Itse trippiin. Siinä muistaakseni puoli yhdeksän aikaan kiskaisin tuon pahan makuisen litkun huiviini sekoitettuna appelsiinimehuun ja menin sänkyyn kuuntelemaan musiikkia korvakuulokkeilla. Ehkä kymmenen minuutin kuuntelun jälkeen rupesin ajattelemaan jotain kiihkeästi enkä enää kuullut musiikkia ollenkaan, havahduin hetken päästä ihmettelemään mikä kappale oli menossa. Oloni oli mitä parhain, musiikki (Hidria Spacefolk) kuulosti mahtavalta ja katsoessani ulos ikkunasta kaikki näytti kauniilta.
Ryömin sitten takaisin peiton alle kuuntelemaan musiikkia, tällä kertaa jotain reggae lättyä josta en muista enää mikä se oli. Olin täysin keskittynyt musiikkiin ja ajatuksiini, ehkä puolen tunnin kuluttua rupesin silmät auki näkemään liikettä joka puolella peittoa (pää oli sen alla). Katselin siinä jonkun aikaa kuinka peiton'katto' muuttui kallioiseksi ja hetkessä kuvittelin itseni seisomassa luolassa, liikuttelin päätäni ja näytti kuin olisin kävellyt siellä. Silmät sulkiessani näin erilaisia värillisiä kuvioita jotka tanssivat näkökentässäni.
Tässä vaiheessa musiikiksi vaihtui Jean-Michel Jarren Oxygene levy. Part ykkösestä tuli jotenkin mieleen avaruus ja luolan kallioinen katto muuttui hitaasti takaisin mustaksi ikuisuudeksi. Kun olin pari minuuttia kuunnellut ja tuijottanut rupesin näkemään mustuudessa erilaisia palloja, kuin planeettoja, ja tunsin olevani avaruusaluksessa katselemassa ikkunasta ulos tyhjyyteen. Välillä kun musiikissa tuli semmoisia ''suhahdus'' kohtia olin näkevinäni tähdenlennon.
Tätä näkyä ihastelin levyn kahden ensimmäisen kappaleen ajan.
Kun Oxygene part 2 loppui, nostin peiton pääni päältä ja jäin samassa tuijottamaan vanhaa kattovalaisintani ja miettimään sitä miten vanha ja viisas se oli, tuijottaessani sitä (ehkä n. 5 min) oivalsin miten monen perheen synkkiä talvia se oli valaissut. Sitten ihmettelin itseäni ja typeriä ajatuksiani ja nousin seisomaan, kaikki horjui hieman ja käveleminen oli vähän tönkön oloista. Mutta kun kävelin hetken aikaa huoneessani se alkoi jälleen tuntua tavalliselta.
Katsahdin ulos ikkunasta ja huomasin kuinka kaunista siellä oli, yhtäkkiä tunsin suurta kaipuuta takaisin luonnon pariin ja rupesin kuin itsestään pukemaan lisää vaatteita päälle päästäkseni sinne. Kun olin saanut vaatteet päälle otin avaimen ja lähdin ovesta. Kun pääsin ulos jäin hetkeksi ihmettelemään portaille miten kaunista ulkona oli. Päätin suunnata metsään, sillä siellä oli puita joita rakastin silloin suunnattomasti.
Kävelin pienellä metsäpolulla ja tuijotin puita. Mielessäni olin taidenäyttelyssä ja arvostelin ääneen puita kuin taideteoksia (
Jos joku olisi nähnyt olisi ihmetellyt varmaan suuresti) Sitten pääsin polun loppuun jolloin mänty metsä päättyi ja alkoi sankka kuusimetsä, kuusimetsän ensimmäisen kuusen nähdessäni mieleeni tuli ajatus että se on metsän vartija, ja jäinkin juttelemaan sille ehkä viideksi minuutiksi mukavia. Juttutuokion päätyttyä kysyin siltä tietä purolle ja se neuvoi ystävällisesti. Kiitin ja lähdin puroa kohti talsimaan.Päästyäni purolle jäin heti kuuntelemaan sen solinaa, istuin keskelle pientä siltaa ja keskityin ajatuksiini. Katsoin tässä vaiheessa kelloa, en muista paljoa se näytti. Havahduin hetken päästä ajatuksistani ja kelloa katsoessani tajusin että olin istunut siinä muistaakseni suunnilleen 20 minuuttia. Ihmettelin tätä ja lähdin takaisin kotia päin.
Kotiin päästyäni otin kaapista karkkipusiin ja menin istumaan sängylleni, tästä eteenpäin en muista muuta kuin sen miten tuijotin taas valaisintani ja sen luomaa varjoa, seinälläni olevia kankaisia julistelippuja ja CD-soittimeni näyttöä. Kun heilutin päätäni soittimen näyttämä teksti heilui pääni tahtiin ja kaikki muu huoneessa pysyi paikallaa, tämä tuntui erittäin hupaisalta ja heiluttelin siinä sitten päätäni jonkun aikaa.
Aamulla heräsin onnellisena, mutta väsytti niin perkeleesti, karkkipussi oli tyhjä.
-
Hyvin positiivinen kokemus, pitää ensikerralla käyttää suppiloa erottelussa ja olla varovaisempi niin voisi sen täydet 450-600mg kokeilla.
Asun korvessa niin noin myöhään ei ole vaaraa että törmää muihin ihmisiin.
