Vanhemmuus ja lapset

[naponen]

Ajattelin tehdä tälläisen topicin, kun näitä lapsellisia ( ) vaulttilaisia tuntuu olevan. Lapsista ja vanhemmuudesta puhuminen tälläisessä foorumissa voi olla aika arka aihe joillekin, ja joidenkin mielestä se ei ole ollenkaan asiallista tms. Mutta, kerta täällä vanhempia on, niin tehkäämme tästä keskustelupaikka heille ja muillekin ketkä nyt asiasta haluavat jotain sanoa.

Millaista on psykonauttien perhe-elämä?

[KarstaFari]

Aihe varmasti on arka, muttei mulle kylläkään, oon ylpeä isyydestäni enkä aio peitellä mitään.
Ennen päihteitä käytin, mutta nyt koitan tyttäreni myötä saada pysyvän muutoksen..
UVn jälkeen ei ole huumeita enään lainkaan mennyt, joten uskon ainakin onnistuvani, ja miksen onnistuisi, onhan mulla nyt helvetin hyvä syy sille.. :p
Isyys tuntuu vitun hyvältä.. tuntuu hyvältä vihdoinkin saada elämään muutakin sisältöä kuin päihteet.
Onko täällä paljonkin 'lapsellisia' ?
Paska posti mut tulipahan tehtyä.. miks vitus kritisoin itteeni ?
no siks koska mun kirjotuksen lausejaot yms on paskaa ja teksti luultavasti vaikealukuista..
Offiks meni, sori

E: perhe-elämästä en vielä osaa sanoa mitään, aika näyttää.. mutta uskon tän olevan mahtavaa !
Odotukset korkeella oon ehkä hieman yli-innokas :p

[renttuni]

Mulla on pian 3v poika jonka yksinhuoltaja olen. Kyllä joo olen paska ja äiti-ihmisen pitää olla siveyden sipuli. Mutta siis en ole ns. rapanisti. Hoidan asiat. Käyn työssä, maksan lainaa, asiat hoituu normaalisti. Jotkut vetää perseet pari kertaa kuussa, minä tuikkaan itteni jotaki mömmeliä. Itselläni on ollut alkoholin kanssa paljonkin ongelmaa nuorempana, nykyään en juo alkoholia ollenkaan. Ja tällä kokemuksella voin sanoa etten ole ollut mistään niin sekaisin kuin viinasta, pahin huume ikinä!

Meillä arki sujuu mukavasti ja mun satunnainen huumeitten käyttö ei oo vaikuttanut arkeen. Hanskassa todellakin yritän homman pitää ja kynnys a-klinikalle menoon on matala jos alkaa lipsumaan. Terapiakeskuksen asiakas olenkin ollut n. 10 vuotta. Olen tämmönen pahasti häiriintynyt No ei vaan, krooninen masennus ja ahistus jne.

[feenikslintu]

Mulla on 11v tyttö. Asuu viikot äidillään ja viikonloput minun ja avovaimoni luona. Erottiin kun tyttö oli 3v, ja siitä asti yhteishuoltajuus ollut. Exän kanssa meillä todella avoimet ja hyvät välit, kaikesta pystyy sopimaan ja tarvittaessa jeesataan puolin ja toisin. Isyys on elämäni hienoin asia, piti minut aikoinaan duunissa ja irti kamasta.

Arki sujuu sujuvasti, ja olen helvetin tyytyväinen avovaimoni ja tytön hyvistä väleistä. Tuuria ollut, välillä kun katselee ja kuuntelee frendien uusperhe-viritelmiä, niin tajuaa että asiat voisivat olla kovasti toisin.