Keskiyön Mimosahuasca

[aphos]

Annostus:
8g Mimosa Hostilis RB
3g Syrian Rue

Kello 00.25 sain haihdutetut nesteet lärviin. Maku oli perinteisen riipivä, Ruen osalta jopa kuvottova. Huuhdoin suuni Cola-juomalla, jonka olin ostanut juuri kyseistä tarkoitusta varten. Epämiellyttävä, mutta jotakuinkin siedettävä jälkimaku lillui suussani; nieleskelin, ja flavorit alkoivat pikkuhiljaa kadota.

Tietäen ennalta, minkätasoista kieputusta on tulossa, painelin TV:n ääreen katsomaan keskenjäänyttä elokuvaa, ja flippailin kanavaa Creamin Live-keikan ja kyseisen pätkän välillä, laattaa odotellen.
Jo kymmenen minuuttia nesteiden nauttimisen jälkeen alkoi oksennusreaktio hiipimään, ja toisen kymmenen minuuttia myöhemmin laatta lensikin komeasti. Oksennus oli puhdas, nopea ja suhteellisen lyhyt.

Tämän jälkeen tuli tietoisuudessani tapahtui muutos; värit alkoivat voimistua, ja pystyin aistimaan ympärilläni kohoavan jännitteen - ikäänkuin ukkosmyrsky, joka ennakoi tuloaan. Rauhoitin mieleni, himmensin valoja ja kävin tyypilliseen muumiomaiseen asentoon sängylle.

Sitten se alkoi: CEVt. Sinisiä abstrakteja palloja, jotka venyivät molekylimaisesti, terävästi, kaartuen, ikuisuuteen. Kasvoja, joita en ollut koskaan nähnyt, tai en ainakaan muistanut. Loputtomilla nopeuksilla kulkevia, hopean ja kullan välillä vaihtelevia eräänlaisia paaluja, jotka pumppasivat kuin auton sylinterit, kolmiulotteisessa, pyörivässä moodissa.

Näkyjen jatkuessa tunsin, kuinka keitoksen voima tunkeutui sisään jalkapohjistani, nousi ylös ruumistani pitkin, pysähtyen vatsaani. Pystyin melkein kuulemaan, kuinka kaikki patoutunut stressi ja negativiset ajatukset virtasivat pois ruumiistani - eräänlaisen jännitteen muodossa, jolla oli todella korkea taajuus. Kehoni oli täysin rento, ja voima jatkoi matkaa kohti otsaani, sytyttäen otsalohkoni valoon, joka sai minut näkemään ainoastaan valkoista.

Tässä vaiheessa pystyin jo nousemaan ylös. Olo on rentoutunut, olen jälleen lähempänä omaa itseäni, parantanut osan itsestäni - taas. Oppinut, mikä on tärkeää, ja minkälaisia muutoksia elämältäni haluan.

Nyt levy loppui, joten menen laittamaan jotain muuta. Ciao.

[Aukikco]

Hieno tiivistetty kertomus - ei aina tarvitse mennä yksityiskohtiin, joskus vähällä saa välitettyä hyvin koettuja fiiliksiä.

[aphos]

Hieno tiivistetty kertomus - ei aina tarvitse mennä yksityiskohtiin, joskus vähällä saa välitettyä hyvin koettuja fiiliksiä.

En tiedä oliko tuo oikeastaan tiivistetty, koska trippi kesti (ja yleensä kestää) sen tunnin luokkaa. Afterglowt on yleensä sitä tryptaminimaista kevyttä leijuntaa ja euforiaa, mutta itse intensiivinen osuus pyörii yleensä siina tunnin-kahden paikkeilla. Tämä oli siis toiseksi edellinen kerta, tästä seuraava oli vielä intensiivsempi, mutta kuvio oli jotakuinkin sama, vain vahvempi.

Todella mystinen, outo, osittain pelottava mutta äärimmäisen palkitseva kokemus. Seuraava askel onkin sitten DMT:n vaporisointi. Tuo Jurema mitä on vielä vähän jäljellä on kyllä aikamoista tavaraa. Ei kai tässä voi muuta sanoa, kun että uudestaan vaan

Modet voi muuten siirtää tämän tuonne Psykedeelit-osioon, koska näköjään laitoin tämän vahingossa tänne.

[Aukikco]

En tiedä oliko tuo oikeastaan tiivistetty, koska trippi kesti (ja yleensä kestää) sen tunnin luokkaa.

Varmaan jostain oivalluksista joita koit tai muista vastaavista oisit halutessas voinu kertoa paljonkin laajemmin. Kaikenlaisia yksityiskohtia. Mut ihan sama

[aphos]

En tiedä oliko tuo oikeastaan tiivistetty, koska trippi kesti (ja yleensä kestää) sen tunnin luokkaa.

Varmaan jostain oivalluksista joita koit tai muista vastaavista oisit halutessas voinu kertoa paljonkin laajemmin. Kaikenlaisia yksityiskohtia. Mut ihan sama

No eipä noita halluja pysty oikein kuvailemaan, ovat niin kilareita. Oivalluksista en tiedä, mutta fyysiset reaktiot ovat aina samantyylisiä, elleivät identtisiä. Kuitenkin se lopullinen viesti on aina se, minkä jo tiedän. It heals me, one time at a time..

Paras on ehkä tripin aikana kuuntelemani levyn kuvaus:
2nd in the series - continuing the journey through grass valleys to dark headstorms.. paitsi toisinpäin. Hullua menoa, ja olen aika tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että osasin pitää pään kylmänä, olemaan panikoimatta (vaikka lähellä oli) ja kuuntelemaan DMT:n henkeä.
Rakastan DMT-trippiä, toisaalta ennalta-arvaamatonta, toisaalta arvattavaa. Ottaa vaan vastaan sitä infoa, pitää mielen mahdollisimman moni-ulotteisena jne, niin D kyllä tarjoilee. Siistiä. Äärimmäisen.

Jotenkin DMT:ssä viehättää todella paljon se, että se on samalla niin muinaista, mutta niin sellaista kyber-hyper-tavaraa, että oksat pois. Tähän vielä lätkäistään päälle ne euforiat ja opetukset, ja dietin jälkeinen lupa taas syödä (ei voi ruoka maistua niin hyvältä), niin eipä ole mitään vastaavaa. I'm in love. Joskus tuntuu, että "en ansaitse tätä", mutta jos miettii sitä ultra-pelottavaa alkuhöykytystä, niin ehkä sen kuitenkin ansaitsee.

Tarkoitin muuten, että modet olisi voinut siirtää tän tonne Kokemukset > Psykedeelit-sektioon, mutta ihan sama.

[aphos]

Häh, mihin se _FOOL_:in viesti katosi?

Anyway.. tuli todella yllätyksenä kuinka konkreettinen tuo ns. henki-kokemus oli. Sanoisin, että se oli jotain meikäläisen energiakentässä tapahtuvaa muutosta. Se todella tuntui siltä, kuin jokin ulkopuolinen, näkymätön entiteetti olisi parantanut sitä. Eipä uskoisi.

Ns. "Äänestä": se ei siis ollut auditorinen hallu, eli oikea ääni, vaan lähinnä telepaattisen tuntuinen viesti. Eli kasvin luonne, joka yhdistäytyi tajuntaani.

[Mimosa] hymyilee niille joka niille hymyilee

tjsp.

Enpä osaisi sitä paremmin sanoa. Exponentaalisti, jopa
Tuo Mimosa oli todellakin vahvaa tavaraa, sen huomasi jo keittovaiheessa.

[Aukikco]

Jotenkin DMT:ssä viehättää todella paljon se, että se on samalla niin muinaista, mutta niin sellaista kyber-hyper-tavaraa, että oksat pois.

Joo toi on kyllä mahtavaa psykedeliassa ylipäätään. Liittynee olennaisesti siihen, että koko cyber-kulttuuria ei olisi ilman psykedeelejä.

[Lymykonna]

Jotenkin DMT:ssä viehättää todella paljon se, että se on samalla niin muinaista, mutta niin sellaista kyber-hyper-tavaraa, että oksat pois.

Joo toi on kyllä mahtavaa psykedeliassa ylipäätään. Liittynee olennaisesti siihen, että koko cyber-kulttuuria ei olisi ilman psykedeelejä.

Olisiko mitään kulttuuria ilman psykedeelejä?

[Aukikco]

~~~

[aphos]

Update:
____________

Päivämäärä: Tuntematon
Annostus:

~10g Mimosa Hostilis RB
~4g Syrian Rue

Dieta: ~24h

Mielenkiinto edellisestä kerrasta oli suunnaton, joten määrittelemättömän (lyhyen) ajan jälkeen päätin keittää uuden satsin Mimosahuascaa. Tila oli mitä mainioin, iso, tyhjä asunto. Viikonloppu, ulkona sateista, mutta lopulta selkeää.

Jauhoin tehosekoittimessa molemmat ainesosat niin hienoksi kuin mahdollista veden kiehuessa vieressä. Veteen lisäsin hieman tuoremehua, ja keitin ensin harmalat (n.30 min.) ja sitten Mimosat (myös 30 min.). Harmalan keitto sujui ns. normaalisti, mutta Mimosan kanssa kävi sama mielenkiintoinen efekti kuin viimeksi: vesi värjäytyi lähes samantien tumman-, lähes verenpunaiseksi. Tässä vaiheessa tuli vahva tunne siitä, että keitos saattaa olla vahvaa - tai sitten itse juuressa oleva luonnonväri on niin voimakas, että se värjää nesteen nopeasti. Mielenkiintoista, joka tapauksessa.

Operaatio oli valmis - vähän aikataulusta myöhässä - puoli yhden paikkeilla yöllä. Nesteet olivat haihdutettu n. puoleen desiin, ja kaksi lasia seisoi naamani edessä. Eikun naamaan vaan.

Menin toiseen huoneeseen inhottavan kumoamisen jälkeen odottamaan ämpäri vieressä Purgaa. Mutta Purgapa ei tahtonut tulla! Yökkäilin ja ryin jotakuinkin 10 minuuttia, naama punaisena. Katselin huoneessa olevaa punertavaa lamppua, jonka väri alkoi yhtäkkiä muuttua hyvin pahaenteisesti. Ilma oli jälleen täynnä hyvin tuttua energiaa, ja pakotin itseni olemaan panikoimatta. Sain puristettua itsestäni pienet laatat, mutta en pystyny saamaan katsettani irti tuosta lampusta, jonka valo tuntui kasvavan ja hiipuvan.

Sitten lähti. Oksensin kuin pieni eläin. Tavaraa vain tuli ja tuli. Ajatukset olivat täysin sekamelskaa, lähinnä johtuen nauseasta. Viimesen rutistuksen jälkeen rojahdin matolle makaamaan. Olo oli helpottunut.

Sitten..

Euforiset aallot iskivät kehooni. Katsoin ympärille, ja ympäröivä ilma taittui jotenkin neliulotteisesti, laatoiksi, jotka väreilivät. Lampun valo oli muuttunut huomattavasti valkeammaksi. Mieleni ääni sanoi (taas): "Rauhoitu, anna hengen tehdä työtä.". Ja minähän annoin. Lisää oksentamista. Lähdin rentoutumaan jalkapohjista asti, ja parantava voima tunkeutui kehooni. Se kohosi kasvoihini ja eräänlaisia valopisteitä aukeni niihin. Sain itseni kammettua sängylle, ja tunsin, kuinka jännitys ja stressi pakeni (taas) kehostani jonkinlaisen jännitteen muodossa. Henki/huasca/DMT/whatever hieroi kehoani jumalaisesti ja visuaalit alkoivat pikkuhiljaa kaikota.

I will never be the same.

_____

Nämä eivät siis oikeastaan ole tiivistettyjä, vaan kokemus on niin lyhyt, ettei siinä ajassa tavallaan kerkä tapahtumaan kovin paljon - ainakaan tarinamuodossa.