Kun olin saapunut kotiin, kello 17:15, pistin veden kiehumaan, pistin isoon mukiin kratomia n. 5 grammaa, johon sitten kaadoin kiehuneen veden, tähän vielä lisäsin mausteeksi kolme Fazerin Thin Mocha tummaa suklaapalasta ja pari lusikallista sokeria, tämä peitti kratomin maun melkein kokonaan, ja muistutti kaakaota tämän jälkeen. Annoin mausteiden ja kratomin liueta veteen n. 10-15 minuuttia, jonka jälkeen rupesin sitä juomaan, otin aina pieninä hörppyinä ehkä noin kymmenen sekunnin välein, n. 10 minuutin päästä juoma oli juotu.
Suunnilleen kymmenen minuutin päästä tunsin kofeiinimaisen stimuloinnin, mutta samalla rentoutuneen olon. Koska kratomia jäi vielä jäljelle 4 grammaa, ajatellen ettei sillä saisi kuitenkaan kummallisempia oloja, niin päätin tehdä siitäkin teetä. Samat mausteen ja 10 minuutin haudutus teki siitä taas hyvän makuisen suklaajuoman, tällä kertaa join kuitenkin juoman suunnilleen viiteen minuuttiin. Laitoin hyvää musiikkia soimaan stereoista ja jäin odottamaan vaikutuksia.
Oli kulunut n. 40 minuuttia, ja vieläkin oli hieman simuloitunut ja rento olo, luulin jo että tässä tämä olisi, ja olin ajatellut ottaa lisätehoksi yhden tölkin kaljaa, kun se tuntui myös edellisenä päivänä pienen määrän kratomin kanssa toimivan mainiosti. Onneksi en kuitenkaan sitä kaljaa ottanut, sillä edessä odotti oikein voimakas olo. Ken tietää vaikka siitä olisi tullut överit.
Sitten. Tasan tunti siitä kun olin juonut juomat, aloin tuntemaan lämmintä, euforista ja erittäin rentoutunutta oloa, aluksi hieman laimeampaa, mutta pikku hiljaa oloa vahveni. Tuli pakottava tarve puhua, ja koska ketään ei ollut kanssani täällä, niin päätin sitten irkissä vähän heittää juttua. Tunsin koko ajan että olo vahvenisi. Musiikki rupesi tuntumaan hiljaisemmalta, joten jouduin lisäämään koko ajan lisää volyymiä, välillä olikin käynyt äänenkorkeus maksimillaan stereoissa.
Puolentoista tunnin päästä siitä kun olin juonut, alkoi niin sanottu kohokohta, tunsin miten lämmin olo oli vallannut koko kehoni, mieleni ja kaiken ympäröivän maailman. Euforia oli oikein miellyttävä, ja olin myös niin rentoutunut kuin vain voin olla. Tässä vaiheessa pistin Led Zeppelinin ”Stairway to Heavenin” soimaan. Tämmöistä oloa en koskaan aikaisemmin ollut tuntenut. Se oli kuin olisi juuri jäämässä nukkumaan, se mielihyvä kun pitkän päivän jälkeen silmät uppoaa kiinni ja pääsen unen syleilevään maailmaan. Tunsin parempaa kuin mistään olen koskaan tuntenut, tuntui paremmalta kuin mikään orgasmi. Kuuntelin musiikkia ja pyöriskelin euforioissa sängylläni.
Välillä tuntui kuin olot alkaisivat heiketä ja alkaisin palautua maan pinnalle, kuitenkin aina parin minuutin kuluttua kratomin lämmin syleily veti takaisin luoksensa. Luulin, tai toivoin jopa, että tämä olisi loputonta. Välillä tunsin myös päässä kovaa puristusta, luulin jo että olin saanut överit, sen kovaa se kuitenkin potki. Makasin vain sängylläni, enkä edes halunnut nousta siitä, kaikki tuntui vain niin hyvältä, mikään asia ei vaivannut tai häirinnyt minua.
Koko kratomin syleilyn ajan tunsin pakonomaista tarvetta empaattiselle avautumiselle, kaikki piti sanoa mitä sisälläni pidin ja vähän enemmänkin. Kaikki tuntui mahtavalta, tuntui että tästä olotilasta paremmaksi ei voisi päästä, olisin kuin taivaissa.
Pupillit olivat tässä vaiheessa jo pienentyneet, eivätkä tuntuneet reagoivan valoon eivätkä pimeyteen. Maanantaisesta treenistä kipeytyneet lihakset, olivat tässä vaiheessa unohtuneet, kipu tuntui olleen hävinneen. Koetin kävellä, kävely oli hoipertavaa ja heikkoa, niin myös puheeni, se oli kuin olisi tullut kaukaa, hiljaa ja vaisusti. Aina välillä olin kuin nukahtamassa, mutta ei aivan kuitenkaan, täydellinen raukeus oli vallannut minut, olin melkein kuin unenomaisessa maailmassa.
Kello oli 21:30 ja olin ollut noin kolme tuntia täydellisessä lämpimässä ja euforisessa olossa. Tässä vaiheessa alkoi tuntua erittäin pientä lihasten nykimistä ja pää tuntui paksulta. Tunsin kun olot vähenivät, ei kuitenkaan täysin normaaleiksi vaan koko illaksi jäi miellyttävä hyvä olo.
Kävin ottamassa oikein ison kasan ruokaa, sillä olin viimeksi syönyt kello kahdentoista aikaa töissä, valmistautuen kratomia varten tyhjällä vatsalla. Syöminen tuntui erittäin hyvältä, vaikka välillä tuntuikin että jos en hidasta tahtia niin ruoka saattaa tulla ylös.
Tässä vaiheessa kello oli 22:00 ja päätin heittäytyä nukkumaan, sillä minut valtasi valtavan lempeä väsymys, silmät tuntuivat painautuvan minä hetkenä hyvänsä kiinni.
Nukkuessani muistan nähneeni hyvää unta, mutta mitä tarkalleen ottaen en muista. Heräsin siihen kun lintu visersi pitkiä säveleitä, unen läpi kuulosti kuin se olisi kutsunut minua heräilemään, kuulin nimeni. Kello 05:00 herättyäni kävi kuitenkin selväksi, että se oli vain lintu, vaikka luulin sen olevan ihminen. Olin nukkunut seitsemän tuntia, en ole nukkunut näin hyvin varmasti melkein koskaan, olen täysin virkeä, sain kerrankin kaiken irti nukkumisesta.
Päässä tuntui heräämisen jälkeen tärisevän, nyt jo kuitenkin vähentynyt mutta vieläkin pientä tärisemistä tuntuu olevan. Puhekin vielä kuulostaa hieman hiljaiselta. Mielialani on kohonnut huomattavasti, tunnen luonnollista hyvää oloa. Ihmettelen miten osaan näin hyvin ilmaista kaikkea mitä koin, vaikka yleensä en siinä ole ollut mikään haka.
Kiitän kun jaksoit lukea.
-Thoxium
