jälkeen olo on hieman rauhallisempi. Näkö on hieman tunnelimainen ja hikeä puskee pintaan. Menin nukkumaan lopulta kolmen aikaan kirjoitettuani ja selattuani nettiä muutaman tunnin. Nukahtaminen oli hieman hankalaa koska kuumuus, hiki ja huoneen staattinen melu joka tuntui riipivän korvia. (lamput, jääkaappi, tietokone yms.) Heräsin noin 22:22 ja viimeistelin vielä lokia hetken. Syön hieman ja käyn takaisin nukkumaan. Lopulta herään kello 9 aamulla ja alan kääntää lokia suomeksi.

OSA 3 - Jälkipuinti
Tee juuri päinvastoin kuin kaikki neuvovat ja saat aikaan mukavan ja oudon ensimmäisen psykedeelikokemuksen.

1. Ota aine illalla/yöllä koska ei siinä nyt niin kauan mee ku olot laskee, saakeli. T+14h olin vielä aivan liian pärinöissä nukkuakseni.

2. Pistä setti paskaksi ostamalla LSD kiireessä koska sitä sattuu olemaan pitkästä aikaa ostettavissa. Heitä se myös melko lailla saman tien huiviin. Kaikki tutkimani ja lukemani tosin lensi ikkunasta helvettiin siinä vaiheessa kun trippi alkoi, ja olin valmistautunut kokemukseen kuukausia.

3. Pistä setting paskaksi olemalla siivoamatta ja järjestämättä trippauspaikkaasi. Täähän on mun kämppä, vähän sotkunen mut oikein mukava joten miks ei täällä vois tripata? Oikeastaan on lopulta hauskaa miten setting muuttui kämpästä koko kaupungiksi. Jalkoihin sattuu ja kaikki paikat on jumissa. En voi tietää tarkasti mutta laskeskelin kävelleeni yli 20 kilometriä yön aikana. Tykkään kävellä mutta tämä oli hieman liikaa.

Toivon että vielä myöhemmin trippiä fiilistellessäni ja miettiessäni opin jotakin uutta ja tärkeää itsestäni. Tällä hetkellä tuntuu siltä että en saanut matkalta juuri mitään mutta kuten sanonta kuuluu: Deelit ovat vain työkalu ja funtsiminen täytyy tehdä itse. Kokemus oli kuitenkin sen verran pysäyttävä etten usko ottavani mitään pitkään aikaan. En varsinkaan psykedeelejä. Olen kuitenkin siinä uskossa, että pahoja trippejä ei ole vaan sain juuri sellaisen kokemuksen kuin tällä hetkellä tarvitsin. Pientä ahdistuneisuutta ja staattisen kohinan voimakkuutta tuntuu vielä näin seuraavan päivän iltana, mutta tietääkseni afterglow kestää muutaman päivän joten se huolettaa vain hieman.

En odottanut vaikutusten kestävän näin kauaa ja olevan niin intensiivisiä. heitettyäni blotterit naamaan muistan miettineeni että olen kahdeksan aikaan aamulla varmasti jo nukkumassa hyvillä mielin mutta toisin kävi. Voiko psykedeeliseen trippiin varautua? Mielestäni ei voi. itse tein taustatutkimuksen hyvin, ehkä olisin voinut kokeilla ihan raja-annosta ensin, mutta kaikki mitä tiesin lähti ovesta ulos kun trippi alkoi. Kun kuulet ja näet asioita joita sinun ei pitäisi, ja egostasi on jäljellä vain pieni piikki joka taistelee vastaan kynsin ja hampain ennen vääjäämätöntä pudotusta kuiluun, tiedät että olet vittuillut väärälle jampalle, ja se on muuten saatanan solmuista menoa nyt.