500mg

[Lucid]

otimme ystäväni kanssa n. 500mg DXM per feijs extraktoituna tietenkin.

Aloitimme erottelun kello 1800 jolloin ruokasooda oli ollut uunissa jo sen 1h ajan. Snapsit pääsimme nautiskelemaan about kello 2000.

Aloimme odottelemaan vaikutuksia kunnon takakeno chillauksella mutta pian ystäväni (herra L) lähti kauppaan hakemaan toiselle kaljaa. Kun hän sitten 20min päästä tuli takaisin oli L AIVAN tutkalla. L vain ihmetteli käsiään ja päivitteli oloaan ja kaikkea muuta sohvalla makoilleen. Itelläni ei DXM tällöin vielä potkinut. Kun olimme naureskelleet L menolle huomasin kännisen olon syventyneen ja kutinan hiipivät päänahkaan. Eikä aikaakaan kun olin jo aivan kutinoissa ja kieriskelin lattialla kun keho väänsi minua mitä eriskummallisempiin asentoihin koittaessaan vastustaa sitä kutinaa. Jonkin ajan päästä oli päästävä purgautumaan ja se oli todellakin tämän astisen elämäni raivokkainta oksentamista. Todisteena siitä on minulla silmäpussit verenpurkaumilla. Tämän jälkeen tuntui tuikka paita inhottavalle ja heitin sen pois. Menin takaisin olohuoneen lattialla olleelle patjalle ja jatkoin kutinoissa kierimistä sekä kämpässä kävelyä. Soitin myös tyttöystävälleni ja hänen kanssaan puhuminen oli jotain niin ihmeellistä. Aivan kuin hän olisi ollut siinä vieressä missä ikinä olinkaan, jossain avaruudessa leijailin silloin tyttöni kanssa. Jossain vaiheessa keksimme lähteä pihalle. Kaikki mitä ulkona tapahtui oli unenomaista ja katselin itseäni 3. persoonasta sekä aika oli pysähtynyt tai paremmin sanottuna sitä ei ollut. Ensin roboilimme yhdellelle penkalle L kanssa ja makoilimme siinä kunnes viereemme ajoi auto jonka kirkkaita valoja päätimme lähteä pakoon. (saattoi olla hauskan näköistä kun kaksi roboottia lähtee "juoksemaan") Tässä kohtaa taisin hypätä madon reikään eli aika-avaruus kaareutui jne joten olinkin yhtäkkiä kävelemässä aivan toisaalla ja minulle soitettiin tuntemattomasta numerosta että: "Suomen rikospoliisista iltaa! Oletteko... jnejnejnejn" Sanoin vain että hyvä läppä ja painoin luurin korvaan. Taas aika warppi ja saan uuden puhelun. Ystäväni kertoo olevasa takanani mutta hantä ei näy. Eikä aikaakaan kun viereeni kurvaa auto täynnä porukkaa ja kaksi muuta ystävääni ulostautuu autosta. Menin siihen puhumaan heille ja herra Lkin ilmestyy paikalle yllättäen tai en itseasiassa puhunut mielestäni kenellekkään koska maailmasta oli tällöin äänet kadonneet. Lähdin siis vain kävelemään muualle. Kävelin Sampoaukion keskelle ja jäin ihmettelemään (mitä?). Sitten huomasin L vilkuttelevan minulle kaukaisuudessa (todellisuudessa noin 20m päässä) Näytin hänelle että tulisi luokseni ja sitten taas aika avaruusvääntyy jolloin olemmekin talon ovella jonne aiomme sisään. Sisällä... Mitö siellä tapahtuikaan!?!? Soitin ainakin tyttöystävälleni jajaja... Emt mutta lähdimme kohta taas käymään ulkona. Kävelimme pankkiautomaatille ja sen jälkeen syömään pitsaa. Se oli hirveää kun maistoi pitsan jokaisen maun erikseen suussa ja mutenkin koko syöminen tuntui tyhmältä leikkimiseltä. minulla kesti iskuisuus syödä 1/4 pitsaa. Ja taas tapahtuu "timewarp" ja olenkin sisällä. Täällä tipahdin yhtäkkiä takaisin maan päälle eli DXM vaikutus lakkasi ja muistelimme mennyttä matkaa jne.

Aamulla paistoi aurinko kuten aina huumeilun jälkeisenä aamuna.

Tästä vielä sen verran että olin jo pidempään odottanut että DXM minulle jotain antaisi ja nyt se sen teki! Mahtavaa! Outoa... Pimeää... Kummallista... Kuumottavaa...

Jees eli tosi sekavaa tekstiä kuten oli matkakin mutta yrittäkää ymmärtää. Olen huono ilmaisemaan itseäni kirjain muodossa.