Itsensä katsominen peilistä tripin aikana

[disease]

ennen mäkin vainosin peilejä tripin aikana mut nykyään ne on must varmaa jotai parasta! just ihanaa leikkii sen kaa ku katsoo itseään ja pystyy korjaa itsensä sellaseks ku haluu. itel ainaki jos on paskat fibat ja kelaa et hyi vittu oon kauhee ja näytän kauheelt ni sit vaa kattoo peiliin mikä on alus ain vähä ällöö mut sit vaa menee itseensä, ja kattoo et hei.. enhän mä nyt nii paha ookkaa, paska olo vaa nyt heijastuu ulospäin. sit saan yleensä korjattuu iteeni ja näytän mitä kivoimmalta, iki omalta ihanalta itseltäni ja sit tulee vaa ihan sika luonteva ja kiva olo ja hyväksyy ittensä ja sen myötä myös kaiken muunkin just sellasena ku ne on eikä oo huolen häivää Mut se tosin peileis on vähä jännää ku ns näkee itsensä ittensä ulkopuolella ku itsen pitäis just olla sussa itessäs ja sit se yhtäkkii onki sun edessä... jooh menee vähä diipiks mut pikkuhiljaa vast alkanu ymmärtää et itessää ei välttämät ookkaan mitää vikaa et mäki voin olla oikeestikki iha kiva ja yhtä hyvä ku muutki ni haluu jakaa asioit ja sillai..

[Basebo]

Itse kammosin peilejä ennen yli kaiken huonon itsetuntoni takia. Aina kamala olo kun jossain vilahti oma kuva. Tripeillä kun olen nähnyt itseni peilistä, on jotenkin alkanut hyväksymään itsensä, eikä enää kammoa peilejä.

[disease]

Itse kammosin peilejä ennen yli kaiken huonon itsetuntoni takia. Aina kamala olo kun jossain vilahti oma kuva. Tripeillä kun olen nähnyt itseni peilistä, on jotenkin alkanut hyväksymään itsensä, eikä enää kammoa peilejä.

juuh itel vähä samoin

[Tavantallaaja]

Oli kyllä huisin jännää hapois D

[pupubileet]

Trippi menee pilalle jos erehdyn vilkaisemaan peiliin. Näytän aina ihan vitun oksettavalta.

[Basebo]

Trippi menee pilalle jos erehdyn vilkaisemaan peiliin. Näytän aina ihan vitun oksettavalta.

Kannattaa rauhassa tutkailla itseään. Itsekin inhosin itseäni kun katsoin peilistä, niin selvinpäin kuin tripin aikana. Mutta parin kerran jälkeen kun tutkaili omaa itseään tripeillä, on alkanut tottumaan itseensä ja itseluottamus on parantunut.
Nykyisin kyllä vältän taas peiliä trippien aikana, koska alan näyttämään pelottavalta ja ilkeeltä...

[seesee]

Mun ei kauheesti parane peiliin vilkasta. Koska muuten jään siihen sit koko loppuillaks ihmetteleen. Sitä jää vaan tutkimaan ja ihmetteleen. En pidä itseäni kovinkaan kummoisen näköisenä, on aika huono itsetunto. Mutta deeleissä sitä näyttää vaan jotenkin "ihmiseltä". On jotenkin sellanen fiilis ja kummastus päällä että miten ihminen edes voi olla hyvän näköinen tai ruma, että kun ulkonäkökin on vaan erilaisia muotoja. Ja sit sitä jää siihen peilin eteen kummastelemaan niitä omia kasvonmuotojaan.
Ja monesti myös näkee omissa kasvoissaan monen muunkin ihmisen kasvot.

[majesteetti]

Aika neutraalin kivaahan se peiliin katsominen on. Itsensähän siel näkee, noin niinku yleensä. Ehkä vähä muovisena tai erinäköisenä. En oikein hoksaa että mikä joitakin sinne katsomisessa pelottaa, liekkö se ettei ole tottunut psykedeliaan, tai joku itsetuntu juttu.

Koska eihän sieltä nyt sen kummempia mörköjä yleensä vastaan katso kuin itse. Joskus jotain erpämääräistä tai intiaanihommia tuli ayahuascassa vastaan. Aika pitkälle asennoitumiskysymys jokatapukses niinkuin muutenkin noitten deelien kanssa. Joskus nuorempana taisin kerran pari säikähtää kun oli vähäsen erinäköistä ja jotkut perkeleen oli peili-demoneilla meikäläistä etukäteen pelotelleet.

Ehkä sinne peiliin katsominen vois toimia hyvänä itsensä ulkoisena tutkiskeluna, silleen että tottuis omaan minäkuvaan paremmin. En usko, että siitä ainakaan haittaa on.

[Basebo]

Perjantaina tuli otettua kunnon deeliannos, ja kun katsoin peiliin näytti se jotenkin 3-ulotteiselta, hassulta, ihan kuin toiselta ulottuvuudelta

[rebirth]

Ite en kyllä uskalla peiliin kattoa kunnon tripillä. Ekalla happo kokeilulla luulin että peili oli portaali pahaan rinnakkaisulottuvuuteen. Pelkäsin että mun paha kaksoisolentoni tulee peilin toiselta puolen ja tappaa mut. Tajusin kyllä koko ajan että tää nyt johtuu vaan haposta eikä sieltä todellisuudessa oo ketään tulossa ja naureskelin vaan ittelleni. Siltikään en uskaltanu mennä moneen tuntiin vessaan vaikka oli aivan kauhea kusihätä

[RanePaska]

Sokeripalan jäälken, joka jäi hieman vajaaksi:
Muistan joskus kaverin kämpillä menneeni vessaan, en tiedä kauanko siellä viihdyin. Tarpeideni teon jälkeen pesin käsiä, katsahdin peiliin ja vanhenin silmissä. Se näytti osin kiehtovalta ja osin ahdistavalta, kun tulin ulos näytin kuulemma kauhistuneelta vaikka tuntui ihan "hyvältä" mutta jotenkin hämärä kokemus se oli silti.

[haltia]

Vietän itse hyvin paljon peilin edessä aikaa trippaillessani. Joskus sitä alkaa näyttämään tosi pelottavalta, joskus hassulta ja joskus normaalilta. Peilin edessä tanssiminen kuuluu myös lempipuuhiini. Kyllä se on hyödyllistä oman itsen kannalta katsella itseään peilistä imo. Käsitykset omasta itsestään ja ulkonäöstä muuttunut melkoisesti, kun on itseään paljon peilistä huuruissa tuijotellut. Ja ainoastaan parempaan suuntaan

[VXA]

Kun katson peiliin hatseissa, sieltä katsoo takaisin henkilö, jota puhuttelen Herra Pajapääksi. Herra Pajapäällä on punaiset silmät, muikea hymy, rastat takaraivolta roikkumassa ja hän on mielestäni mahdottoman komea, olkoonkin että hänellä on huomattavia iho-ongelmia.

Jään monesti juttelemaan hänen kanssaan joksikin aikaa. Aloitan kyselemällä kuulumisia. Poikkeuksetta hänelle kuuluu oikein hyvää. En jostain syystä muista juuri muuta keskusteluistamme. No, hauskaa meillä ainakin on ollut.

Odotan innolla ensi tapaamistamme.

[rlsmooth]

Lauantaina tuli kateltuu sienitripillä itteään peilistä. Totesin, et sieltä öögaa ihan helvetin komia nuori mies. Bromoissa sieltä kyyläs aikoinaan jjoku säälittävä ihmisriepu, et hyvä on suuntama!

[MethAciD]

Joskus pelotti katsoa peiliin ja jopa välttelin niitä tripin aikana,sillä olin kuullut paljon huonoja kokemuksia siitä.
Kerran sitten uskaltauduin sienissä katsomaan itseäni vessan peilistä ja vietinkin sitten seuraavat pari tuntia peilin edessä eri ilmeitä tehden ja tutkaillen kasvojen muotoja.
Nykyään aina tutkailen itseäni peilistä jos olen deelejä ottanut ja on paikka missä voin rauhassa sitä harrastaa, siihen jää tavallaan koukkuun, eikä peiliin katsominen ole ikinä kääntänyt trippiä huonoon suuntaan.

Näytän melkein aina peiliin katsoessa vähän vihaiselta, ja niinku ilkeästi virnistän sieltä peilistä takaisin
Se saattaa välillä aluks vähän kuumottaa tai hämmentää, mutta nyttemmin siihen on tottunut ja irvistelen tarkoituksella omalle peilikuvalleni takasin

Kannattaa myös pitää käsiä vesihanan alla samalla kun tutkailee itteensä siitä peilistä, tuo kivoja tuntemuksia lisää(voi olla et jää jumittaa sitä veden liikettä käden päällä)

[qwiksidor]

Peiliin katsominen tripillä on merkillistä. Silloin pidän ulkonäöstäni, mitä ei muuten yleensä tapahdu.

Tästä tuli mieleen psilosybiinin positiiviset vaikutukset kehonkuvan häiriöstä kärsivillä: Serotonin, psilocybin and body dysmorphic disorder.

Hyvin, hyvin mielenkiintoinen artikkeli. Olen itse huomannut sienissä täsmälleen saman, eli muutun rumasta todella komeaksi. Usein tulee oikein juututtua peilin eteen ja mietittyä, että voiko tämä nyt olla totta. Täytyy varmaan hakea lääkäriltä fluoksetiinit testiin, heh heh.

Välillä tulee peilin tsiigailusta sitten näitä demoniksi muuttumisia yms. sekoilua. Ja välillä ei pysty edes katsomaan, kun tuntuu että peili imee mut johonkin pyörteeseen.

[Timp3]

Itse oon lähinnä repeilly itelleni tripeillä ku näytän aina muka niin naurettavalta Ihan sama mikä deeli kyseessä, niin aina sama reaktio Myös se naaman muodon vaihtelu saa aikaan todella leveän hymyn huulille.

Mutta mukavaa se on tutkailla itteesä tripeillä peilistä ja löytää jotain "uusia" piirteitä! Älkää turhaa pelätkö sinne kattomista, ei se voi sua vahingoittaa. Vaikka joskus voisi siltä tuntuakki.

[Filosofi]

Yleensä peiliin katsominen tuntuu melkoisen pelottavalta deeleissä, ja yritän myös välttää sitä. Kerran miedolla annostuksella sienissä tuijottelin kuitenkin itseäni peilistä kauan. Oli siis sellainen meikkipeili sängyssä mukana ja olin peiton alla siten, että vain hieman valoa tuli ja näin itseni hämärästi. Jotenkin tuntui, että peilin takana olisi ollut uusi maailma ja se mikä sieltä katsoi takaisin ei ainakaan ollut minä. Aluksi se toki näytti tutulta, mutta pikkuhiljaa se alkoi muotoutumaan jokseenkin uhkaavaksi ja isoksi "pahaksi" olennoksi. Kuitenkaan en koennut tarvetta pelätä sitä, koska tiesin ettei se voi vahingoittaa minua.

[karmastrikesback]

Mä oon yleensä kanssa vaan revennyt itteäni vitusti deelipäissä peiliin katsoessa Oon aina näyttänyt jostain syystä käärmeeltä! Sellaselta laihalta ja ilkikuriselta luikerolta Jotenkin jopa vähän pelottavalta, joten en oo kauheesti jäänyt itteäni siihen ihailemaankaan.

[equilibrium]

Hyvin, hyvin mielenkiintoinen artikkeli. Olen itse huomannut sienissä täsmälleen saman, eli muutun rumasta todella komeaksi. Usein tulee oikein juututtua peilin eteen ja mietittyä, että voiko tämä nyt olla totta.

Itsellä kans kun sieniä nauttineena tuijailee peiliin niin sitä oikein hämmästyy, et näyttääkö sitä mies näin hyvältä / komealta, myöskään laajat pupillit eivät häiritse yhtään..

Muissa deeleissä taas peilit on vähän hmm ehkä vittumaisiakin jopa, kun sitä jää ihmettelemään kaikkea mahollista mitä peilikuvastaan näkee, eikä tätä " miten olenkaan nyt näin komea " tunnetta ilmene.

[VXA]

mä koen itteni sienissä aika rumaksi, mutta se ei haittaa, sille vaan naureskelee.

[Suklaasydän]

Sienissä tosiaan itsekin välttelen peileihin katsomista, mutta sitten taas ainakin mulla aina äärimmäisen pehmeästi ja kirkkaasti toimiva happo antaa peilienkin kautta kauniita efekteja. Yksi elämäni kauneimmista (tai no, kevyesti kaunein) ja ikimuistoisimmista kokemuksista on Pariisin Louvren taidemuseon ja siitä 30min junamatkan päässä olevan Versailesin palatsin puutarhojen ja peilisalin pallistely 3 kohtalaisen vahvan lapun avittamana...En ole koskaan nähnyt mitään niin täydellisen kaunista tai (yleensäkään ymmärtänyt taidetta) ja tuosta kokemuksesta ja niiden tuntemusten muistelemisesta päään jäi sellainen rauhallinen euforia useammaksi päiväksi. Sienissä en olisi uskaltanut tuonne edes lähteä, niistä tulee kuitenkin (ainakin mulle) visuaalien lisäksi kohtuullisen voimakas bodyload tms. eli fiilis visuaalien tarkkailuun ei ole yhtä hyvä, jos joutuu liikkumaan kilometrejä paikasta toiseen ja näkemään tuhansia ja taas tuhansia hulluja japsituristilaumoja, kyttiä ja turisteja tarkkailevia, epäilyttävästi itse perkeleen apureita muistuttavia pirullisesti nauravia veistoksia jokaisessa puutarhassa ja palatsinnurkassa

[empej]

Meitsi rakastaa peilejä tripillä ollessa . Negatiiviset kokemukset asian ympärillä näyttää olevan yleisiä, omalla kohalla niit ei ole koskaan ollut.

Rauhottavaa ja vapauttaa, voi olla hetken jotain muuta. Yhessä vaiheessa tuli trippien peakit hengailtuu peilin ees monet kerrat.

Kattonu ku muuttuu hiekkasäkiks, demoneiks, pää muuttunu eläimeks tai laaserit lävistäny koko kehon ja palottunu. Osaa kans nauttii noista "kamalista" olennoista mikskä muuttuu.

[Drr]

Mä oon aina kelannut tän niin, että jos en pysty handlaamaan itseni katsomista pelistä/hyväksymään sitä mitä siellä peilistä näkyy, niin sitten mun ei kannata käyttää mitään, jos en oo sen vertaa sujut itseni kanssa.

[PastoriOutous]

Tuntuu että sellaisen leppoisaksikin tarkoitetun tripin aikana tää on sellainen tekijä, joka kiinnittää tosi friikillä tavalla oman huomion. Oikeastaan melko vaivalloista. Sitä kun koittaa vaan fiilistellä perus viihdemeiningeillä sieniä ilman mitään sen 'syvällisempi' tarkoitusperiä, niin voi vittu kun tulee vahingossa jossain huoneessa peili vastaan ja sitä päätyy taas tuijottelemaan useaksi minuutiksi omaa (usein aivan vitun pelottavaa) naamaansa. Sit viel päätyy tekemään jotain Charles Manson -henkistä ilmeilyä siinä peilin edessä.

[Kukkajumala]

Tässä vähän aikaa sitten ekaa kertaa oikeasti pysähdyin hetkeksi katselemaan itseäni peilistä, happoja oli alla.
Huiput oli jo vähän alkenut laskemaan ja pääsin käymään vessassa, niin sen pitkän pissan verran itseäni katselin semipaskaisesta peilistä. Ihan kivan kuvajaisen näin. Hetken meinas vilistää vähän liiaksi ötököitä pitkin poskia, mutta sain tehokkaasti hymyilemällä ravisteltua ne pois. Oon kyllä aina kokenutkin, että mun itsetunto on siltä puolin kondiksessa. Eli siis siltä puolin, että pidän siitä miltä mun kasvot näyttää.
Enemmän siinä itseään tuijotellessa vaikeeta teki se, miten reagoi siihen peilistä tuijottavaan vaikeasti tulkittavien ilmeiden sykkyrään, ja ne reaktiot näkyivät taas ilmeinä siinä peilissä jne jne, siinä meinas vähän häkeltyä...

[Peikko]

Mä näytän pilvessä tai sienissä yleensä peikolta kun katon peiliin.. Semmoset hörökorvat, pitkä nenä ja niin. Mulla on kyllä itsetunto-ongelmii ollu jo kauan aikaa, ehkä sen takia Tästä mun käyttäjänimikin tulee:D

[Landmark]

Musta tulee deeleissä melkein aina mieleen joku maahinen tai menninkäinen. Semmonen hassu,vähä symppis. Kerran bromoissa vietin paljon aikaa peilin edessä hengailessa, katselin vaan peilikuvaani josta näkyi kuva minusta raskaana ja ihastelin siinä mun mahaa, äiteyttä ja naisellisuutta. Oli aika ihana ja mieleenpainuva juttu.

[Hartmann]

Erehdyinpä varoituksista huolimatta katsomaan itseäni peilistä sienissä. Sieltä näkyi joku sairas, oranssi äitini näköinen tyyppi takaisin. Meni sitten loppuilta pilalle, veti aika ahdistuneeksi. :s

[forestdowntodreams]

Se on todella jännä juttu, kun yleensä amt tai bk-2c-b tripeillä peiliin katsoessa näkyy jotain niin kamala, karmaiseva ja todella häiritsevä henkilö, tai paremmin ilmaistuna otus. Jotain niin kamalaa ettei rajuimmissa kauhuelokuvissakaan ole sellaisia. Sama myös jos tuijottaa esim kaveria silmiin.

Mut jännä asia on se kun katoin meskaliini tripillä itteeni peilistä ja samalla veli selitti jotain positiivista juttua josta olin oikeasti innoissani. Peilistä katto takasin pelkkiä hymyileviä ja kivoja kasvoja. Sitten kun innostus laantu tuli taas näitä helvetin mörköjä

Taitaa toi mieliala jollain tapaa vaikuttaa tohon?
Onko kellään ollu samantapaisia kokemuksia?