Pidemmittä puheitta asiaan minun näkökulmastani: Olin aiemmin nauttinut MDMA:ta sellaisenaan sekä vaihtelevan määrän MDMA:ta sisältäviä pillereitä. Kertoja on kuitenkin sen verran vähän takana, että jokainen kerta on vielä spesiaali ja vatsassa sekä mielessä kihelmöi jännityksestä aina ennen iltaa. Emme olleet vielä lähteneet tapahtumapaikalle ja mursimme yhden esson puoliksi. Minulla on tavallisesti kestänyt 45 minuutista jopa yli tuntiin ekstaasin toimiminen, joten ajattelin ottaa sen jo hyvissä ajoissa ennen lähtöä ja vasta tämän jälkeen alkaa valmistautumaan iltaan. No: kaikenlaisen pakkaamisen, härväämisen ja siivoamisen ohessa alkoikin tuntumaan koko ajan energisemmältä ja innostuneemmalta ja lämmin olo valtasi kehon. Helkkari, en ikinä ollut tuntenut vaikutusta näin pian tabletin nielaisemisen jälkeen ja minua alkoi jopa hieman stressaamaan, että tuhlaan mahtavaa olotilaani pakkailun ja tavaroiden etsimisessä: Tuli kiire ja tuntemus, etten saa jäljellä olevia puhteita loppumaan tarpeeksi nopeaan ja aloin hätäilemään kaiken valmiiksi ja lähtemään pikimmiten liikenteeseen, vaikka ilta olikin vielä nuori.
Kiire ja säätäminen jätti koko matkalle hieman stressaantuneen olon, enkä ollut niin hyvällä mielellä: Mielessäni pyöri vain ajatus paikalle pääsemisestä ja alkupäivän aikana vallineiden kiireiden unohtamisesta. Ei kuitenkaan heti unohtunut.
Paikalle päästyäni alkoi frendien moikkailu ja kuulumisien vaihto: Hyvä mieli valtasi kehon ja kaikki muu unohtui. Olin ensimmäisten joukossa toivotuissa olotiloissa ja löysin itseni lähes välittömästi tanssimasta muiden vielä valmistautuessa. Kerroin itselleni mielessäni toistuvasti, että tämä on hienointa mitä ihminen voi vapaa-ajallaan tehdä ja tämä on juuri se, mistä eniten elämässäni nautin
Yleensä seuraavan annoksen ottaminen tarpeeksi ajoissa unohtuu, koska on vain niin kivaa nauttia olostaan ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tällä kertaa kuitenkin "käskin" itseni ottamaan toisen puolikkaan jo silloin, kun ensimmäisen vaikutus tuntuu vahvana, eikä vasta, kun sen hiipumisen alkaa huomaamaan, kuten aiemmin monesti on käynyt.
Johtuiko mämmin määrästä sitten, mutta tämän jälkeen olin jo niin juttelutuulella, että kiersin jokaisen tutun luona lörpöttelemässä enkä meinannut saada suutani pysymään kiinni, saati sitten mentyä kuuntelemaan musiikkia ja tanssimaan
Muutamaan otteeseen joku onneksi ehdotti sitäkin, muuten olisin kyllä saattanut huomata jälkeenpäin unohtaneeni illan pääteeman kokonaan. Asiaa tuntui olevan loputtomasti ja yhteys muihin henkilöihin täydellinen. Mahtava fiilis, jonka en toivonut loppuvan ikinä. Kello kävi nopeammin, kuin olisin tahtonut ja oli aika halkaista toinen nami: Nyt en lörpöttelisi vaan tanssisin, päätin mielessäni. Siirryin tilaan (niin fyysisesti kuin mielessänikin), jossa musiikki soi ja äänenpaine sekä valot tuntuivat kulkeutuvan koko ihon pinnalta suoraan aivoihin tuottaen hyvää mieltä. Iho oli kananlihalla ja mieli erittäin korkealla. Jokainen biisi oli lempibiisi ja en voinut kuin tanssia niiden tahtiin. Vilkkuvat valot saivat aikaan erikoisia efektejä, kuin olisin nähnyt muut ihmiset kahtena välähdysten aikaan. Tajusin, että sain varmastikin parhaita nameja koskaan, tai sitten vain pidin kaikkea minulle tapahtuvaa parhaana koskaan. Joka tapauksessa oloni oli niin onnellinen, että olin syvällä jopa hieman surullinen koska tiesin että aamun tullessa se loppuu (vanha kunnon pessimisti) Se ei kuitenkaan haitannut menoa ja pystyin nauttimaan musiikista ja ihmisten seurasta täydellä teholla.
Nameja oli vielä kaksi puolikasta jäljellä, koska ensi kertaa mukana oleva ystäväni ei kokenut tarpeelliseksi ottaa niin paljoa. Päätin ottaa ne molemmat loppuyötä varten kerralla. Mitään erityistä kohahdusta tai kolahdusta ei tullut, mutta täydellinen olo vaan jatkui. Totesin, että annostelu meni tällä kertaa aivan nappiin, kun aiemmin olen kuumotellut kokonaisten (vahvojen yksilöiden) ottamista kerralla. Tanssit ja jutustelu jatkui pitkälle aamuun kunnes ulona valkeneva päivä laski hieman fiiliksiä. Tämä on yksi, mistä tahtoisin päästä eroon: Aamun valkeneminen tai yleensäkin kirkastuminen (huoneen tai taivaan) saa minut tuntemaan, että ilta on nyt ohi ja tämä mielentila sitten vie loput vaikutukset mennessään. Onnellinen olo jää, mutta samalla harmittelen kuitenkin, että se täydellinen fiilis, musiikki ja ihmisten tanssi alkaa pikkuhiljaa loppumaan.
Tälläkään kertaa, kuten en aiemminkaan kokenut minkäänlaisia negatiivisia laskuja. Ainoastaan tuon edellä kuvatunlaisen tunteen samalla kun väsymys alkoi vallata kehoa ja mieltä. Kotimatka edessä oli pitkä ja ehdin sen aikana kierrättää mielessäni monet illan hyvät hetket
Mahtava ilta ja mahtavia pillereitä, joiden sisältöä en epäile yhtään. Suuri mämmipitoisuus saa ainakin minut unohtamaan itseni turinoimaan, vaikka tahto ja energia tanssiin olisikin se kovin.Ensikertalaisen ystäväni tarina (ylläolevan kirjoittamana, kun ei hän tahdo tuolta sohvan pohjalta nousta kirjoittamaan koneellani
): Olin aiemmin jo tutustunut ekstaasiin nettilähteistä; kokemuksista kirjoitetuista tarinoista sekä erilaisista tietokannoista, mutta silti en oikein tiennyt mitä odottaa. Kokemusta ei ollut kuin alkoholista enkä oikein osannut kuvitella miten ekstaasi vaikuttaisi. Paljon hyvänolon tunteesta ja musiikin tuntemisesta puhuttiin, mutta itseäni vaivasi vähän tavaran mahdollinen vahvuus tai liika-annostus. Otin puolikkaan ja jäin odottelemaan vaikutusta samalla, kun toinen meistä järjesteli omaisuuttaan ja esineitään kuntoon 
Vatsanpohjalla tuntui perhosia, mutta huomannut ekstaasin vaikutusta vielä. Katselin kelloa ja jännitin. Kolahtaako se lujaa, kyselin. Kaveri rauhoitteli minua ja kertoi että jännittäminen on turhaa, sillä en tulisi sekoamaan tai tuntemaan kuin hyvää oloa. Lähdimme siirtymään kohti päämääräämme ja tällä hetkellä huomasin kaverini puhetulvan sekä innostuneisuuden. Itselläni ei vielä mitään poikkeavaa tuntunut. Toisen lapsenomaisen innostuneisuuden tarkkailu sekä nopea perässäkävely sai minut unohtamaan jännittämisen ja huoli kaikkosi mielestä.
Pääsimme perille ja istahdin alas. Oli mukava nähdä tuttuja ja kiertelin hieman paikkoja, kun en siinä talossa aiemmin ollut käynyt. Näin, että ihmiset olivat nähneet vaivaa paikkojen "koristeluun" ja jotain valotekniikkaakin oli mukana. Olin vaikuttunut, mutta musiikki kuulosti vielä tässä vaiheessa hieman liian lujalla olevalta enkä oikein paukkeen alta kuullut mitä muut sanoivat. Päätin siirtyä eri huoneeseen jutustelemaan ja odottamaan vaikutuksen alkamista.
Hiljalleen ihmisten meno ja fiilis ympärilläni alkoi lisääntymään, mutta itse vielä yli tunninkin jälkeen odotin miten se esso kolahtaa. Vai kolahtaako se edes? Mietin jo, että ostinko jotain muuta kuin ekstaasia. Muilla kuitenkin tuntui olevan fiilis kohdallaan ja siirryin itsekin pois istumasta ja kiertelemään; josko se pian sanoisi jotain. Päädyin huoneeseen jossa musiikki soi ja muut tanssi. Yhtäkkiä musiikki ei enää kuulostanutkaan liian kovalta ja valojen liike ja välkkyminen näytti siistiltä. Jalkani alkoivat menemään musiikin tahdissa, mutta hieman vielä ujostelin ja jännitin. Aikaa kului ja muut alkoivat ehdottelemaan toisen puolikkaan ottamista. Kerroin, ettei ensimmäinenkään vielä ole toiminut kunnolla enkä viitsisi ottaa ettei vaikutus ole odottamattoman kova. Muut sanoivat, ettei kannatakaan odottaa sekoamista, vaan hyvää tunnetta ja musiikin tuntemista. Päädyin sitten ottamaan toisen puolikkaani ja noin 20-30 minuuttia sen jälkeen aloin todella tuntemaan, kuin pääkopassani olisi valot sytytetty päälle ja kesä tullut
Jotenkin mieli tuntui ennenkokemattoman kirkkaalta ja askel kevyeltä. Hoin ystävilleni, että tuntuu kuin minut olisi täytetty heliumilla. Kävely ja kaikki muu tuntui hyvin kevyeltä ja koko keho tuntui olevan 5-10cm maanpinnan yläpuolella. Aloin hymyillä. Musiikki, joka talossa soi oli minulle entuudestaan tuntematonta mutta tunsin osaavani tanssia sen tahdissa. En tiedä oliko muut läsnäolijat samaa mieltä, mutta osasin aavistaa biisien hitaat ja nopeat kohdat ja tanssiessa oli hauskaa. Taisin viettää samassa huoneessa lähes kaksi tuntia ja porukka ympärilläni tuli ja meni, mutta itse pysyin kuuntelemassa musiikkia. Ystävälliset ihmiset muistuttivat minua veden juomisesta ja toivatkin välillä sitä. En ollut aiemmin tälläisissä bileissä ollut ja mietin, että ovatko kaikki toisilleen aina näin ystävällisiä ja läheisiä näissä. Jos on, niin en tahdo muualla ollakaan viikonloppuisin
. Jonkin aikaa kului ja minulla oli vielä toinen tabletti syömättä, joskin päätin olla ensimmäisellä kerrallani varovainen ja lahjoitin siitä puolikkaan kaverilleni. Puolikkaan jälkeen palasin tanssimaan ja menevä fiilis vain jatkui. Yhtäkkiä alkoi tuntumaan, kuin kaikkea olisi ruuvattu yksi tai kaksi pykälää lujemmalle: porukka ympärilläni tanssi aivan hiestä märkänä ja musiikki tärisytti aivoja. Silmät tuntui tärisevän päässä enkä pystynyt tarkentamaan katsettani mihinkään: Huh huh, mietin mikä meininki niin pääni sisällä, kuin tässä talossakin vallitsi. Tanssiminen silmät kiinni tuntui mahtavalta, mutta askel hieman horjui. Ehkä olisi aika pitää pieni tauko tässä välissä ja siirryin ulos. Pihalla olikin paljon porukkaa, joiden kanssa jäin juttelemaan ja pihakeinuun keinumaan. En entuudestaan tuntenut kovinkaan montaa heistä, mutta hyvin tuntui juttu luistavan, kuin paremmillakin ystävillä. Ulkona taisi olla todella kylmä yö, mutta jotenkin kylmyys ei tuntunut yhtään, vaikka vain t-paidassa istui pitkän aikaa. Silmien tärinä oli edelleen huomattava, mutta olo hyvä. Jaoimme hieman kokemuksiamme ja tunsimme ystävyyttä.
Sisälle palattuani oli, kuin olisin astunut toiseen maailmaan: Se lämpö (tai oikeastaan kuumuus), valojen kirkkaus ja musiikki yllätti minut täydellisesti. Mielessä tapahtui pienehkö räjähdys ja minua hymyilytti ja vähän naurattikin, miten "raju" meno siellä vallitsi. Hyökkäsin välittömästi tanssimaan, mutta samalla huomasin että olen jo vähän uupunut. Jalka ei enää nousekaan samaa tahtia kuin alkuillasta, mutta fiilistä vielä riitti. Sopivan pienissä erissä vuorottelin tanssin ja paikkojen kiertelyn välillä, kunnes aloin tuntemaan itseni väsyneeksi. Muilla näytti olevan vielä isoin vaihde päällä enkä viitsinyt mainostaa olevani väsynyt, vaan istahdin sivuun katselemaan meininkiä. Hymyilin uupuneena ja onnellisena, kokemus oli hieno mutta fyysisesti raskas
Kotiin palattuani tankkasin greippimehua, beroccaa ynnä muuta vitamiinipitoista, jota käsiini löysin, sillä minua oli ennen lähtöä ohjeistettu huolehtimaan vitamiinien sekä nesteen saannista. Aamulla heräsin "normaalina". Olin kyllä väsynyt eilisen juhlinnasta, mutta en mieleltäni ollut alamaissa, kuten lukemani perusteella odotin olevani. Muutaman tunnin "itseni keräilyn" jälkeen laitoin musiikkia soimaan ja se kuulosti jälleen mahtavalta, oli aivan pakko ruuvata volumea tarpeettoman kovalle. Tekstailin kavereilleni miten vieläkin on pakonomainen tarve luukuttaa musiikkia, vaikkei se yleensä ole tapana. Kertoivat sen olevan sitä paljon puhuttua jälkihehkua, mitä en ollut oikein uskonut todeksi aiemmin, että jonkin päihteen kanssa seuraavana päivänä ei olisikaan paska, vaan hyvä fiilis. Alkoholi ei ainakaan tämmöistä ollut ikinä tuottanut
Kaikenkaikkiaan ensikokemus oli hieno ilman eikä mikään mennyt pieleen. Olen tyytyväinen, että sain "turvallisessa" tilassa kokeilla ja pienehkössä porukassa, sillä jossakin julkisessa tilassa, kuten baarissa minua olisi saattanut helposti jännittää turhan paljon enkä olisi oppinut nauttimaan olostani. Kokemani perusteella en ainakaan tahdo, että tuo kerta jää viimeisekseni, joskin en oikein tiedä kuinka usein tuota on turvallista harrastaa
Olen kuitenkin kiitollinen minua kohtaan illan aikaan osoitetusta ystävällisyydestä. Ihmisten ystävällisyys yllätti minut täysin enkä osannut odottaa sellaista. Johtuuko se vain tuolla olijoiden luonteesta vai ekstaasista, en tiedä, mutta tuonkaltaista lämpöä ei ainakaan missään baareissa saa ikinä kokea.