Marziné

[LeeviON]

Elikkä tässä tällainen omasta mielestäni aika pelottava trippi jälkeenpäin ajatellen. Kirjoitin tämän aluksi Jarrut & sedatiivit-osastolle, mutta eräs vaulttilainen ehdotti että jos pistäisin tämän trippistooreihin. And here we are.


Oma kokemukseni siis:
Kaikki alkoi siitä kun menin kaverille yöksi, ja mietittiin että pakkohan sitä jotain on vetää. Kännistä on mennyt maku, ja budiakaan ei löytynyt, joten päätimme kokeilla Marziné-matkapahoinvointilääkkeitä. Kävimme apteekissa ostamassa niitä vuorotellen "koska lähdemme lomamatkalle", ja ostimme tosiaankin 3 pakettia. Molemmat ottivat siis 15 Marziné-tablettia, eli 0,75 grammaa syklitsiiniä.
Marzinét ovat todella petollisia, sillä vaikutuksen alkamisessa kestää juuri sen verran että olet unohtanut ottaneesi koko lääkkeitä. Sitten yhtäkkiä vain BOOM! Vaikutukset alkavat, etkä tajua maailmanmenosta sen enempää kuin ajankulustakaan. Olimme sopineet kaverin kanssa että pysytään siinä huoneessa, mitä ikinä tapahtuisikaan. Ensiksi luulin kaverini sanovan jotain (hän ei siis tehnyt/sanonut mitään) ja vastasin siihen. Sitten kaveri tietenkin ihmettelee että mitä mutisen itsekseni.
Neljän aikoihin yöllä keksin mennä kaverini keittiöön, jossa kauhukseni näin kaverini (hallu siis) naama IHAN karrelle palaneena. Luulin siis että kaveri oli ollut 30sek+ kuumassa kaasuliekissä. Ihoa ei oikeastaan ollut jäljellä, eikä lihaksia. Luut vain näkyivät, ja silmät olivat juuri ja juuri säästyneet, vaikka nekin karrelle palaneita. Sitten kuulin jonkun sanovan, että "lähde kotiin, Einarille (nimi muutettu) kävi näin ja odotellaan ambulanssia. Sairaalassa sitten katsotaan onko mitään enää tehtävissä."
Lähdin sitten vähän yli neljä vaeltelemaan Pasilaan päin, jonne oli kaverini kodista about 4-5 kilometriä. Matkalla huomasin erään toisen kaverini (hallu sekin), hänen kanssaan sitten poltimme tupakat ja vaeltelimme ympäri Töölöä.
Menimme muistaakseni 24h apteekkiinkin jossain välissä ja kun puhuin siellä yksikseni puoli viideltä aamuyöllä, niin kassatäti ihmetteli ja sanoi jotain, johon vastasin, että ollaan ihan kunnossa, katotaan kaverin kanssa vain ympäriinsä.
Siitä matka Pasilaan on hämärän peitossa, mutta ollessani Pasilassa puhuin mainostauluille, jahtasin vanhoja luokkalaisiani kun luulin että he luulivat minua vartijaksi, kadotin bussilippuni ja yritin pummia tupakkaa olemattomalta naiselta.
Junassa kotiin päin matkallakin puhuin moneen otteeseen mielikuvitusihmisille. Kotonani luulin että kello oli puoli yhdeksän illalla, ja ihmettelin, miksi jokainen kello kodissani oli väärässä. Menin sitten nukkumaan, ja aamulla herätessäni näin homehtuneen jalan peiton alla.
Aloin sitten mätkimään sitä tennismailalla, ja kun vanhempani tulivat ihmettelemään meteliä (kello oli vieläkin vasta vähän yli kuusi aamulla), sanoin "jalasta". Onneksi mietittyäni vähän aikaa, että miksi jalka menee piiloon vanhempiani (ajattelin, että jalka yrittää leimata minut hulluksi ja saada minut mielisairaalaan...), tajusin, että halluhan se vain oli.
Menin sanomaan vanhemmilleni, että sekoilin koska olen todella väsynyt. Tässä vaiheessa aloin saada hallinnan tripistä. En siis tiennyt koskaan, että mikä oli mieleni tuotosta ja mikä ei, mutta jos joku tuli puhumaan niin nyökkäilin vain, koska jos puhuisin itsekseni, niin vanhempani ihmettelisivät vielä enemmän. Vielä kahden päivän jälkeenkin olin todella vainoharhainen, koska en voinut tietää, että mikä oli totta ja mikä ei, mutta selvittiinhän siitä.
En vähään aikaan uskaltanut soittaa kaverilleni, tai vastata hänen puheluihin, koska luulin oikeasti, että hänen naama oli palanut. Sitten lähetin tekstiviestin, jossa kysyin että onko kaikki kunnossa, ja hän vain vastasi onnekseni, että tottakai on, kuinka niin?

Tommonen pikkutrippi. Yritin vähän tässä korjata kirjoitusvirheitä, ja parantaa kieliasua, yms. mutta kertokaa jos jossain on kirjoitusvirhe, ja sanokaa omia mielipiteitänne tästä tripistä.

[King Ink]

Aika hurjan kuuloista.

Tällaset tarinat saa mut tunkemaan kaapissa olevan Marzine-paketin vain entistä syvemmälle kaappiin.. Onneks selvisit kunnossa matkasta. Ajattelitko joskus mahdollisesti tutustua kyseiseen aineeseen uudestaan?

Jonkinmoinen kappalejako olisi toki tekstissä suotava, mutta sai luettua ilmankin.

Ja tekstiin on hyvä myös sisältää tieto, miten paljon ainetta nautti.

[placebo]

Hyhhyh..no tän kertomuksen ei tarvi kokeilla tätäkään ainetta kuulostaa kyllä tosi rajulta, mut onneks selvisit ihan ok!

[Feya]

Oli kyllä varmasti unohtumaton kokemus.

Marzine on kyllä epämiellyttävin aine, johon olen koskenut, mutta ei kai sitä oikein muuta voi antikolinergimyrkytykseltä odottaa. Vaikka nautinkin sekavista mielentiloista ja hallunisaatioista, pidättäydyn ihan suosiolla salviassa, tsolpideemissa ja dissosiatiiveissa.

[LeeviON]

Aika hurjan kuuloista.

Tällaset tarinat saa mut tunkemaan kaapissa olevan Marzine-paketin vain entistä syvemmälle kaappiin.. Onneks selvisit kunnossa matkasta. Ajattelitko joskus mahdollisesti tutustua kyseiseen aineeseen uudestaan?

Jonkinmoinen kappalejako olisi toki tekstissä suotava, mutta sai luettua ilmankin.

Ja tekstiin on hyvä myös sisältää tieto, miten paljon ainetta nautti.

Määrä lisätty, eli tosiaankin molemmat ottivat 15 marsua. En ainakaan ihan heti aio kokeilla uudestaan, mutta eihän sitä tiedä milloin tulee sellainen fiilis. Yritin jakaa tekstiä vielä vähän enemmän kappaleisiin, mutta kirjoitustaidoillani se ei oikein onnistu

[gerhes]

Huh!
Kymmenen kappaleen keissi oli jo tarpeeksi raju, ettei 15 tule ees mieleen..
8 kpl annoksella melkein puhuin olemattomille, mutta jotenkin "havahduin" aina kun olin aukaisemassa ääntäni, ja tajusin jumittaneeni parikymmentä minuuttia tuijottaen seinää, ja että kaappi ei olekaan ihminen.

[Hippisaukko]

ei 15 oo mikään kauhean tavaton annos. Oon itekki joskus sitä kiskonut. Mutta ei se fiksua missään mielessä ole..
Tuliko sulla tolla määrällä marsuja sellasta "vaahtoa" suuhun?