Happo hirviö

[boost]

Päivä alkoi ilman suunnitelmia mennä matkoille. Tiesin, että happoja olisi pitkästä aikaa saatavilla, mutta tarkoitus oli säästää ne parempaan päivään. Sitten kaverit ilmoitti, että ne ottaa lappuja ja kutsui menoon mukaan. Mieli otti ideasta kiinni ja klo kymmenen aikaan kielen päälle meni noin 130 mikkiä tavallista pienemmän blotterin muodossa. Printtinä siinä oli yksinkertainen kirjain g:eetä muistuttava mustavalkoinen spiraali. (tuleeko mikään mieleen?).
Kaverin kämpällä olot nousi nousemistaan ja muutaman tunnin päästä päätin veljeni kanssa mennä himaan omalle sängylle matkailemaan.
Himaan päästyä käytiin polttamassa sauhut. Sitten trippi sai uuden käänteen.
Mun mieli näki sen reiän, mihin voi tippua tripillä. Mieli meni semmoiseen luuppiin ajatuksissa, että en nyt edes muista kunnolla, miten sitä puki sillä hetkellä sanoiksi. Näki sen pahan tripin mahdollisuuden ajattelemalla sitä. Kuumottelin kaikkia mahdollisuuksia, mihin se trippi voisi kääntyä. Ajatukset karkasi jotenkin raiteilta vähän väliä ja jouduin aina rauhoittelemaan sitä pelkoa jollain totuudella, jonka jälkeen rauhoituin hetkeksi, sitten se ajatus palasi taas päähän ja olin siinä samassa luupissa taas. En loppujen lopuksi pudonnut siihen pelottavaan ajatukseen kokonaan, vaan onnistuin aina nostamaan itseni ylös ja jossain vaiheessa pääsin irti siitä solmusta. Tuntui, että "mieli ja sielu" yhdistyi takaisin positiiviseen flowiin. Pisti vähän miettimään, että kannattaako siihen reikään antautua. Olisinko oppinut sieltä jotain? Kuuluuko sitä vältellä, vai kuuluuko sinne mennä? En vain uskaltanut tippua sinne.

[viherpiiper]

Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Onkohan tuo tripillä kuvaamasi reikä yksi niistä traumaperäisistä tyhjiöistä, joita meille kaikille lapsuudessa muodostuu, kun emme saa tarvittavia holding-kokemuksia tietyissä elämäntapahtumissa? Henkisen tien näkökulmasta, vapaudumme traumoista menemällä noiden tyhjiöiden läpi. Toki tämä on helpommin sanottu kuin eletty.

Otitko tämmöisen lapun? Kuulosti, että voisi sopia kuvaukseesi; http://postimg.org/image/diu4dapp3/

[boost]

Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Onkohan tuo tripillä kuvaamasi reikä yksi niistä traumaperäisistä tyhjiöistä, joita meille kaikille lapsuudessa muodostuu, kun emme saa tarvittavia holding-kokemuksia tietyissä elämäntapahtumissa? Henkisen tien näkökulmasta, vapaudumme traumoista menemällä noiden tyhjiöiden läpi. Toki tämä on helpommin sanottu kuin eletty.

Otitko tämmöisen lapun? Kuulosti, että voisi sopia kuvaukseesi; http://postimg.org/image/diu4dapp3/

Juu, tuollainen lappu oli. Tiedä sitten, mikä se reikä tarkalleen oli. Mä vaan yksinkertaisesti meinasin flipata vähän kaikelle, enkä ollut edes varma, että miksi? Jos oli liian pitkää paikallaan, niin kehoon tuli semmoinen jysähdys ja aloin panikoimaan sitä, että ei ollut mitään, mitä mun ajatukset voisi prosessoida sillä hetkellä ja tunsin olevani jossain loputtomassa tyhjyydessä miekan terän päällä tasapainoilemassa. Välillä taas tuntui siltä, että ajatukset meni liian nopeasti, enkä pysynyt niiden perässä. Liian tasapainottomasti aloitettu päivä aloitti hieman epätasapainoisen tripin. En enää ota, ellen ole valmistautunut matkailemaan heti päivän alussa.