Mutta asiaan, olimme siis kaverimme kanssa puhunut tästä jo pitkään, että kokeilisimme miltä tämä kyseinen aine tuntuu oikeasti, vastaako se niitä hehkutuksia mitä täältä netistä löytyy.
Päivä alkaa, molemmilla oli vapaata, joten ajattelimme tämän olevan oiva hetki, kiertelimme kaupungissa kukkakaupoissa etsiskellen Päivänsinen "Heavenly Blues" nimistä lajiketta, koska kuulemma tämä toimii parhaiten. Lopulta päädyimme kuitenkin Bauhaussiin, josta löysimme siemenet, luulimme aluksi että paketeissa olisi noin 5 - 10 siementä, joten ostimme niitä n. 30 pussia.
Menemme bändimme reenikämpälle, ja kaverillani alkaa jo pienet kuumotukset iskemään päälle, minulla ei koska odotin että mitään ei tapahdu, juuri niinkuin viimeksikään, ottaen huomioon että luulimme että paketissa olisi se 10 siementä.
Avasimme pussit ja sisältä paljastui n. 30 - 40 siementä, ja tässä vaiheessa minunkin adrenaliinini kohosi, ja alkoi vähän jännittämään, laitoimme molemmille n. 300 siementä, ja söimme ne, yhtäkkiä rupesimme kuulemaan ääniä ovelta ja säikähdimme, mutta muut bänditoverimme olivat ilmeisesti myös tulossa polttelemaan ja ottamaan kaljaa reenikämpälle.
klo. 18:00
Syömme siemenet, maku ei edes niin katkera yms mitä muista trippistooreista voisi lukea, jotenkin tuli mieleen ruisleipä (en tiedä miksi
)18:30
Pientä tunnetta, luultavasti placeboa. Saamme kavereiltamme hitit piipusta, ilmeisesti jotain todella hyvää kukkaa.
19:30
Alkaa tulemaan jo vähän iloisempi fiilis, hymyilyttää paljon.
20:00
Ensimmäisiä pieniä visuaaleja, näkökenttä värisee vähän, hymyilyttää niin paljon ettei pysty lopettamaan, paljon ajatuksia mielessä.
Tässä vaiheessa en enää muista kellonaikoja joten kirjoitan vain, aina kun suljin silmät, ajattelin tarinoita, ja näin kaikennäköisiä elokuvia niiden mukana.
Poltamme lisää kukkaa ja kuuntelemme musiikkia, trippi alkaa nousta enemmän ja enemmän.
Jähmeimmässä kohdassa, rupean näkemään tiettyä ympyränmuotoista kuviota, mitä oli lapsuudessa nähnyt, muut eivät ehkä tajua tätä ja pitää tätä hulluna, mutta oli ympyrä, jossa oli talo, kuusi, ja tietokoneen kansion kuva(?) semmoinen mitä tosi vanhoissa koneissa on nähnyt ekaa kertaa joskus pikkulapsena, aina kun käännän päätä, joka paikassa on erilaisia kuvioita, mutta kaikki on semmoisia mitä olen joskus nähnyt, ja muistanut pienenä, normaalisti en olisi ikinä muistanut tätä. Yksi asia mikä minulla jäi mieleen ehkä eniten koko illasta, kun näin raketin minkä olin esikoulussa piirtänyt, en olisi normaalisti muistanut tätä mitenkään, en mitenkään, mutta sitten se yhtäkkiä tuli silmiini, kun laitoin silmäni kiinni, olin ruveta itkemään kuinka ikävä on lapsuuden aikoja, mutta sitten päätin laittaa iloisen ja positiivisen moodin päälle, ja sen jälkeen ajattelinkin asiaa hyvällä tavalla, se oli mahtavaa, miten tämmöinen aine aiheuttaa minulle ilonkyyneliä, ja iloisia ajatuksia, ja hyviä nuoruuden ja lapsuuden aikoja, kun oli vielä kaikki niiiiiin hyvin, ei tarvinut huolehtia mistään, ei stressata mistään, kaikki oli niin helppoa.
Sitten jähmetyimme katsomaan televisiota, ja illan ehkä pelottavin tapahtuma tuli esille, tv:n värit alkoivat yhtäkkiä muuttua ja tvn plasmamassa alkoi pursuta tv:stä ulos, ja tämä sai minut flippaamaan pahasti, mutta kaverini onnistuivat rauhoittelemaan minut.
Ilta ja yö oli aika levoton, kaverimme kanssa jäimme kaksin yöksi reenikämpälle, ja juttelimme pitkät tovit, unet tuli aika huonosti, koska ajatteli asioita tosi paljon, niin paljon enemmän kun normaalisti.
Aamulla en ollut varma että olinko nukkunut ollenkaan, onko kellään muulla ollut ikinä tämmöistä fiilistä?