Musta tuntui, kuin olisin syntynyt uudestaan. Ollut taas sellanen vastasyntynyt vauva, jonka aivot ei oo vielä jäsentäny maailmassa mitään. Tuntui jatkuvalta hälinältä ympärillä, koska kaikki aistiärsykkeet tuli vastaan "uutena". Tuntui siltä et ois tapahtunut tosi paljon koko ajan, niin ku oikeesti tapahtuuki, yleensä sitä ei vaan kiinnitä huomiota kaikkeen.
Tuntu et oisin tripannu ekaa kertaa. Tää kokemus oli ehkä jopa vahvempi ku mun eka trippi.
Tunsin olevani osa ykseyttä, tajusin olevani yhtä isoa olentoa ja et mun pää vaan jäsentelee tätä maailmaa eri osiin ja sen takia kuvittelen olevani erillinen. Oli aika mielenkiintosta jutella mun tiibetiläisen kämppiksen kans siit, mitä valaistuminen on.
T: "Ei tulevaisuutta, ei menneisyyttä, ei nykyhetkeä."
M: "Ei edes nykyhetkeä? Mitä muka sitten jää jäljelle?"
T: "Ei mitään."
T: "Kun ihmiset alkavat laskea yksi ja kaksi, silloin ei he eivät ajattele enää nykyhetkeä."
Tuntui tosi avartavalta keskustella T:n kanssa. Tunsin jotenkin tosi vahvaa ymmärrystä sen sanoihin. Ihmiset, itsekin, jaamme koko aika asioita erillisiksi. "Yksi, kaksi..." Mut kaikki onkin vaan kaikki, ei yksi, ei kaksi, ei mitään.
Mut koska mä oon flipannut valaistumiseen joskus aikoinaan, mä päätin et mä en jää puimaan näitä asioita enää pidemmiks ajoiks. Ei niillä oo väliä kuitenkaan. Oon joka tapaukses, tapahdun joka tapaukses.
Mut joo, tällasii ajatuksii herätti kunnon trippi pitkäst aikaa. Alempana vielä mun hapoissa kirjottamaa tekstiä. Aika tosiaan menetti merkityksensä täysin, joten ei onnistunut ihan toi kellonaikojen listaaminen. Kirjotin vaan alkutripistä, tänne tuli sit kavereita kylään ni käytiin kävelyllä yms. keskityin muuhun ku koneeseen.
Teksti on editoimatonta.
14:09 3,5 tai 4,5 microdottii. Yks katos kun laitoin ne kielelle, en tiedä sit nielasinko vahingos sen mut ei näy lattiallakaa. Otin jotai murusia n. puolikkaan dotin edestä tilalle...
14:38 joogasin just. Toinen kämppis tuli himaan. Alan olla aika selkeesti jo hapois.... Nousee
15:13 okei oon niin vitun hapois etten meinaa erottaa kattoo ja lattiaa toisistaan ja joka puolel näkyy vaa kunnon hullui kiemuroit ja kuvioit vähän siiiiiiiiistiiii
kierin lattial
leikin
oon
apina
pieni apina
hiphihih
kirjotan
tekstiä
näytölle jolta puskeeeee paljon kaikenlaisia väisteltäviä visuaaleja jotka meinaa upottaaaa mut maailmaansa
eivittu oon varmaa onnessani ku luen tätä jälkeenpäin
enkä enää muista jokast yksityiskohtaa
jasitl uen
et oon kirjotellu
matkapäiväkirjaa
hohoho
vähän niku merirosvot
tuntuu oudolt kirjottaa tälllee ittensä kaa
ku kukaan muu ei kirjota tähän tekstii
luulis et tää ois niiku irkki
tai jotenki sellanen tapa
mulla kirjottaa tähän nyt
emt
hahahaihaihi. jotai iha päätönt. en varmaa ees osais puhuu näi paljoo ennää jos avaisin suuni
nään buddhan naamoi ympäril... sellasii vihreit ja punasii.... ja sinisii... vittuk aikkii värei
iha ku ois ekaa kertaa hapois
vittu tää on siistiii
huh
siis
todellisuudet looppailee ihan oudosti
jään välil sellasiin aikalooppeihin
kaikki oikeestaan näyttää silt et se menee looppina silleen pyöremäisesti eteenpäin silleeeeeen paljon värejä ja kaikkee huh
ihmettelen et miten pystyn ees kirjottaa jotai tällast
just ja just mitää hajuu et mis näppis menee
jotenki kirjotustaito vaa
sekä puhtain että kaoottisin kokemus elämästäni
en oikeesti meinaa tajuta mitään mistään et mitä ympäril tapahtuu
vaik ympäril ei tapahdu mitää
oikeesti
siis tiiän sen sillee
mut sit tuntuu kook aika et tapahtuis
äimistelen kaikkee mitä ympäril tapahtuu ja sit hetken pääst tajuun taas et oon vaa ite nii vitun kujal et äimistelen sitä
kirjotan nyt vaan mitä kaikkee päähän tulee täl tripil, jotkut näistä teksteistä saattaa ollllllllllaa outoi. outoiiiiiiiiiiii. jäädä. miten vain. vänkyrälle.
phhiihii
minun ajatuksia
MINUN
ajatuksia
päässä
kenen
minun
päässä
kuka minä
en tiiä
mun nimi kuulostaa kaukaiselt
tiiän et se on mun nimi
mut se ei vaa kuulosta mult
must tuntuu et oon monis rinnakkaistodellisuuksis samaan aikaan
huht
tätä on varmaa päräyttävää lukeee jälkeenpäin
luulis
aikamoista kyytii
aikamatkailuu
happotrippi
hiphhihhuhuh
kauhuu
suruu
kipuu
tunteit
vitusti tunteit
iloo
nauruu
hiohii
pelkoo
kaikkii tunteit
kaikki tulee päin mua
paiskautuu muhun
jokanen tunne on tippa
visuaalitippa
erillinen väri
joka putoo mun näkökenttään
ja kaikki tääki oli vaa
mielikuvitust
buhhhh
huh
ihmisen mielikuvitus on rajaton
elämä on nii ihanaa ja ihmeellist
naurattaaa
leikin kissa hiiri-leikkii
mut yksin
itteni kaa
oonpa sangen viihdyttävää seuraa itselleni
hiphihEI UTUU TYLSÄÄ KU ON TARPEEKS SEKASI
iha ku mä trippaisin ekaa kertaa
tää on niiii ihmeellist
huhh
kaikki nää värit
kaikki tapahtuu miljardei kertoi
ja sit mikää ei menny normaalist
ja sit kaikki meniki taas normaalist
ja erilaisii todelisuuksii synty
todellisuuksii
oikeesti ei syntyny ku yks ja oot vaa vitun kujal note to self
järjettömii juttui
silti nii järkevii
silti jänniiii
jännnnnnnnnnnnääääääääääääää
ELÄMÄ ON JÄNNÄÄ
huhhhh
tuntuu et kaivan itteeni jostain maasta sellast energiaaaa
joha tulee pyhänä puuna muhun
eikä tässä oo mitää järkeä
koska nään kaiken smaragdikristalleina
enkä tiiä kirjotanko ees tätä tekstiä vai en
hhhuiii
vitun siistii
IHAN VITUN SIIISTIII
tää tuntuu tosi extreme-kokemukselt
sellaselt et mun kaikki aistit on stimuloituna samaan aikaan
oon yhteydes johonki happopäiden syvääääään syväenergiaan
sit sitä ei enää ollukaan
ja sit kaikki menikin taas musiikin mukaan
tuntuu välil et tää teksti vetää mua jonneki
ulottuvuuteen
oikeelle
mut sit unohdan et kirjotan vaa tekstii
vaikee pitää itteensä kasas
tai ei kai tarviikaa
antaa hajoilla vaa
kyl ne palaset tulee otetttuuu joskus talteen matkan varrel takas kotiin
22:50 huh, alkaa palautuu pikkuhiljaa.