Söin noin 300 Pearly Gates-siementä jogurtin ja lähdeveden kera, jonka jälkeen maha turvotti kovasti ja oli hiukan paha olo. Noin tunnin päästä se helpotti ja aloin hymyillä koko ajan. Suu oli ihan messingillä ja pupillit hieman laajentuneet. Sitten hihittelin koko ajan. Alettiin katsomaan avomieheni kanssa Iron Maiden-DVD:tä, jota tuijotin ihan haltioissani. Kaikki värit siinä, lamput ja Egypti-rekvisiitat olivat tosi kauniit. Välillä kävin parvekkeella tupakalla, jossa oli tosi kaunista. Kaikki valot oli tosi kirkkaat, kuuta oli mukava katella ja savua kiva puhallella. Muuten tupakki ei maistunut oikein miltään.
Jossain vaiheessa alettiin syömään nallekarkkeja. Niitä oli hieman vaikeaa syödä, eikä nekään maistuneet miltään. Sitten halusin maistaa suklaata, eikä sekään maistunut. Suklaapala suli suuhun kokonaan kun söin sitä niin hitaasti. Jossain vaiheessa halusin maistaa mieheni nachoja, eikä sekään maistunut, sitä oli jopa hieman inhottava syödä. Hänellä oli myös olutta ja maistoin sitäkin, ja se maistui tosi pahalle. Sitten oli pakko taas syödä suklaapala että se peittäisi nachot ja oluen maun.
Katsottiin vielä Iron Maiden-DVD:tä, ja kun se loppui niin alkoi näkymään visuaaleja. Kuuntelin musiikkia ja kissa nukkui vierellä. Kissan hengityksen mukaan alkoi paikat hieman aaltoilla, sitten näkyi kiemuroita. Miehelläni ei ollut paitaa ja kun katsoin hänen mahaa niin se alkoi aaltoilla niin että siinä oli muhkuroita. Pian koko maailma oli vihreä. Verhotkin aaltoili ja oli tosi kaunista. Kuutelin vissiinkin Foo Fightersia ja ne meni ehkä vähän musiikin mukaan, hidastui kun musiikki loppui. Tässä vaiheessa nousin ja kävin taas tupakilla, mutta siellä ei näkynyt mitään. Olisi ehkä pitänyt vaan maata paikallaan ja ihailla näkymiä, mutta tupakilla käynti oli kuitenkin kivaa.
Tulin takaisin maate ja katselin kauniita kuvioita. Sitten katsottiin Salaiset kansiot-jakso, josta minä en tajunnut mitään. Koneen ruudulla en nähnyt paljoa visuaaleja. Ruudun reunoilla jotain pientä ja välillä violettia. Keskityin katsomaan verhoja, jossa aaltoili sateenkaaren värit.
Pian alkoi väsyttämään kamalasti enkä jaksanut enää olla niin iloinen. Keskityin vaan katselemaan peiton alla. Silmät kiinni visuaalit olivat heikkoja, mutta nopeampia. Niissä ei ollut mitään ihmeellistä, joten katselin mielummin silmät auki. Hyllyssä oleva kasa Soundi-lehtiä oli tosi mielenkiintoinen. Siinä nousi ylöspäin jotain, pian siihen muotoutui eräänlainen pandahahmo. Nirvana-juliste oli myös todella mielenkiintoinen kaikkine kiemuroinensa ja Kurt Cobainin paita valui, mutta mielenkiintoisin oli Absoluuttinen nollapiste-juliste, jossa on Mahlanjuoksuttaja-levyn kansi. Siinä oli todella kauniit värit. Näin siinä mustat kasvot, pian niitä oli paljon siinä ympärillä. En nähnyt niitä kovin tarkasti, mutta nyt huomaan että ne oli Absoluuttisen nollapisteen äijiä, jotka sinne ympärille heijastuivat julisteesta. Moonsorrow-juliste ei ollut niin mielenkiintoinen, eikä Scandinavian Music Group-juliste, mutta erään kuopiolaisen baarin keikkajulisteessa oli kauniita ylöspäin nousevia kuvioita.
Käänsin kylkeä, toisella puolella seinällä on avomieheni julisteet ja muut. Täällä ei näkynyt mitään kovin kummaa tai mielenkiintoista, paitsi Sodom-julisteessa oli mahtavat värit. Nyt kun katson sitä niin siinä on joku kamala hirviö.
Mieheni seinällä on myös Led Zeppelin-juliste jossa on Jimmy Page. Hän hehkui kauniin violettina ja oikein säteili karismaa.
Pian käytiin nukkumaan, oli aivan hirmuinen väsy ja nukahdin melkein heti. Nukuin sikeästi ja heräsin yhdeksältä pirteänä ja nälkäisenä.
Tätä täytyy vielä sulatella ja katsoa jos mieleen tulee lisää kerrottavaa. Kokemus oli todella hieno ja kaunis, ja kokeilen varmasti uudestaankin LSA:ta. <3
