200 siementä vaan murskaksi ja jogurttiin, eikä edes kamalan huono olo tullut, pikkuisen äklötti vain enkä edes oksentanut.
Parin tunnin päästä kaikki alkoi näyttää tosi kauniilta (vaikka kaikki näytti ihan samalta kuin ennenkin
) ja oli semmoinen opiaattimainen pöhnä. Tunnin sitten jumittelin ja sitten halusin mennä makuuhuoneeseen kuuntelemaan musiikkia ja poikaystäväni tuli mukaan. Makailtiin siinä sängyllä kunnes yhtäkkiä hänen naamansa muuttui, hän näytti ihan peikolta! Semmoiselta veikeältä kivalta peikolta eikä miltään vuorilla asuvalta karvanaamalta. Sitten sen naama alkoi vääntyillä ja mä nauroin vedet silmissä kun se näytti niin hassulta. Kohta kaikki muukin alkoi vääntyillä ja tuntui kuin olisi ollut jossain oudossa unessa. Menin vessaan ja siellä oli lattialla sanko ja repesin sille ja siinä sitten poikaystävä ihmetteli että mitä sä naurat siellä ja sanoin nauraen että: "No vittuku tuo sanko näyttää nii vammaselta!" Ihmettelin itseäni peilistä, pupillit olivat valtavat ja minäkin näytin peikolta! Pääni oli jotenkin vähän isompi vartaloon verrattuna ja kasvot näyttivät ihan oudoilta ja vääntyilivät kuin tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=h9EpnVAl5JA
Makailin tosi pitkään sängyllä ja naureskelin itsekseni kun kaikki näytti niin kivalta/omituiselta, mahtoi poikaystävä paralla olla tylsää.
Yhdessä vaiheessa poikaystävä alkoi kutittaa minua jalkapohjasta ja se alkoi jostain syystä ahdistaa minua, onneksi se lopetti kun pyysin tai olisin ehkä joutunut paniikin valtaan. Tuntui vähän kuin jotain tarantelloja olisi juossut jalkaa pitkin.
Siinäpä tunnit meni äkkiä kaikkea ihmetellessä ja vaikutukset alkoivat pikkuhiljaa hiipua. Katsottiin telkkaria ja repeilin kun ihmisillä oli siellä semmoiset pitkät noitanenät ja yhden naisen naama muuttui ihan pyöreäksi.
Nukkumaan mennessä oli trippiä ollut päällä noin kuusi tuntia. Sitten erehdyin ajattelemaan yöllä yhtä surullista juttua ja minua alkoi itkettää, enkä voinut lopettaa sitä. Tämä lienee niitä "voimakkaita emotionaalisia tiloja" joita wikipedia kertoi LSA:n aiheuttavan. Noh, tästä päästiin eroon unilääkkeellä ja aamulla olo oli ihan normaali.
Niin ja musiikki oli mielettömän hienoa, jotenkin 3-ulotteisempaa vai miten sen sanoisi, kyllä te tiedätte toivottavasti.
Ja äänet muuttui välillä jännästi, puhe särisi vähän niinkuin esim Shponglen My head feels like a frisbee-biisissä. Tuosta itkuisasta tripin loppumisesta huolimatta minulla oli erittäin hauskaa ja kokeilen kyllä varmasti uudelleen, luonnon helmassa olisi varmasti jännittävää trippailla, ehkäpä kesällä sitten!
Ja nyt kyllä ymmärrän tosissaan set & settingin tarkoituksen, kun tuo kerran oli mieto psykedeeli, en voi kuvitellakkaan miten kamalaa olisi joutua paniikkiin vaikka kesken LSD-tripin.
.