Epävarmuus

gaia · Post by **gaia** » Thu 02 Jul 2009, 04:01

Mahtaneekohan täältä löytyä henkilöitä jotka ovat yhtä epävarmoja itsestään kuin ympäristöstään? Itse olen tullut siihen tulokseen että epävarmuus omalla kohdallani alkaa olla jo todellinen ongelma. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä johtuva epävarmuuteni luo minulle todella suuria paineita kohdistuen eritoten ihmissuhteiden luomiseen. Otetaan esimerkkinä sellainen asia että olet ollut treffeillä ensimmäistä kertaa jonkun tietyn henkilön kanssa, ja treffien jälkeen olet varma että toinen osapuoli pitää sinua idioottina (tai jonain muuna) eikä voisi koskaan kuvitellakkaan olevansa tekemisissä kanssasi, vaikka todellisuudessa asia ei olisikaan näin mutta et vain pysty hyväksymään sitä. Pakko saada sataprosenttinen varmuus jostain että voit ajatella positiivisesti. Tähän saattaisi liittyä Aukikcon "Pakkomielle varmuudesta" topici.

Epävarmuus ei suinkaan koske pelkästään ihmissuhteita vaan ihan normaalia jokapäiväistä elämää. Ja kun tätä liikaa miettii, niin se alkaa kääntämään omat ajatukset todella depressiivisiksi. Se on todella perkeleellistä kun tuntuu ettei mikään asia mitä tekee, tunnu onnistuvan. Aina pitää löytää negatiivinen puoli joka asista ja nostaa se niin raskaasti esille että se kumoaa kaikki asiaan liittyvät positiiviset puolet.

Vitut tälle sanon minä, sana on vapaa ja piikittely (ei vältsisti käsivarteen) saa kulkea niin meikäläistä kun kaikkia muitakin kohtaan.

Uke · Post by **Uke** » Thu 02 Jul 2009, 04:16

Samaistun kyllä tuohon tekstiin niin hyvin. En jaksa rankan päivän jälkeen kirjotella sen kummempia, mutta todellakin samantapaista oiretta täälläkin

Dexma · Post by **Dexma** » Thu 02 Jul 2009, 21:09

Tehkää vain niin ette epäonnistu...

Ja jos ette tee ette siltikään epäonnistu, mutta saatoitte jättää jotain, samalla jätitte jotain..

Kannattaa mennä vain virtaan.

Siva · Post by **Siva** » Fri 03 Jul 2009, 18:41

Mullakin oli samanlainen ongelma, kunnes lakkasin välittämästä. Jos en kelpaa, niin ei sitten, etsin paremman.

Oon alkanut nähdä itseni parempana ihmisenä mikä on tuonut mulle lisää itsevarmuutta, ja jos en kelpaa ihmisille, niin he ovat luultavasti huonompia kuin minä, tai sitten vain tyhmiä. Niin se vain menee. Ei epävarmuutta täällä ollut enää vuosiin.

Koska olen ihana.

mauseri · Post by **mauseri** » Fri 03 Jul 2009, 18:48

Siva wrote:Mullakin oli samanlainen ongelma, kunnes lakkasin välittämästä. Jos en kelpaa, niin ei sitten, etsin paremman.

Oon alkanut nähdä itseni parempana ihmisenä mikä on tuonut mulle lisää itsevarmuutta, ja jos en kelpaa ihmisille, niin he ovat luultavasti huonompia kuin minä, tai sitten vain tyhmiä. Niin se vain menee. Ei epävarmuutta täällä ollut enää vuosiin.

Koska olen ihana.

asenne hyvä. noin pitääkin ajatella. jos ei kelpaa niin so what? i dont care nobody, i care only me, i´m asshole. FUCK YOU ALL.. "känni puhuu..."

Dexma · Post by **Dexma** » Fri 03 Jul 2009, 20:27

mauser1911 wrote: jos ei kelpaa niin so what? i dont care nobody, i care only me, i´m asshole. FUCK YOU ALL.. "känni puhuu..."

Loppupeleissä oon huomannut että tolla pääsee pitkälle, samalla oppii myös välittämisen, mutta jotenkin puhtaamman sellaisen. toimii välillä.

NarkkiParkki · Post by **NarkkiParkki** » Fri 03 Jul 2009, 20:59

Itsekin olen aika epävarma. Tarvitsen 100% varmuuden jostain, jotta voin olla rauhallisin mielin.

dredi · Post by **dredi** » Sat 04 Jul 2009, 01:55

Such is life.

surly · Post by **surly** » Sun 05 Jul 2009, 18:47

NarkkiParkki wrote:Itsekin olen aika epävarma. Tarvitsen 100% varmuuden jostain, jotta voin olla rauhallisin mielin.

Et paljoa rauhaa taida elämässäs saada?

Kalavale · Post by **Kalavale** » Mon 06 Jul 2009, 11:41

Siva wrote:Mullakin oli samanlainen ongelma, kunnes lakkasin välittämästä. Jos en kelpaa, niin ei sitten, etsin paremman.

Oon alkanut nähdä itseni parempana ihmisenä mikä on tuonut mulle lisää itsevarmuutta, ja jos en kelpaa ihmisille, niin he ovat luultavasti huonompia kuin minä, tai sitten vain tyhmiä. Niin se vain menee. Ei epävarmuutta täällä ollut enää vuosiin.

Koska olen ihana.

AAH niin ihana, ihminen on niin ihana, narsismi on niin ihana, EGO on ihana. Kaikki maailman ihmeet ja kukkaset hymyilevät vain juuri sinun vuoksesi, vuoret kasvavat ja kuolevat vain jotta voisit sanoa, että toinen on tyhmä.

Minä olen tyhmä.

gaia · Post by **gaia** » Mon 06 Jul 2009, 14:58

Joo se asia tulee kyllä surullisen useasti vastaan, että jostain asiasta täytyy saaada 100% varmuus. Ja joistain asioista taas voi olla 100% varma vaikka asia ei näyttäisi kovinkaan valoisalta. Mieli on kompleksi jota saattaa olla vaikea käsitellä ilman että solmii sitä toisesta päästä lisää.

surly · Post by **surly** » Mon 06 Jul 2009, 15:13

I am a strange loop.

Siva · Post by **Siva** » Tue 07 Jul 2009, 17:26

Kalavale wrote:
Siva wrote:Mullakin oli samanlainen ongelma, kunnes lakkasin välittämästä. Jos en kelpaa, niin ei sitten, etsin paremman.

Oon alkanut nähdä itseni parempana ihmisenä mikä on tuonut mulle lisää itsevarmuutta, ja jos en kelpaa ihmisille, niin he ovat luultavasti huonompia kuin minä, tai sitten vain tyhmiä. Niin se vain menee. Ei epävarmuutta täällä ollut enää vuosiin.

Koska olen ihana.
AAH niin ihana, ihminen on niin ihana, narsismi on niin ihana, EGO on ihana. Kaikki maailman ihmeet ja kukkaset hymyilevät vain juuri sinun vuoksesi, vuoret kasvavat ja kuolevat vain jotta voisit sanoa, että toinen on tyhmä.

Minä olen tyhmä.

Ei haittaa kulta, ei musta ole pakko tykätä!

gaia · Post by **gaia** » Tue 07 Jul 2009, 17:29

Siva wrote:
Kalavale wrote:
Siva wrote:Mullakin oli samanlainen ongelma, kunnes lakkasin välittämästä. Jos en kelpaa, niin ei sitten, etsin paremman.

Oon alkanut nähdä itseni parempana ihmisenä mikä on tuonut mulle lisää itsevarmuutta, ja jos en kelpaa ihmisille, niin he ovat luultavasti huonompia kuin minä, tai sitten vain tyhmiä. Niin se vain menee. Ei epävarmuutta täällä ollut enää vuosiin.

Koska olen ihana.
AAH niin ihana, ihminen on niin ihana, narsismi on niin ihana, EGO on ihana. Kaikki maailman ihmeet ja kukkaset hymyilevät vain juuri sinun vuoksesi, vuoret kasvavat ja kuolevat vain jotta voisit sanoa, että toinen on tyhmä.

Minä olen tyhmä.
Ei haittaa kulta, ei musta ole pakko tykätä!

=/

dredi · Post by **dredi** » Tue 07 Jul 2009, 18:39

ei musta ole pakko tykätä!

Musta on. Mä tapan itteni heti jos joku ei tykkää musta.

Dexma · Post by **Dexma** » Tue 07 Jul 2009, 21:42

dredi wrote:
ei musta ole pakko tykätä!
Musta on. Mä tapan itteni heti jos joku ei tykkää musta.

Joo on sillä egolla aina helmpompi olla jos edes joku hyväksyy edes jotenkin...

Ensiö · Post by **Ensiö** » Wed 08 Jul 2009, 01:01

Mulla vaihtuu epävarmuus ja minäkäsitys ihan jopa sekunnissa. Ensin oon tosi itsevarma ja ajattelen että keskustelukumppanit pitää musta ihan lumoutuneina kunnes yhtäkkiä epävarmuus kuiskaa ja saman tien luulen niiden pitävän mua epäilyttävänä hörhönä. Niitten hymyjen takana on pilkkaa. Sitten se taas vaihtuu toisinpäin ja olen maailman paras, ne ihailee mua. Ääh, olen sittenkin säälittävä ja etäinen kemikaaliaivo. Kierto jatkuu.. Miksi en voi vain olla? Miksi pitää olla niin tietoinen siitä että on tietoinen omasta epävarmuudesta. Miksi näen itseni aina täysin ääripäissä, miksei minäkäsitys voi olla jokin vakio? Muistelen sitä vaihetta varhaisnuoruudesta kun osasi elää analysoimatta. Haluan siihen tilaan takaisin, haluan eläimellistyä ja elää ilman tietoisuutta. Haluan sen uteliaisuuden ja vietit, jotka vievät mukanaan kyselemättä.

gaia · Post by **gaia** » Wed 08 Jul 2009, 16:19

Ensiö wrote:Mulla vaihtuu epävarmuus ja minäkäsitys ihan jopa sekunnissa. Ensin oon tosi itsevarma ja ajattelen että keskustelukumppanit pitää musta ihan lumoutuneina kunnes yhtäkkiä epävarmuus kuiskaa ja saman tien luulen niiden pitävän mua epäilyttävänä hörhönä. Niitten hymyjen takana on pilkkaa. Sitten se taas vaihtuu toisinpäin ja olen maailman paras, ne ihailee mua. Ääh, olen sittenkin säälittävä ja etäinen kemikaaliaivo. Kierto jatkuu.. Miksi en voi vain olla? Miksi pitää olla niin tietoinen siitä että on tietoinen omasta epävarmuudesta. Miksi näen itseni aina täysin ääripäissä, miksei minäkäsitys voi olla jokin vakio? Muistelen sitä vaihetta varhaisnuoruudesta kun osasi elää analysoimatta. Haluan siihen tilaan takaisin, haluan eläimellistyä ja elää ilman tietoisuutta. Haluan sen uteliaisuuden ja vietit, jotka vievät mukanaan kyselemättä.

Juurikin niin. Olen itse miettinyt samaa todella useasti.

Aukikco · Post by **Aukikco** » Thu 09 Jul 2009, 14:10

Perustele mitä syytä on luoda itselleen negatiivisella ajattelulla paha olo.
Kyllä, minä tiedän että myönteisyys on raskasta. Onko kielteisyys vähemmän raskasta?
Musta kielteisyys on sekä järjen että tunteen näkökulmasta perseestä.

Jos ei näe asian positiivista puolta, ei luultavasti ole vielä saanut elämältä tarpeeksi turpaan.

Ensiö · Post by **Ensiö** » Thu 09 Jul 2009, 15:26

Aukikco wrote:Perustele mitä syytä on luoda itselleen negatiivisella ajattelulla paha olo.
Kyllä, minä tiedän että myönteisyys on raskasta. Onko kielteisyys vähemmän raskasta?
Musta kielteisyys on sekä järjen että tunteen näkökulmasta perseestä.

Jos ei näe asian positiivista puolta, ei luultavasti ole vielä saanut elämältä tarpeeksi turpaan.

Negatiivinen ajattelu johtuu pahasta olosta ja on näin ollen tahdosta riippumatonta. Tai ainakin jos paha olo on syntynyt jo lapsuudessa liian vaikeista kokemuksista ja sen juuret ulottuvat niin syvälle, ettei pelkkä positiivinen ajattelu sitä paranna. Esimerkiksi oma lapsuuteni: yksitoista vuotta vanhempi veljeni Juha oli sekakäyttäjä jo 14 vuotiaana, tuli iltaisin kotiin milloin missäkin kuoseissa ja kuseskeli seinille, hajotti paikkoja ja tappeli faijan kanssa. Olin silloin 3 vuotias. Koko lapsuus oli sitä sekoilua ja huutamista. Silti ihailin broidiani. Juha antoi mulle tussin käteen ja laittoi kavereidensa kanssa mut tekemään ensimmäisen graffitin jo suunnilleen 6 vuotiaana, ehkä hienoin hetki mun elämässä kun tunsin olevani yksi "jätkistä". Juha uskotteli mulle, että vanhempani on urpoja eikä ne tiedä mitään ja niin myös vanhemmat yritti vakuuttaa Juhan olevan hirveä ihminen enkä saisi mennä mukaan sen juttuihin. Sitten vanhempani alkoivat riitaantumaan Juhan takia, toinen puolustaa ja toinen syyttää. Minä seuraan sivusta hämmentyneenä, että pitääkö minunkin valita joku osapuoli. Juha pyyhittiin pois elämästäni kun hän joutui vankilaan, olin silloin ala-asteen alussa. Tilanne kotona rauhottui ja vaikka oli tietysti veljeä ikävä, elämä helpottui siitä lähtien ja sain suhteellisen normaalin lapsuuden ja onnellisen nuoruuden. Mutta nyt kun olen itse jostain oudosta syystä hieman samalla reitillä kuin Juha oli, niin on tullut tuo ristiriitainen olo. En ikään kuin tiedä minkä osapuolen itsessäni valitsisin. Haluaisin olla kunnollinen ja päihteetön niin että vanhempanikin voisivat olla ylpeitä mutta samaan aikaan huumeiden tuomat kokemukset kiinnostavat ja tunnen itseni taas yhdeksi "jätkistä".

Jos ei näe asian negatiivista puolta, ei luultavasti ole saanut turpaan.

dredi · Post by **dredi** » Thu 09 Jul 2009, 19:42

Haluaisin olla kunnollinen ja päihteetön niin että vanhempanikin voisivat olla ylpeitä mutta samaan aikaan huumeiden tuomat kokemukset kiinnostavat ja tunnen itseni taas yhdeksi "jätkistä".

Älä seuraa kumpaakaan tietä, rakenna oma polkusi.

Ensiö · Post by **Ensiö** » Thu 09 Jul 2009, 20:13

dredi wrote:
Haluaisin olla kunnollinen ja päihteetön niin että vanhempanikin voisivat olla ylpeitä mutta samaan aikaan huumeiden tuomat kokemukset kiinnostavat ja tunnen itseni taas yhdeksi "jätkistä".
Älä seuraa kumpaakaan tietä, rakenna oma polkusi.

En siis tarkoittanut haluavani olla kunnollinen ja päihteetön vain siksi, että vanhemmat voisi olla ylpeitä. Ei siitä ole kyse ollenkaan. Ja tuo "yksi jätkistä" -tunne juontaa tuohon lapsuuden kokemukseen, jolloin tunsin olevani suunnilleen supersankari. Vaikeaa selittää. Oman polun rakentaminen on juurikin se ongelma; toiseen suuntaan lähtiessä on nurmikkoa ja omenapuita kun taas toisessa suunnassa hiekkaa ja unikkoja. Yritä nyt siinä sitten valita

Aukikco · Post by **Aukikco** » Fri 10 Jul 2009, 15:42

Minä ainakin koen hyvin helpoksi nähdä asioiden negatiiviset puolet. Näen kuitenkin myös ne positiiviset.
Aika helposti sitä ilmeisesti jää siihen luuppiin, että näkee vain ne negatiiviset.

En todellakaan sano, että positiivisuus olisi helppoa. Se on kovaa työtä, ja kuten Ensiö sanoit, negatiivinen asenne on usein tunnepohjaista. Kuitenkin on ilmeistä, että voimme navigoida tunne-elämäämmekin palkitsevampaan suuntaan tarpeeksi hedelmällisen logiikan keinoin. Useimmat negatiiviset luupit on purettavissa.

On se vitun rankkaa, mutta mitä hyviä vaihtoehtoja on?

Ensiö · Post by **Ensiö** » Fri 10 Jul 2009, 17:45

Vaikka näkeekin huonot puolet, pääasia ettei jää niitä tuijottelemaan

Dexma · Post by **Dexma** » Fri 10 Jul 2009, 18:31

Aukikco wrote: On se vitun rankkaa, mutta mitä hyviä vaihtoehtoja on?

Jotenkin just tuntuu, että realistinen tapa nähdä on tosi hankalaa. Nykyään oon huomannut enemmän ja enemmän sitä kuinka paljon mun mieliala vaihtelu vaikuttaa siihen, että miten asian näkee. Ehkä tässä on jotenkin se syy minkä takia sitä helposti tukeutuu johonkin yhteiskunnan antamiin absoluuttisiin sääntöihin. Toisaalta se kun vain yrittää ja yrittää nähdä realistisesti asioita tuntuu palkitsevimmalta tavalta...

on kivaa katsoa tunteita suoraan silmiin.

Aukikco · Post by **Aukikco** » Fri 10 Jul 2009, 18:46

Dexma wrote:Nykyään oon huomannut enemmän ja enemmän sitä kuinka paljon mun mieliala vaihtelu vaikuttaa siihen, että miten asian näkee.

Juu... Mutta logiikka tarjoaa jonkinlaisen turvaverkon - kun muistan järjellä että muutakin on olemassa, on helpompi antaa sen pahan (tai mitäänsanomattoman) olon tulla ja mennä. Ja toisaalta hyvistäkin oloista pitää vaan päästää irti - ne menee omia polkujaan ja syntyy parhaiten kun niitä ei yritetä pakottaa.

Dexma · Post by **Dexma** » Fri 10 Jul 2009, 20:14

Aukikco wrote: Mutta logiikka tarjoaa jonkinlaisen turvaverkon - kun muistan järjellä että muutakin on olemassa, on helpompi antaa sen pahan (tai mitäänsanomattoman) olon tulla ja mennä.

No mää just fiilistelin sitä, että siihen logiikan muotoon myös vaikuttaa se mieliala..

Näkee esim asioilla vähemmän ja enemmän mahdollisuuksia. Logiikka voi pettää VARSINKIN jos jokin on pielessä siinä.

Aukikco · Post by **Aukikco** » Sun 12 Jul 2009, 13:02

Dexma wrote:Näkee esim asioilla vähemmän ja enemmän mahdollisuuksia. Logiikka voi pettää VARSINKIN jos jokin on pielessä siinä.

Niin, totta - mikä tahansa urpo oletus on mahdollista perustella loogisesti etenkin jos ympärillä ei ole ihmisiä jotka osaavatauttaa paljastamaan irrationaaliset kelat. Psykoosiksikin tätä kai kutsutaan.

Sitä parempi että internet on olemassa ja kaikki ajatuksistaan ääneen puhuvat joutuvat väkisinkin kritiikin eteen.

Post by **Thoxium** » Tue 14 Jul 2009, 00:42

Sillon on lähtökohdat jo väärät kun asettaa itse/oma-arvonsa riippuvaiseksi ulkoisiin tekijöihin, mitä sit vaikka joku ajatteleekin että olet idiootti? Egosentrinen mieli keskittyy vain itseensä, jos siirtä ajatukset itsensä ulkopuolella niin ongelmia ei ole, ongelmat on meiän pääässä mee luomme niitä -;)

veke · Post by **veke** » Sun 19 Jul 2009, 02:45

epävarmuus on varmaa semmonen juttu mikä on nuorilla ihmisi(esim meikä)l paljon, vanhemmiten ominaisuus varmaan lievittyy, henkiseen kasvuun varmaan voi liittyä esim mielenterveysongelman puhkeaminen(vainikset, neuroosit) joka voi perustua epävarmuuteen, jos on oikeen epävarma ni kantsii ehkä sanoo ittelleen et vähän luottamust kehiin ni kyl menee paremmin

psychoactive vault

Epävarmuus

Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus

Re: Epävarmuus