Paino: 55kg
Pvm: 22.-23. elokuuta 2009
Mimosa hostilista 7g ja peganum harmalaa 3g olis tarkotus nauttia. Mimosa hostilis tilattiin purple-pink -jauheena ja peganum harmala siemeninä. Harmalaa en hienontanut, kun pitäisi toimia sellasenaankin. Aikassemin oon käyttänyt pääasiassa joitakin kymmeniä kertaa deksmiä, johon rakastuin. Kokeiltu myös mm. LSA (HBWR) ja cubensiksia.
Set & settingistä sen verran, että oon tällä hetkellä tosi tyytyväinen elämääni ja lukio tuntuu kivalta, puhtaasti mielenkiinnosta ja tutustumisesta ko. substanssiin ollaan liikkeellä. Monta kuukautta oon parhaani mukaan opiskellu ja tutustunu aineeseen. Tarkoitus olisi nauttia huaskat tässä tutussa huoneessa ja yksin (epäsosiaalinen tyyppi kun olen, niin se tuntuu jotenkin turvallisimmalta). Samasta talosta löytyy pari veljeä ja vanhemmat, jotka voi sitten hätyyttää soittamaan ambulanssia, jos jotain vakavempaa sattuu. Jotain dietaakin tässä yrittänyt pidellä noin pari vuorokautta. Syönyt yhden annoksen riisiä, pari banaania ja vahingossa yhen jätskin
No, eipä siihen pitäis kuolla. Juonut hieman Coca-Cola laittia. Mainittakoon myös että heräsin lauantaina 12:00.Preppis
Aloitin valmistelun vähän ennen 17:00 nakkaamalla ainekset erillisiin kattiloihin, joihin kumpaankin lisäsin litran vettä ja kolme ruokalusikallista sicilia 100% sitruunatiivistettä. Vähän ehkä liikaa laitoin tuota sitruunaa, mutta kelvannee. Mahtaa harmala maistua kitkerältä.
40min keittelyn jälkeen kummastakin kattilasta haihtunut noin puolet nesteestä pois. Lisäsin mimosaliemeen lisää vettä (ilman sitruunaa), että kattilassa oli taas noin litran verran vettä. Harmalaa keittelin kunnes nestettä oli enää jäljellä vain noin 0.5dl, jonka jälkeen suodatin harmalan kahvisuodattimen läpi lasiin ja panin jääkaappiin odottamaan nauttimista.
Kun oli toiset 40min kulunut ja mimosaa jälleen noin 0.5L jäljellä niin päätin suorittaa filtteröinnin (?) kananmunan valkuaisella, gelatiinia kun ei löytynyt. Suljin lieden ja annoin liemen jäähtyä noin minuutin (olis ollut hyvä hieman pitempään), kunnes lisäsin kahden kananmunan valkuaisen sekaan samalla sekoittaen. Liesi takaisin päälle ja noin 5-10min päästä filtteröin mimosaliemen kahvisuodattimen läpi takaisin kattilaan. Tarkoituksena siis poistaa liemestä ainakin osa tanniineista, jotka aiheuttavat pahaa oloa. Ennenaikainen purgaaminen ei oo kivaa. Liemestä tuli vaaleampaa, mutta jonkin verran lientä hävisi minne lie suodateltaessa. No ei vakavaa. Lopuksi vielä keitin mimosaa kunnes sitä oli jäljellä enää noin 1.5dl. Keittelyprosessi valmistui noin kello 19:00
Myrkyt kurkkuu
19:00 rusehtavan värinen peganum harmala -liemi alas yhdellä kulauksella. Kokeneena sitruunahappodeksminjuojana sanoisin, ettei se näin ekalla kerralla tavattoman pahaa ollut. Nopeasti alas, suun huuhtelu vedellä ja mynthoni perään ja thät's it. Maistu vatsahapoilta tai sellaselta.
19:25 mimosat samalla tekniikalla alas (eipä maistunut millekkään) ja vaikutuksia odottelemaan. Ihan kaikkea en saanut alas, huomasin että pohjalle oli jäänyt ilmeisesti sitä jauhetta josta valmistin huaskan. Ois pitänyt filtteröidä paremmin. Noh, seuraavalla kerralla sitten.
19:55 eipä vielä mittää. Mukava köllötellä sängyssä ja mahaa ei satu. jne
05:36 okei kamalint mitä oon ikinä kokenu. Vasta äsken jaksoin siirtyä takas koneelle. Ei ikinä enää.
06:36 no nytkö ne afterglowt jo sitten iski?
Suihku piristi niin että olo lähellä normaalilukemia ja samalla suhtautuminen trippiin muuttui. Oli se kauheinta mitä ikinä oon kokenut, mutta kyllä kannatti. Varmaan se on kokeiltava vielä uusiksi, puolet pienemmällä annostuksella, hieman viisaampana ja toivottavasti paremmalla menestyksellä. Varsinaisen trippistoorin kirjoitan varmaan huomenissa.08:00 öitä
13:30 Huomenta, paskasti nukuttu mut ei väsytä
Trippi
Makasin sängyllä silmät kiinni ja vaikutukset alkoivat tuntua noin tunnin päästä mimosan juomisesta. Silmät kiinni alkoi näkyä himmeitä yksinkertaisia kuvioita, ajatuksenjuoksu muuttui ja ajatuksia ilmestyi kuin tyhjästä. Nousin sängystä käymään koneella ja hakemassa ipodin, jolloin huomasin kiinnitävän huomiota kummallisiin asioihin. Tuijotin esimerkiksi tietokoneen näytön kulmaa ja ihmettelin sen miltä se näytti suhteessa muuhun tietokonepöytään ja sen päällä oleviin esineisiin. Se näytti kauniilta ja tavattoman mielenkiintoiselta. Sitä perushuttua.
Innoissani palasin takaisin sänkyyn ja pistin Shponglen Divine Moments of Truthin soimaan. Minkäänlaista nauseaa tai muuta negatiivista ei ollut huomattavissa, vaikka en ollut kuluneen tunnin aikana purgannut. Jonkin aikaa seurailin näitä lieviä CEVejä ja annoin ajatuksen juosta vapaasti, mikä oli mukavaa. Ajatukset eivät mitään hienoa ja erikoista olleet, tyyliin: sininen kannu -> meri -> saari -> palmuja -> paavi -> hassu hattu. Sydän hakkasi lujaa, mutta ei se mieltä painanu.
Samaan aikaan koin kummallisia sykäyksiä, joita oon kokenut myös LSA:n ja sienien nousuissa. LSA-tripeillä ne olivat erittäin vahvoja ja sienissä kevyempiä (sieniä oon ottanut vain kerran). En yhtään tiedä mitä ne on. Tulevat yllättäen, silmissä välähtää valkoista ja tuntuu että menen siksi aikaan täysin lukkoon. Kestävät hyvin lyhyen aikaa, alle sekunnin kymmenysosan luokkaa. Eivät kuitenkaan tunnu erityisen epämukavilta, mutta ainakin pelottavilta. Enteilleet aina pahaa trippiä. Epilepsiaa? Jokin paniikkihäiriö? Näitä tuli muutama tripin alussa ja yritin jättää ne huomioimatta.
Lyhyen aikaa CEVejä ja ajatuksenjuoksua seurailin, mutta pian alkoi tuntumaan että ajatuksia oli liikaa päässä samanaikaisesti (jostain vaikutelma neljästä), eivätkä ne edenneet ja kävivät jollakin tapaa vaikeiksi. En saanut niitä pois mielestäni ja oli tarve saada tilaa sisään virtaaville ajatuksille. Jotkin ajatukset olivat matemaattisia tai algoritmeihin/ohjelmointiin liittyviä ongelmia, ja yritin ratkaista ne, jotta niistä pääsisi eroon. Siinä tietenkään onnistumatta.
Pikkuhiljaa tämä alkoi käymään epämiellyttäväski ja jostain tuli päälle huono olo. Ei nauseaa tai mitään, tuntui vaan todelta huonolta. Tuntui ehkä hieman kuumeiselta. Aloin jo odottamaan tripin loppumista (ja varmaan joku 15min sitä takana) ja tästä viimeistään seurasi se, että alitajunta alkoi taistella vastaan. En kai osannut päästää irti ja antaa aineen viedä, vaikka yritin. Pidin silmät kiinni ja yritin keskittyä ja rauhoittaa ajatuksia. Pyörin sängyssä koko ajan, kun missään asennossa ei tuntunut hyvältä olla.
Olotila koko aika vain paheni. Pään sisällä tuhat huutavaa ajatusta, jotka alkoivat pyöriä kehää. Tästä seurasi tunteja kestävä jonkin sortin paniikki. Silmät kiinni en nähnyt juurikaan enää CEVejä. Alitajunta ei suostunut irtautumaan todellisuudesta, mutta todellisuudessa olin ihan vitun kujalla. Asiaa pahensi jos sattumalta esimerkiksi kosketin kielellä hampaita, sillä ne tuntuivat olevan metrien päässä. Kädet tuntuivat painottomilta. Vaikka CEVejä en nähnyt, niin silmät auki huone oli täynnä erilaisia geometrisia muotoja ja muutenkin kaikki oli todella fucked up. Siellä täällä vilahteli kirkkaita valoja, joita säikähdin. Telkkari kopioitui kahdeksi jotka sitten molemmat leijailivat ympäri näkökenttää. Tällaista halusin ja odotin, mutta en voinut syventyä ja keskittyä näihin enempää, sillä pään sisällä ajatukset pyörivät tuhatta sataa kehää ja fyysisesti olin todella huonossa kunnossa.
Jonkin aikaa paniikkia yritin rauhoitella ja selvitä siitä itse, mutta nopeasti kävi ilmi ettei siitä mitään tule. Päätin siis pyytää jonkun auttamaan mua, pitämään kädestä kiinni toivoen että se auttaisi. Fyysisesti olin niin huonossa kunnossa, etten kyennyt/jaksanut liikkua ja huutaminenkin tuntui liian raskaalta. Ensiksi yritin etsiä kännykkää, mutta senkin olin hävittänyt. Seuraavaksi hakkasin seinää toivoen, että joku kuulisi ja tulisi katsomaan. Ei tullut, vähän huvitti kuinka epätoivoselta se tuntui. Seuraavaksi yritin huutaa, mutta ääntä en saanut juurikaan irti. Luovuin ajatuksesta pyytää apua ja jatkoin sängyssä makaamista.
Mahassa ei tuntunut edelleenkään huonolta, tai en ainakaan pannut merkille. Aivan yhtäkkiä kuitenkin otin otteen viereisestä ämpäristä ja yritin oksentaa. En tehnyt sitä mitenkään tietoisesti, yhtäkkiä olin vaan pää ämpärin yläpuolella ja yritin saada myrkkyjä pois vatsasta. Yritin jonkin aikaa, välillä sormilla avustaen. Mitään en saanut ylös ja päätin luovuttaa, kun edelleenkään ei tuntunut mahassa huonolta. Ajattelin ettei oksentaminen onnistu, kun join niitä liemiä vain 2dl ja siitä oli jo varmaan pari tuntia aikaa. Vanhemmat eivät ilmeisesti olleet kuulemassa, kun eivät tulleet katsomaan mitä se heidän esikoinen taas oksentaa. Veljet varmaan kuuli, muttei välittäny (eiei, hienoja sällejä ei siinä mittää)
Aloin kuulla ääniä pään sisältä. Paljon kaikkea epämääräistä, jota en enää muista. Yhdessä vaiheessa kuitenkin kuulin sadetta, jota kesti minuutteja. Ajatukset karkasivat pari kertaa synkiksi, jolloin näin silmät kiinni välähdyksiä verisistä ihmisistä ja irtileikatuista ruumiinosista. Onnistuin ohjaamaan ajatukset johonkin positiivisempaan nopeasti.
Yhtäkkiä kuulin että veljeni on kuollut. Vanhempien äänet huusivat epätoivoisesti: "EIEIEI KALLE HERÄÄ!! SAATANA HERÄÄ JO HERÄÄ". Se kolautti ja kovaa. Järkytyin ja olin hädissäni. Olisin noussut ja mennyt katsomaan mitä siellä tapahtuu, mutta olin liian huonossa kunnossa. Jokin kyllä pään sisällä sanoi että se ei ole totta. Vai onko? En ollut yhtään varma mistään. Ei mitään käsitystä mikä oli totta ja mikä ei. Suurinosa päässä pyörineistä ajatuksista olivat epämääräisiä enkä muista niistä enää mitään, mutta jotkin niistä liittyivät olemassaoloon. Onko tätä maailmaa olemassa? Makaanko tässä? Onko mua olemassa? Entä tämä ääni millä ajattelen, onko sitäkään?
Pian kuitenkin kokosin itteni, nousin sängystä, laitoin valot päälle ja avasin huoneen oven. Vanhemmat olivat olkkarissa ja pyysin heidät tänne huoneeseen. Pyysin et pitää kädestä kiinni. Se ja valojen laittaminen päälle auttoi heti, ajatukset pään sisällä rauhoittui sillä hetkellä ja silmät auki kaikki näytti tarpeeksi normaalilta. Selitin tilanteen ja pyysin, että pysyisivät siinä jonkin aikaa. Kello oli hieman yli 23:00 (join mimosat 19:00). Vaihettiin siinä kuulumiset ja silleen. Kyselin mikä on totta ja mikä ei (juu ei veli kuollut oikeesti), muutenkin hourailin todella paljon ja sekoitin ihmisten nimiä. Muisti tuntui olevan rikki. Kun yritin puhua niin ennen lauseen loppua unohdin mitä olin sanomassa.
Pyysin muutaman hiilitabletin ja yritin saada niitä alas, kun olin lukevinani ayahuasca-foorumilta että niiden pitäisi auttaa pahaan oloon, lieventää trippiä tai jotain. En kyllä ollut varma ja en ole vieläkään, että pitääkö paikkansa. Kyllä se olo siitä helpottu, ehkä se olis muutenkin. Note to self: Ei kyllä kauhean fiksu veto ole ottaa mitään mistä ei oo täysin varma, kun on MAOI:n vaikutuksen alaisena.
Vanhemmat siitä lähti ja koin olevani suhtkoht selvä. Kuitenkin esimerkiksi kun käänsin päätä niin näin vanhemmat mun vierellä vaikka ne ei ollut siinä. Makasin siinä sängyllä jonkin aikaa, kunnes alkoi oksettaa. Lähdin matkalle vessaan. Keskellä käytävää kuitenkin tuntui että se tuttu paniikki iskee taas ja koko näkökenttä alkoi puuroutua. Seinät ja esineet kasvoi ja kutistui. Pian käytännössä en nähnyt mitään. Hetken rauhoituttua pääsin kuitenkin vessaan asti. Yritin oksentaa, jälleen tuloksetta. Jäin olkkariin istumaan ja istuin siinä tuohon kello 05:36 asti. Söin banaanin ja join vettä.
Jälkitekstit
Näin jälkeenpäin oon muistellut matkaa lämmöllä ja odotan seuraavaa kertaa. En niin tiedä mikä meni "vikaan". Turhan suuri annos ja sitteri olisi pitänyt olla alusta alkaen paikalla. Aineeseen tutustuin paljon etukäteen, mutta enemmän tuohon keittely-, terveys- ja vaikutuspuoleen, en niinkään itse trippaamiseen. Saatto myös toi etten purgannu vaikuttaa trippiin negatiivisesti. Nyt en sit tiedä pitäiskö seuraavalla kerralla poistaa niitä tanniineja paremmin (gelatiinilla) vai jättää kokonaan poistamatta ja purgata? Toisaalta pitää se la purga ainakin joskus kokea. Myös noi oudot sykäykset (trippi-otsikon alla kolmas kappale) hieman vaivaa mieltä, kokeeko muut niitä tai onko mitään hajua mitä ne saattaisi olla?
Ei se ollu "bad trip", vain vähän vaikea ja rankka.
edit. joo meni väärälle alueelle ekaks
