Ensimmäinen päivänsinen .. nauttiminen.

[13360]

Tässäpä hieman dokumentointia ensimmäisestä päivänsinikokeilusta pari kuukautta sitten.. Ja tämä tarinahan on sitten yhtä fiktiivinen kuin Jeesus, Joulupukki ja järkevä keskustelu huumausaineista Suomen julkisessa mediassa. Varoitan, teksti on luultavasti tylsää ja monotonista, tämä on alunperin kirjoitettu omiksi muistiinpanoiksi.

Tarkoituksena oli nauttia eroteltua LSA:ta päivänsinen siemenistä, tarvikkeet oli jo hommattu etukäteen erottelua varten. Apteekista lievien kuumoitusten siivittelemänä oli haettu puhdistettua bensaa ja kaupasta halpa marmorimortteli. Mutta eipähän tuolla morttelilla mitään saanut aikaan, perhanan liukkaat perkeleet vain pyörivät morttelissa ja sain vaivoin murskattua pari siementä. Todettuani metodin liian vaivalloiseksi, päätin kokeilla hakata siemenet muovipusseissa vasaralla. Tuloksena oli tietenkin ainoastaan rikkimenneitä muovipusseja ja keltaista siemenmurskaa pitkin partsin lattiaa. Päätin vain että liuotan siemenet puhdistetussa bensiinissä, jonka jälkeen annan bensiinin haihtua pois ja huuhtelen siemenet lähdevedellä. Laskin lasipurkkiin n. 900 kpl siemeniä, 300 kpl per naama nauttijoille ja pistin bensiinin jääkaappiin odottelemaan.

Jonkin ajan kuluttua rikoskumppanini saapuivat paikalle. Siemenet olivat liuonneet bensiinissä jo varmaan puolisen tuntia, aina välillä olin niitä käynyt ravistelemassa. Noin tunnin liuottamisen jälkeen kaadoin siemenet laakealle astialle ja asetin parvekkeelle haihduttelemaan liikoja bensiinejä pois. Välillä kävin haistelemassa bensiinin epämiellyttävää tuoksua, ja kun tuntui siltä että myrkyt olivat kadonneet, annostelin siemenet kahvisuodatinpapereihin, suunnilleen samanverran kolmelle pekalle. Nämä huuhtelin lähdevedellä vielä huolellisesti. Ja avot, siitä vain nauttimaan enemmänkin linnuille sopivaa ateriaa. Siementen liuottaminen ilman murskausta tosin ei varmaankaan paljoa haittaineita niistä poistanut, mutta pitihän sitä nyt kokeilla.

Aloitimme hitaasti jauhamaan siemeniä sekä pahan maun ja suonien supistumisen estämiseksi joimme samalla alkoholituotteita. Aluksi siemenet eivät maistuneet oikein miltään, mutta jonkin aikaa kun niitä oli suussaan jauhanut alkoi maku jotenkin etoa. Jääkaapista löytyi myös sitruunamehua, ajatuksena oli kait että C-vitamiini tehostaisi tai jotenkin parantaisi vaikutusta. Sitä sitten nappailimme myös siemenien päälle. Viimein kun kaikki siemenet oli pureskeltu ja nielty, aloimme ystäviemme kanssa pelailemaan ja odottamaan aineiden vaikutusta.

Jonkun aikaa meni ennen kuin mitään alkoi tuntumaan. Ehkä noin 45 minuutin päästä alkoi tuntumaan lievää pistelyä jaloissa sekä jonkinlaisen myrkytystilan tunnetta. Tästä eteenpäin oloni vain huononi ja vatsaa alko oikeasti vääntelemään toden teolla. Vaivoin pystyin makaamaan sohvalla ja pyrin välttämään liikkumista mahdollisimman paljon. Jossain vaiheessa olo tuli niin huonoksi että päätin mennä makamaan sängylle. Sängyllä maatessa huono olo alkoi vähitellen väistymään ja outo puutumistila ottaa kroppaani haltuunsa. Tuntui siltä kuin koko kroppani olisi puutunut ja olo tuntui muutenkin oudolta. Tuntui kuin uppoaisin sänkyyn samalla kun raajani menettivät tuntoaan. Pitkän aikaa sängyllä maattuani, oloa ja elämää mietittyäni päätin siirtyä olohuoneen puolelle takaisin. En ole varma kuinka pitkä aika tässä välissä kului, luultavasti ainakin puoli tuntia. Olohuoneessa huono olo jatkui, mutta se oli jo jotenkuten siedettävää ja tripin hyvät puolet alkoivat ottaa voittoa minusta. Ystäväni oli käynyt tällä välin oksentamassa parvekkeelta, ja suositteli minunkin kokeilla sitä, auttoi kuulemma kummasti. Koitin mennä vessaan oksentamaan, mutta en oikeastaan saanut kunnon oksennusta aikaan vaikka sitä kunnolla yritinkin. Tästä eteenpäin muistikuvat eivät ole niin tarkkoja.

Tämän jälkeen jossain vaiheessa alkoivat kuumottavat yhteiskunnan painotukset painaa mieltäni ja aloin todellakin miettimään mitä hiton järkeä tässä kaikessa on, mitä ideaa vetää jotain huumeita. Tunsin päälläni yhteiskunnan paineen selvästi, ja se tuntui jotenkin hirveän ahdistavalta. Ajattelin että olen jonkinlainen narkkari, yhteiskunnan sakkaa, likainen ihminen. Vaikka olen töissä käyvä ihminen, olen koko elämäni tehnyt töitä, opiskellut ja muutenkin täyttänyt kuvaa ns. yhteiskunnan hyvästä ihmisestä. Psykedeeleja ennen tätä kokemusta olin kokeillut kolme kertaa, pari kertaa sieniä ja kerran Bromo-Dragonflyta. Sekä erinäisiä kertoja polttanut pilveä, mutta ennen tätä kokemusta en sitäkään osannut vielä tehdä kunnolla, koska en koskaan ole polttanut tupakkaa. Tätä päiviteltyäni ystävilleni he onneksi saivat minut muuttamaan mieltäni ja keskittymään tilan positiivisiin puoliin vakuuttelemalla minulle että tätä halusimme ja että tämä on irtiottoa arjesta, perspektiivin hakemista, uudenlaisen näkökulman ottamista elämään.

Samalla tajusin kuinka keinotekoista ja mielikuvista muodustuvaa ihmisten ajattelu on, kun mietin miten minäkin, ihminen joka ei tätä ennen ole huumeita oikeastaan kokeillut kuin pari kertaa tuntee koko yhteiskunnan paineen niskoillaan, vaikka suurin osa ihmisistä joita tunnen eivät edes ole mitenkään kriittisiä aineita kohtaan. Yhteiskunta on sanut minut tuntemaan näin aineita kohtaan joista en edes tiennyt mitään ennen tätä päivää. Antaa vähän perspektiiviä ihmisten ajatteluun erilaisista asioista. Loppujen lopuksi ihmiset ovat todella yksinkertaisia ja muodostavat mielipiteitä asioista pelkästään kuuleminsa asioiden perusteella. Ajatellaanpa vaikka Coca Colaa, tuota suurta sokerijuomaa. Suuri osa tästäkin tuotteesta on pelkkää mielikuvaa jonka perusteella ihmiset valitsevat sitten kaupassa juuri suuren ja mahtavan Coca Cola companyn tuotteet muiden sijasta. Vaikka kuinka kuvittelemme olevamme ajattelevia ihmisiä ja viisaitakin ehkä, olemme pohjiltamme silti hyvin yksinkertaisi ja ennustettavia olioita. Nämä esimerkit ovat ehkä hieman kärjistettyjä ja yksinkertaisia, mutta soveltuvat varmasti monimutkaisempiinkin asioihin.

Siinä sitten katselimme Family Guyta DVD:ltä, ja jaksot vaikuttivat jotenkin todella hauskoilta ja älykkäiltä. Tässä vaiheessa muistin myös että minullahan on jemmassa kaapissa tikkari. Tikkari maistuikin todella hyvältä, ei ole koskaan aikaisemmin mikään karkki näin hyvältä maistunut, oli kuin olo lapsella joka ensimmäistä kertaa maistaa karkkia. Kaverit alkoivat katsoa minun tikkariani vesi kielellä ja päätimme selvityä lähikauppaan hakemaan lisää herkkuja. Jumittelimme jonkun aikaa vielä olohuoneessa ennenkuin varsinaisesti onnistuimme tekemään asialle mitään. Välillä olo oli ihan vesiselvä ja hetken päästä sitä taas uppoutui ajatuksiinsa ja mietteisiin. Aivan kuin olisi samanaikaisesti syönyt sieniä ja jotain hapokkaampa ainetta. Jossain vaiheessa kun selvä vaihe tuli taas, päätimme että lähdemme nyt sinne kauppaan käymään, vaikka itseäni kuumottikin ajatus siitä mitä naapurit ajattelevat jos näkevät meidät tässä tilassa. Ystäväni taas joutui suostuttelemaan minua uskaltautumaan ulos, että emme me ole pahoja ihmisiä, olemme aivan normaaleja ihmisiä ja selvinpäin olevat ihmiset luultavasti pelkäävät meitä enemmän kuin meillä on syytä pelätä heitä.

Kello oli jo jotain yli yhdeksän, joten ulkona oli suhteellisen pimeää ja kylmää, olihan kesä jo hyvinkin pitkälle mennyt ohi. Kun kävelimme kauppaa kohti, kaikki valot ja heijastukset heräsivät elämään kaupungissa. Oli todella hienoa kävellä ulkona ja ihastella valoja. Matka kauppaan tosin tuntui kestävän normaalia pitempään, ja ajankäsitys tuntui katoavan matkalla sinne. Jossain vaiheessa pääsimme kaupan ovelle ja taas alkoi kuumotus siitä uskaltaako kauppaan mennä sisälle. Itse kävin pyörähtämässä kaupassa, mutta totesin että ei tänne kannata jäädä koska jään kuitenkin ihmettelemään jotain appelsiineja, kuinka hienoja, pyöreitä ja keltaisia ne olisivat .. se voisi vaikuttaa suhteellisen epäilyttävältä pienessä lähikaupassa.

Jäin ulos odottelemaan ystäviäni rappusille, katselin ympärilleni ja olin lukevinani lehteä jotta ihmiset eivät huomaisi huumaantunutta tilaani. Tuntui taas että todella pitkä aika olisi kulunut ennenkuin kumppanini tulivat ulos kaupasta, alkoi jo hieman epäilyttää että jäivätkö he sinne pyörimään ympyrää ja miettimään syviä syntyjä. Onneksi mukana oli yksi henkilö joka ei ollut nauttinut päivänsineä. Kaverini sanoi että olikin pyörinyt kaupassa ihmetyksissään ja jossain vaiheessa tuntunut siltä kuin kauppa olisi jotenkin jaettu kahteen osaan eikä tiennyt missä osassa itse oli. Takaisin matka sujui yhtä leppoisasti kuin menomatkakin, ja alkoi toden teolla harmittaa Suomen paska kylmän sateinen sää, olisi ollut niin hienoa nauttia näitä kauniina kesäisenä päivänä ja katsella valon ja varjojen leikkiä lähimetsässä.

Jonkin ajan päästä matka alkoi lähestyä ilmeisesti huippuaan, koska aloin selvästi näkemään erilaisia fraktaalikuvioita joka paikassa, lähialueen puut muuttuivat suuriksi vihreänkeltaisiksi fraktaalimassoiksi aaltoillen, kaikkialle muodostui teräviä kuvioita ja muutenkin ajatusmaailma alkoi olemaan todella analyyttinen ja yhteyksiä löytävä. Oli hieman ehkä turhauttavaakin ajatella yhtään mitään, kun siihen sai samantien täysin loogiselta tuntuvan vastauksen samantien. Esimerkkinä vaikka kun mietin päässäni valtarakenteita ja demokratiaa yleensäkin vallanmuotona, tuntuivat kaikki nimikkeet ja valta-asemat todella keinotekoisilta ja tehdyn oloisilta. Tajusin myös että kaiken aikaa meitä koitetaan saada mahtumaan tiettyyn muottiin, eikä sitä normaalisti ymmärrä jostain syystä. Tai voisi ymmärtää jos tulisi ajateltua asioita, mutta normaalitiloissa jää helposti ajatus jumittamaan tiettyyn pisteeseen, kun tässä tilassa ajatus ikäänkuin kulki automaattisesti eteenpäin eikä jäänyt jumittamaan mihinkään tiettyyn pisteeseen.

Jossain vaiheessa katselin myös ystäväni kasvoja jolloin oikeassa valaistuksessa ja kulmassa hänen naamastaan muodostui teräväkulmainen pirunnaama, jonka terävät ulokkeet laskivat ja nousivat aaltomaisesti, samalla kuitenkin säilyttäen terävät kolmiomuotonsa. Aivan kuin kasvo olisi rakennettu jostain polygoneista tms, todella friikahtavan näköistä norminäkökulmaan verrattuna. Keskustelimme myös ystävien kanssa sängyssä pitkään eri asioista ja kaikki asiat tuntuivat jotenkin todella loogisilta ja hauskoilta samanaikaisesti. Silmät sulkiessani näin joka puolella pyöriviä geometrisia kuvioita. Näistä en tarkemmin muista mitään, koska voin helposti sekoittaa ne tämän tapahtuman jälkeen nähtyihin kuvioihin.

Jossain vaiheessa aineen vaikutukset alkoivat laskea ja koitimme nukahtaa. Itse en saanut unta vielä pitkään aikaan kun mietin erilaisia asioita. Päätin vielä kokeilla kuunnella hieman musiikkia. Trancen soidessa pystyin selvästi erottaman musiikista sen matemaattisen rakenteen ja musiikki kuulosti muutenkin paljon kolmiulotteisemmalta. Tästä jonkun aikaa vielä silmissäni alkavat kuvioit alkoivat hivetä ja onnistuin saamaan untakin. Aamulla herätessä oli raukea olo, ja jalkojen verisuonia pisteli epämukavasti. Kokonaisuutena trippi kesti ehkä sen 10 tuntia, huippu tuli siinä jossain 6-8 tunnin kohdalla. Pahoinvointia kesti ainakin sen ensimmäiset 2-3 tuntia, jonka jälkeen olo jonkun verran helpottui.

Kokonaisuutena kuitenkin tämä ensimmäinen päivänsinikokeilu oli jotenkin todella analyyttinen, yhteyksiä avaava ja ajattelua muuttava kokemus maailmasta. Ei ehkä mitenkään henkinen kuitenkaan. En voisi hupikäyttöön suositella, ainakaan ilman erottelua. Luulen että huonovointisuus tuo oman osansa kokemukseen, pistää miettimään asioita myös vakavammalta kannalta ja syventää matkaa. Mutta ensi kerralla kyllä eroteltuna .. Vaikka ensi kerta tulikin itseasiassa jo viikko sitten, ja eikä mitään erottelua käytetty, ainoa ero oli että siemenet jauhettiin tällä kertaa ja annos oli hieman suurempi. Mutta siitä ehkä toisella kertaa.

[bol]

Tuo selkeä tila, mikä tulee LSAn parissa on todella mahtavaa. Kaikkeen on vastaus. Kuulostaa aika paljon samalta, kuin oma ensimmäinen matka päivänsinen mukana.
Yksi parhaista päiväsinitarinoista, mitä olen lukenut.

[13360]

Tuo selkeä tila, mikä tulee LSAn parissa on todella mahtavaa. Kaikkeen on vastaus. Kuulostaa aika paljon samalta, kuin oma ensimmäinen matka päivänsinen mukana.
Yksi parhaista päiväsinitarinoista, mitä olen lukenut.

Kiitoksia positiivisesta kommentista. Päivänsinen tuoma selkeys on kyllä jotenkin hieno tila, olenkin miettinyt voisiko tuossa tilassa tehdä jotain ns. "järkevää", eli löytää yhteyksiä paikoista joissa niitä ei normaalisti näe jonkin ongelmanratkonnan parissa, kuten vaikkapa työtehtävissä tai muissa suurissa kysymyksissä. Ehkä pitää joskus kokeilla huvin vuoksi vaikkapa ratkoa jotain logiikkaongelmia tai muita matemaattisia ongelmia ja katsella sitten myöhemmin selvinpäin mimmoisia tuloksia sitä tuli saatua :) Eipä tuota kyllä huvita niin usein nauttia toisaalta että viitsisi alkaa jotain ongelmia ratkomaan ja toisaalta on ihan turha suunnitella trippiä etukäteen, ei se kuitenkaan mene suunnitelmien mukaisesti.

Toisaalta LSA:n aaltomaisuus voisi tehdä tuosta ongelmallista, välillä mieli on kuitenkin aivan jossain muualla ja välillä taas tuntuu siltä että on aivan selväpäinen. Mielenkiintoinen aine tosiaan. Pitää ensi kerralla kokeilla eroteltuna ja todeta onko tällöin vaikutus jotenkin enemmän narkoottinen kuten väitetään.

[Kelvoton]

Tunsin päälläni yhteiskunnan paineen selvästi, ja se tuntui jotenkin hirveän ahdistavalta. Ajattelin että olen jonkinlainen narkkari, yhteiskunnan sakkaa, likainen ihminen. -- Samalla tajusin kuinka keinotekoista ja mielikuvista muodustuvaa ihmisten ajattelu on, kun mietin miten minäkin, ihminen joka ei tätä ennen ole huumeita oikeastaan kokeillut kuin pari kertaa tuntee koko yhteiskunnan paineen niskoillaan, vaikka suurin osa ihmisistä joita tunnen eivät edes ole mitenkään kriittisiä aineita kohtaan.

Näinhän se menee, aivopesu toimii - ihmekös tuo, kun tädit tulevat kertomaan itseään appelsiineiksi luulleista narkkareista ensi kerran joskus vähän ennen kuin lapsi on ehtinyt oppia kävelemään. (Meilläpäin se appelsiinityyppi oli muuten pirinisti.) Mutteivät ihmiset kyllä tunnu nykypäivänä hirveän tuomitsevilta, ehkä meitä sitten määritellään jonkun muunkin kuin psykedeelien nappailun perusteella.

Hyvä, yksityiskohtaisesti kirjoitettu raportti kyllä. Raapustele ihmeessä tästä tuoreemmastakin reissusta.

[Aukikco]

~~~