Orgaaninen höyrykone (35x + DXM)

[Feya]

Paino: 54kg

Kannabista
900mg DXM polistrexia
0,1g 35x Salvia divinorum ekstraktia

Huhtikuussa Amerikassa ollessani päätin mielenkiinnosta kokeilla Delsymiä, dekstrometorfaania jota ympäröi polistrex-niminen muovi. Se vapauttaa aineen hitaammin ja tuloksena on pidempikestoinen mutta miedompi matka. Polistrex voi kuulemma myös edistää DXM:n muuttumista DXO:ksi, mutta tästä ei ole varmuutta.

Minä ja kihlattuni J otamme molemmat ainetta 900mg tyhjään vatsaan, joka vastaa noin 600mg tavallista DXM:ää. Muutaman tunnin odottelun jälkeen alan nousta, hitaasti mutta varmasti. Tunnen kuinka deksmi kietoituu ympärilleni, melkeinpä liian hellästi ja kohteliaasti. Lämmintä euforiaa, musiikin tanssahtelua, unimaisuutta. Olotilani häilyy toisen plateaun katossa, turvallisen tutussa kehdossa, joka aina kuin kiusoitellen pilkahtaa kolmannen puolella.

Neljännen tunnin kohdalla päätämme lähteä käymään J:n kaverin, D:n luona. Paikka on minulle vieras, mutta asettaudun sohvalle kuin kotonani, normaaleista peloistani ei tietoakaan.

Olemme juuri polttamassa yhdessä vähän pilveä, kun muistan pari päivää sitten ostamamme 35x salvia extraktin. Olen jo pitkään pohtinut näiden kahden lempipsykoaktiivini yhdistämistä ja tämä tasainen tila tuntuu siihen kaikkein parhaimmalta.

Ripottelen noin kymmenesosa gramman salviaa piippuuni ja ilman minkäänlaista valmistautumista, ilman turhaa jännitämistä, vedän keuhkoni täyteen.

Ehdin vain vilaukselta nähdä kuinka J alkaa täyttää omaa pesäänsä, kun kaadun taaksepäin, järjettömällä voimalla.

Näen sekunnit kirjan sivuina, jotka kääntyvät edessäni yksi toisensa jälkeen "flip bookin" tavoin, mutta joka toinen sivu on kauttaaltaan musta.

Huone alkaa laajenemaan ja jokainen esine ja ihminen sen sisällä sekoittuu yhdeksi, eläväksi massaksi, joka pauhaa ja puurtaa kaaoottisessa harmoniassa kuin orgaaninen höyrykone. Sen liikkeet toistuvat uudestaan ja uudestaan, loputtomassa kehässä, ilman muuta tarkoitusta kuin olla ja hengittää.

Heti huoneen ulkopuolella, kaikkialla ympärillämme, ei ole enää mitään muuta kuin musta tyhjyys ja suoraa edessäni pyörivä, valtava maapallo. Se nojaa minua kohti uhkaavasti, kuin muisuttaen että se voi murskata minut koska vain, enkä voi olla tuntematta vahvaa pelonsekaista kunnioitusta.

Ja aivan yhtäkkiä, kaikki on niin naurettavan selkeää. Olen vuosikausia pohtinut omaa pääkoppaani ja elämääni, mutta vastaushan on ihan päivänselvä. Ymmärrän aivan kristallin kirkkasti, miten.... ajatus katkeaa. Tuntui kuin olisin ollut raivostuttavan lähellä jotain mullistavaa havaintoa, joka lipesi sormiltani aivan yhtä nopeasti kuin se saapuikin.

Sitten muistan taas - salvia. Aivan, mikä muukaan. Hahmotan hiljalleen oman ruumiini ja ihmiset ympärilläni, mutta olen vielä kaukana maanpinnasta. Kun käännän päätäni, näen parvekkeen ikkunasta jättimäisen, keltaisenharmaan sademetsän, joka lainehtii ja keinuu.

Suljen silmäni ja seuraan kolmiomaisia lampaita jotka moninkertaistuvat kuin solut "kuusikerroksisessa" maailmassa. Kun avaan taas silmäni, pystyn jo ajattelemaan joten kuten suoraan. Kuten aina salvia matkojen jälkeen, olen täysin sanaton. Raapustan muutaman avainsanan paperille ja nojaan takaisin sohvalle.

Loppuilta menee hiljaisesti pohtien, kun yritän taas koota mieleni ja saada otetta tästä maailmasta, jonka DXM:n unimaisuus tekee normaalia vaikeammaksi.

[King Ink]

Vau. Upeelta kuulosti.

Oon itsekin miettiny näiden yhdistämistä, uskon, et dxm lieventäis mun jännitystä salviaa kohtaan sen verran, et antautuisin kunnolla.

[smokywestern]

tuo kuulosti liikaa mun ensimmäiseltä salvia tripiltä ;_______;