Olin lukenut Salviasta, miten sitä poltetaan, mitä voi odottaa, miten valmistautua. Meditoin, hengittelin, maadoitin itseni.
Ystäväni ripottelin pesän pohjalle ensin aivan minimaalisesti ekstraktia jonka vahvuudesta ei ollut varmuutta.
Sytytin torch-sytyttymeni ja sinisen liekin kärjellä poltin ekstraktin rippeet, vedin savun keuhkoihini ja varovasti
kokeilin miltä savu ensin tuntuu. Pidin savua keuhkoissani n. 30 sekuntia, se oli yllättävän pehmeää ja mukavanoloista.
Tunsin lievää pilvistä nousufiilistä, sitä tunnetta jonka saa kun ottaa kannabiksesta hitit vaporisaattorilla ja tuntee että pikkuhiljaa
jotain alkaa tapahtua. Tämä tunne ei tällä pienellä määrällä pidemmälle vienyt.
Ystäväni täytti pesän uudestaan, tällä kertaa selvästi enemmän. Sovimme että hän ottaa bongin pois minulta kun olen ottanut savut keuhkoihini.
Sytytin pesän, katsoin kuinka savu kiemurtelee lasipiipussa, nostin pesän ylös ja vedin koko setin sisään. Muistan pitäneeni sitä hetken sisälläni jonka
jälkeen tuntui hieman siltä kuin olisin kaatunut vasemmalle päin ja tunsin outoa tunnetta suussani. Tässä vaiheessa tajuntani jotenkin pimeni tai kaikenlaista
tapahtui mutta niin nopeasti että en mitenkään pystynyt kiinnittämään huomiota kaikkeen siihen. Ympäristö todella nopeasti pelmahti ikäänkuin liekkeihin jos
liekkien tilalla käytettäisiin kasvimaisia rakenteita, mutta tämä vaihe meni ohi kyllä niin nopeasti että minulla ei ole kuin arvaus miltä se vaikutti.
Ajatus hiipi mieleeni että olen ruokapöydässä ja joku koittaa vastusteluistani huolimatta syöttää minulle jotain. Sanoin selkeällä äänellä että poistakaa kaikki
bongit ja muut lasiesineet käsistäni, nyt olisi hyvä maata. En osannut sanoa miten päin oikeastaan istuin sohvalla jolla olin. Laskeuduin varovasti makaamaan jonka
jälkeen pystyin jo jotenkin havainnoimaan ympäristöä. Katselin kirjakaappia joka jostain syystä näytti siltä kuin suuni tuntui.
Näin kirjahyllyn ylitse kasottain alaleukojani, tässä tapauksessa näkemisellä tarkoitan sitä miltä alaleukani tuntui, tunsin kieleni ja hampaani jotenkin
epämukavan selkeästi ja tämä visualisoitui jotenkin tasoittain kirjahyllyn päälle. Tuntui hieman siltä kuin tuntemus suustani olisi yhteydessä
kirjahyllyn olemukseen. Varmistelin että leukani on paikoillaan ja hampaani kohdillaan.
Tässä vaiheessa joutui jo ihmettelemään ääneen “Mitä vittua?! Siis mitä hemmettiä?” “Jos en olisi tietoinen mitä tapahtuu, voisin friikata just nyt, tässä tapahtuu sen verran
outoja juttuja”. Tässä vaiheesa tuntui ikäänkuin siltä että kirjahylly ja alaleukani yhdessä virtaisivat vasemmalle yläviistoon. Tuntui siltä että joku koitaa
imeä minua sisäänsä, alaleuka edellä. Pian tämä tunne kuitenkin poistui ja osasin jo ymmärtää että leukani ja kirjahylly eivät ole sama asia. Katselessani ympärille näin kuinka pöytä ja muut huonekalut aaltoilivat ja heiluivat, kuin ne koittaisivat kasvaa itsekseen jonkin virtauksen viemänä. Oli silti vaikea kohdistaa katsetta johonkin tiettyyn asiaan.
Olin jotenkin jäänyt kiinni siihen hieman epämukavaan tunteeseen leuastani ja siitä miten tuntui että sitä vedettäisiin koko ympäröivän ympäristön voimasta eteenpäin, etten oikein
enää halunnut saada kokemukselta mitään oudompia piirteitä tässä vaiheessa. Silmät kiinni en nähnyt mitään vahvoja visuaaleja, en saanut niistä otetta, annostus oli luultavasti sen verran pieni vielä. Tämän jälkeen pian aloin palautua takaisin sinne mistä tultiinkin. Hetken esineet ja ihmiset vielä loistivat, ihan kuin pystyisin ehkä näkemään
ihmisten aurat paremmin. Voisin arvailla että salvia toimii syötynä paremmin jos siitä haluaa saada jotain hyödyllistä irti.