) kun tiesin olevani 200m säteellä oikeassa paikassa, mutta KUKAAN ei tiedä missä Voimala on, ja kaikki tiet vievät Itäkeskukseen kun yrittää vähän ajella. Saatana. Sitten puolilaittomia ja hengenvaarallisia ratkaisuja liikenteessä ja säkällä perille.Varma lottovoitto huoltoasemalta taskuun ja piristävälle Sativalle syvennykseen pienen rauhoittumisen jälkeen. Autoon porukalla nautiskelemaan kuivatut semit (itsellä annoksena 0,6g, n. klo 20). Paranoialla kulautettuna. Sit kaikki mitä piti jättää autoon, jäi taskuun, ja kuvitteelliset omat setelit lensivät merituulen mukaan, ja auton ovet muka auki. Eli eikun takaisin portsarin nenän edestä vähän hoitelemaan vainiksia pois alta.
Sitten olennaiseen. Narikan jälkeen hetki hengailua pöydässä. Tältä porukalta niin naurettavan huonoa small talkia et huh, suurelta osin kovan musiikin takiakin toki. Jossain puoli kymmenen paikkeilla kuulimme kaverini kanssa musiikin kutsun ja päätimme edetä. Hetkihän siinä meni vaivalloisesti pyöriessä kun tuntui vähän hölmöltä siellä katseiden ristitulessa. Silmiä kiinni ja sienten vietäväksi! Sienet sitten kohta kohdalta selittivät koko reiv-kulttuurin. Esim. sen, että minkä takia joittenkin tanssiminen näyttää omaan silmään "siistiltä". Koska he eivät mieti miltä se näyttää. Yksinkertaista. Luontevuus. Hetken aikaa silmät kiinni tunteella tampattuani avasin silmäni, ja huomasin olevani täysin kaikkien katseilta suojassa, savuverhon ympäröimä. Todella hämmentävää, mitään tuttua ei näkynyt, vain valoja, sumua ja fraktaaleita. CEV -> OEV lennossa
Todellisuuteni vaihtui Voimalan todellisuuteen, asiat alkoivat rullautua auki, tanssivia ihmisiä rupesi näkymään, breakdown-kohta (ömm no ainaki metallissa kutsuisin sitä siksi) alkoi korvaantua energisoivalla beatilla. STOMP!N. puolitoista tuntia aggressiivista todellisuuden pois potkimista imi voimia oikein huolella. Olin sen aikana monesti ajatellut etsiväni muut kaverit käsiini ja yrittää selostaa mitä olin oivaltanut ja saada heidät mukaan. Ymmärsin tosin, että se on heidän myös oivallettava itse, eikä siinä välttämättä selostukset auta. Mutta nyt tuntui luontevalta lähteä vähän kävelemään tanssilattialta ja naps, kaikki tulivat täysin random-suunnista lähes infopisteen tapaiselle kokoontumispaikalle. Asiat menivät suurelta osin omalla painollaan ja olin täysin tyytyväinen myös vastoinkäymisiin. Piti tyttöystävälle säätää ovelta lippu, jota en tietenkään saapuessani savuissa saanut MITENKÄÄN hoidettua. Todella ahdistava ja rasittava riitaisa puhelu huonosti kuuluvassa ympäristössä. Mutta voi VOI sitä helpotusta kun otti itseään niskasta kiinni ja kävi lippukassalla ostamassa lipun ja pyyti henkkareita vastaan antamaan lipun. 15 sekunnin homma...
Törmäsin sitten kaveriini joka kertoi napauttaneensa ilopillerin juuri viisi minuuttia sitten toisen kaverinin kanssa, jota siis nyt lähdin metsästämään. Jonkin ajan kuluttua sitten törmäiltiin ja kättelimme väkijoukon turvin. Etsin ylhäältä hallista sopivan nurkan ja hikoilevin sormin n. 15 minuuttia kestävän PEP Spice-purnukan kierteitten avaamisen jälkeen nautin XXX:n n. klo 23.
Sieni-XXX-nousut ja -olot oli jumalainen combo, elämäni paras. Ainoat esteet hauskanpidolle olivat vessassa käynti ja jano. Ei oikein pysty kuvailemaan 23-01 välistä aikaa, oli liian keskittynyt/ei-keskittynyt hauskanpitoon. Infectedin aloitellessa alkoivat sitten laskut ja päätimme ottaa puolikkaan Dovesin vielä boostiksi kaverini kanssa sillä molemmat halusivat "takas tonne". Noh tulihan siitä vielä sitä kaivattua energiaa, mutta keho oli jo niin paskana tamppauksesta, vaikka mieli olisi vielä jaksanutkin. Ja veden litkiminen alkoi tuntua vastenmieliseltä, tuntui että olisi kaikki suola ja ravinto kehosta liuennut. Siinä kolmen jälkeen alkoi oksettamaan myös hieman josta kerroinkin ja sain väkeä liikkumaan ulospäin pikkuhiljaa.
Autolla proteiinipatukoita ja hedelmäsmoothieta ja suklaata ja vichyä ja lepoa ja monivitamiineja ja aivoravinteita. Ja lepomuusikiksi Anorexia Nervosaa (aggressiivisita sinfonista bläkkistä), olisin toki laittanut noisea mutta ei (onneksi) ollut. Venetian Snares tosin oli joissain biiseissään tarpeeksi lähellä. Olo koheni todella nopeasti, keho oli kuin SIENI joka imi kaiken syödyn ja juodun. Käytiin siinä sitten grillillä vielä savujen jälkeen ja harkittiin jatkoille lähtemistä mutta olivat kuulemma parin kilometrin päässä, joka siinä kylmyydessä oli todellakin liikaa. Ensi kerralla sitten tuplahousut ja triplapaidat. Ja häviämättömät hanskat. Voi tulla hauska hauska joulu ja uusivuosi Damissa...
EDIT: Niin tosiaan, 30h valvominen ei sittenkään riittänyt ja päätin mennä myöskin keikalle olleen kaverin luokse. Kolmet isot budi-diamondpaukut ja essot tulvivat takaisin. Keho alkoi kuivumaan, energiaräjähdys ja musiikkieuforia. Laitoin 10-minuuttisen klipin shamaanirumpuja soimaan ja tamppasin itseni transsiin. Suljin silmäni ja siirryin takaisin Voimalaan, pilvisumu muuttui savukoneen sumuksi ja tanssivia ihmisiä rupesi ilmestymään ympärilleni. Sitten kolme tuntia unta istualtaan ja jatkamaan unia sänkyyn 14 tunniksi. Nyt on sit kai normaali olo
