"Psykedeeleillä pelleily"

[wRRa]

Mitä ajatuksia otsikko herättää sinussa?

Puhelin tässä taannoin eräiden bileiden jatkoilla sienistä parin vaulttilaisen kanssa. En siis koe olleeni ikinä oikeastaan tripeillä sienistä, vaikka ne jotenkin on toimineetkin. Sanoin, että ensi kerralla haluaisin ottaa ehkä vähintään 3g annoksen (cubensiksia tms) ja sitten eräs ensimmäistä kertaa tapaamani tyyppi sanoi tähän hiukan varoittavalla äänellä: "Ei kannata pelleillä psykedeelien kanssa."

Mulla heräsi siitä tällaisia ajatuksia:

Mun mielestä psykedeeleillä pelleily on sitä, kun pelkää psykedeelien vaikutuksia niin paljon ettei uskalla ottaa kunnon dosea "ettei vaan olis tripeillä". Tai ettei uskalla ottaa kunnon dosea koska pelkää pahaa matkaa, kontrollin menettämistä tms.

Musta se tuntuu siis enemmän pelleilyltä kuin se, että jos trippaa niin sit kans trippaa kunnolla.

En missään nimessä sano, ettäkö niin oikeasti aina olisi. Kyse on vain reaktiosta joka mun päässä heräsi kun mulle sanottiin noin. Toki pienet doset voi olla ihan hyviä jos haluaa rauhassa tutustua uuteen asiaan eikä vielä ole valmis "heittäytymään" tai "antautumaan" sille.

Toisaalta taas musta psykedeeleistä saa yksinkertaisesti enemmän irti isoilla doseilla, kun matkat eivät ole kontrollissa ja kun on pakko heittäytyä ja päästää irti tai muuten matka tulee olemaan täynnä pelkoa ja ahdistusta. Musta tuntuu ihan hyvältä ottaa niin isoja doseja ettei mulla ole mitään kontrollia. Se tuntuu antautumisen harjoittelemiselta, irti päästämisen harjoittelemiselta, heittäytymisen harjoittelemiselta. Jos tällaisilla matkoilla yrittää pitää kiinni tarpeestaan kontrolloida asioita, matka muuttuu painajaiseksi.

Pienemmillä doseilla sitä on vielä jotenkin "liian kontrollissa". Toisaalta tämä tuo taas omanlaistaan haastetta mukaan, kun kokee vielä olevansa vastuussa jostain, koska kontrollia on jäljellä. Isommalla dosella antautuminen on tavallaan helpompaa, koska oikeasti on enää kaksi vaihtoehtoa: painajaismainen ja pelonsekainen matka tai irti päästäminen ja psykedelialle antautuminen. Pienissä doseissa on siis hiukan erilaista haasteellisuutta.

Mut mä haluan syvälle. Mä en halua hauskoja, ilosia ja kivoja matkoja. Tai haluan mä niitäkin, mutta paljon niitä enemmän mä haluan syvemmälle. Mua pelottaa kontrollista luopuminen ja siks mä haluan vetää niin isoja doseja että mun on vaan pakko luopua siitä tai kärsiä koko matka siitä pelosta.

Myös esimerkiks johonkin elämänvaiheeseen tosi tiuhatahtinen trippailu on tuntunu just oikeelta, eikä se kaduta vaan koen jälkeenpäin nuo kokemukset kasvattaviksi.

Mitä teidän mielest on tää paljon puhuttu psykedeeleillä pelleily, vai voiks niil pelleillä?

[Dexma]

Mitä teidän mielest on tää paljon puhuttu psykedeeleillä pelleily, vai voiks niil pelleillä?

Mun mielestä psykedeeleillä pelleilyä on se, että kasvattaa rastat ja alkaa haiseen pahalta...

Isoista ja pienistä doseista... Mun mielestä ainakin omalla kohdalla sellainen usein nautittu maksimaalinen psykedeelinen kokemus sai oikeastaan aikaseksi juuri tuon, haisin pahalta ja kasvoi takut päähän efektin. Oikeasti mä en saanut mitään muuta aikaseksi, kuin oltua vain IHAN VITUN AVARUUUUS. Ja kirjoitin paljon tekstiä vaulttiin, että myös tietoiseen.

Loppupeleissä oon ite mennyt enemmän ja enemmän pienempiiin annoksiin ja vähempään käyttöön. Itselle nykyään psykedeelit toimii siten, että ne inspiroi mua tekemään asioita, mutta en yleensä saa kauhean muuta aikaseksi kuin kasvattaa rastoja ja haista pahalta jatkuvissa megaluokan psykedeeleissä, taas pienillä annoksilla ei tule mitään niin kovanlaatuisia laskeutumia älyttömistä sfääreistä kohti arkipäivää. Jotenkin tuntuu, että psykedeelit ja arki on vain paljon kivempi mun pitää tällä hetkellä lähellä toisiaan.

Toisaalta taas...
Voiks elämällään pelleillä? Voiko psykedeeleillä pelleillä? Pitäiskö vain keskittyä olennaiseen? Vedetäänks lisää happooo???

[wRRa]

Musta taas vahvat ja tosi sfääriset kokemukset on hirmu inspiroivia taitelun kannalta. Ja mä todella nautin taiteen tekemisestä.

Toki, koulu ja työt pitäs tässä sivussa myös hoitaa Mut on sitä tullut sen verta paljon kuitenkin trippailtua että pystyy aika hyvin arkielämästä huolehtimaan vaikka välillä käviskin tosi sfääreis...

[Dexma]

, vai voiks niil pelleillä?

SIIS VOIKS NIILLÄ TEHÄ JOTAIN MUUTAKIN?

[SinatraPesonen]

^Heheeee Ni, ma mietin samaa. Saitte yhen pellen lissää kirjavaan, punanenäiseen joukkoonne.

Muuutta hyvin samoilla linjoilla tässä wRRa:n kansssa..varsinki..

Mut mä haluan syvälle. Mä en halua hauskoja, ilosia ja kivoja matkoja. Tai haluan mä niitäkin, mutta paljon niitä enemmän mä haluan syvemmälle.

Pienet doset on kivoja, sillai seurapiirijeejeekekkereissä, kun on hyvä se jonkullaine kontrolli pitää..+ohan ne pienemmäkki kivemmat ku pelkät kännit kuitennii..

Mut tosiaan..khyl täytyy myöntää..itte kans nautin enempi deelilöistä omissa oloissani ja mahollisimma syvällä siellä jossain.

Niiii, mut se "oikee" pelleily sitte.. jos oikeesti pelkää ettei kattila kestä ja silti heittelee isoja doseja ni hölmöläisehommaahanse..

[wRRa]

Dexma, emmä tiiä. Siks mä kysyn.

Niiii, mut se "oikee" pelleily sitte.. jos oikeesti pelkää ettei kattila kestä ja silti heittelee isoja doseja ni hölmöläisehommaahanse..

Mä oikeesti pelkään ettei kattila kestä, ja siks heittelen isoja doseja. Jokaisesta tripistä selviäminen tuntuu aivan mahtavalta, koska sillon oon kohdannut pelkoni.

[SinatraPesonen]

^okei..hmmmjoo..ihan mielenkiintoista kyllä, mutta oot terve päältäs noin muuten, oletan..pieni pelkohan nyt on vaan tervettä, olettamus tämäkin. Tarkoitin lähinnä ihmisiä jotka ittekki sen tiedostaa, ettei heidän kannata oikeasti leikkiä, jos on ollu taipumusta flippailuun, suvussa esiintynyt jotain jne. Itte enn oo pään kestämisen puolesta pelänny, muutenkin taitaa olla päässä jotain vikaa tuon suhteen, mut lähinnä semmosta jänskätystä vatsassa ett mitähä "uutta" sitä tällä kertaa..tai jos aukoo jottai ovia siinä samalla mitkä o tarkotuksel naulattu kii joskus. Se siitä omalla kohdalla tekeekin sen jutun, siis isommilla doseilla...voi kohdata ja käsitellä kipeitäkin asioita sillain ihan uudesta, ja jotenki..no ainaki ittelle semmosesta kulmasta mihin nyt vaan en selvinpäin, tai pienemmillä annoksilla tahdo taipua.

[wRRa]

Tarkoitin lähinnä ihmisiä jotka ittekki sen tiedostaa, ettei heidän kannata oikeasti leikkiä, jos on ollu taipumusta flippailuun, suvussa esiintynyt jotain jne.

Niin siis, mähän oon ollut psykoosissa ja mun suku on täynnä skitsofreenikoita

Näen edelleen hyvin usein orastavia psykoottisia ajatuksia omassa päässäni, mutta oon jotenkin oppinut kulkemaan eri todellisuustunneleiden välillä... Joten näen ne vaan erilaisina vaihtoehtoina todellisuudelle. Must tää kaikki on hirmu mielenkiintost.

[SinatraPesonen]

Oollspraittis...uskaliasta toimintaa, vaiko pelleilyä..vaiko sama asia. Ihan sama. Pääasiahan on kai se, että sie oot siitä jotain palkitsevaa saanu..ja kaikki on menny hyvin.

mutta oon jotenkin oppinut kulkemaan eri todellisuustunneleiden välillä... Joten näen ne vaan erilaisina vaihtoehtoina todellisuudelle.

Niin, tuossa varmaan se juju...ja voihan se olla, että tää "pelleily" on vaan vahvistanu pääkoppaasi entisestään..whothehellknows. Ota nuista aivoista selvää.

En silti lähtis kaikille samaa psyketerapiaa suositteleen, kaikki ei välttämättä oo niin onnekkaita.. tai hoksaa, mitä just sie oot hoksannu...

[King Ink]

Minuu kyl pelottaa isot doset psykedeelejä. Pienillä doseilla oon ihan mielelläni öriöridingdong vedättämässä jossain, eli siis melko ajatusvapaasti toimin jne.. Mut sit jos isoja otan niin oon ihan vakavalla naamalla ja pelottaa vitusti. Miksi silti otan isompiakin doseja, emt, kai sitä aina voittaa jotain ku saa heittäydyttyä. Ja tavallaan hyvällä tavalla jännitystä.

sense, makes none.

[SinatraPesonen]

Juu, kyllä miulaki itse tripeillä noita pelkotiloja sillon tällön on ilmenny, kuulunee asiaan, mut ei siinä sen kummempaa. Aika hyvin pystyny aina järkeilemään, että tumorrous ö nyy day, kaikki hyvin jne. Tietty on myös reissuja, mistä muistikuvat on hyvin hatarat, eikä tiiä mitä sitä on friikkaillu, mut aina heränny uuteen päivään ns. kaik yhes koos.. jopa ihan omasta sängystä useimmiten..joten ainakin jollakin tapaa on loogisuutta säätelevä aivopuoliskoni tuolloinkin pelannut. Viinapiru se miulle enemmä kummittelee nykyää ku mikkää deelit, siis ennen ja jälkeen humaltumisen. Darrat tuppaa oleen aika infernaalisia näinä päivinä..

[wRRa]

Ootteko muuten havainneet ikinä vahvojen deelikokemusten jälkeen outoja ajatuksia päässänne?

Multa tuntuu löytyvän tällasia jänniä "uskomuksia" (ajatuksia) aina deelikokemusten jälkeen. Esim. huasca-tripiltä jäi paljon ajatuksia henkimaailmasta. Tätä siis tarkoitan niillä "todellisuustunneleilla", eli jos valitsisin uskoa näihin ajatuksiin, minusta tulisi varmaan shamaani Uskomuksia ja ajatuksia siitä, mistä olen tullut ja minne menen kuoltuani... Jopa ajatuksia siitä että esim. koirani sielu on alunperin ollut samanlainen kuin omani, se on vaan asettunut erilaisen eläimen sisään.

Voihan nää olla tottakin mutta ei sillä niin väliä. Tuntuu tosiaan vaan vaihtoehtoiselta todellisuustunnelilta. Toiset uskoo kristinuskon Jumalaan, toiset uskoo ettei mitään Jumalaa olekaan, toiset on taikauskoisia, toiset uskoo kohtaloon ja toiset sattumaan... toiset uskoo kaikkeen eikä mihinkään. Mä kuulun varmaan jollain tapaa vikaan kastiin Koitan lähinnä uskoa siihen, mihin uskomisen koen edistävän elämääni jotenkin.

[frapathea]

Ootteko muuten havainneet ikinä vahvojen deelikokemusten jälkeen outoja ajatuksia päässänne?

Tuntuu kyl offtopicilt, mut vastaan silti: joo, ja eniten siinä on varmaan vituttanu se, etteivät ne ole tuntuneet enää niin käsinkosketeltavan selkeiltä myöhemmin. Tavallaan on nähnyt edelleen tosi selkeesti, miten johonkin tilaan on päästy, muttei kuitenkaan osannut käytännössä keksiä sille tiedolle mitään itua.

Mut se on varmaan vaan rivojen rituaalimenojen puutetta allright.

Mä kun vaikutan tosi taitavalta deelienkäyttäjältä, mut eikai temppelihuorana ittiään elätä tänä päivänä? Toisinaan on iskenyt järjetön hinku päästä jo meditoimaan itsensä hengiltä, mutku ei jaksais, ei vielä?

[Huiko]

Mitäkö otsikko herättää ajatuksena? Asenteelisuutta ollu sillä joka on ensin heittäny pelleilystä. Sehän on asiayhteydessään halveeraava nimitys kokeilusta/nauttimisesta tai yleensäkkin kommentoitavana olevasta henkilöstä. Tai käyttäköön se joka osaa positiivisessa mielessä pelleilyä lauseessa joka ei sisällä pellejä tai klovneja...

Kysäsköhän se ihmisapina hetkee aiemmin ennen ku sai kaverin kiven päähänsä että: -"Mitä sä sillä kivellä pelleilet?" Tarkotan vaan että mulle psykedeelit on myös yks työkalu. Käyttötarkoituksia sen kummemmin kommentoimatta. (<-Olikohan tossa taas mitään järkeä? Luoja tietää...)

[Neste]

Minusta pelleilly on sitä ettei osaa kunnioittaa kyseessä olevaa substanssia tai sen antamaa tietoutta eli haluaa vain "pään sekaisin"

[psy01]

"Mitä ajatuksia otsikko herättää sinussa?"

Riippuu varmaan pitkälle omasta asenteesta. Pelleilyn näkisin helposti ylimielisyytenä, eräänlaisena egoilun muotona. "Helposti vedän happoa 10 lappua. Ei tunnu missään." Kannattaako sitten psykeillä egoilla? En osaa sanoa. Voi olla hyödyllistäkin. On monta tapaa tehdä asioita.

"Ootteko muuten havainneet ikinä vahvojen deelikokemusten jälkeen outoja ajatuksia päässänne?"

Monenmoisia. Viime 4-aco-dmt keikan jälkeen olin näkevinäni tulevaisuuteen ja elämäni mahdolliset Naiset (suuret rakkaudet), joista osa on vielä tapahtumatta tämän elämän puitteissa. Lisäksi päähäni tuli sana Fandango tai jotain sinnepäin. Seuraavana yönä näin unta julmasta miehestä, sotilaasta, joka oli jossain jumalten salissa?, päähän tuli sana Francisco Castillo. Ja myöhemmin garrate tai jotain sinnepäin. Aamulla katselin netistä tietty ja tämmöset löysin:

Francisco Castillo Fajardo, 2nd Marquis of Villadarias (es: Francisco Castillo Fajardo, segundo marqués de Villadarias) (Málaga, December 17, 1642 – 1716), was a Spanish general. (http://en.wikipedia.org/wiki/Francisco_ ... illadarias)

A garrote or garrote vil (a Spanish word; alternative spellings include garotte and garrotte) is a handheld weapon, most often referring to a ligature of chain, rope, scarf, wire or fishing line used to strangle someone. (http://en.wikipedia.org/wiki/Garrote)

En tarkoita, että meinaa mitään, mutta oli hassua. Varsinkaan kun en oo koskaan Espanjaa lukenut, enkä muistaakseni muutenkaan oikein mitään aiheeseen liittyvää.

[Huiko]

Monenmoisia. Viime 4-aco-dmt keikan jälkeen olin näkevinäni tulevaisuuteen ja elämäni mahdolliset Naiset (suuret rakkaudet), joista osa on vielä tapahtumatta tämän elämän puitteissa. Lisäksi päähäni tuli sana Fandango tai jotain sinnepäin. Seuraavana yönä näin unta julmasta miehestä, sotilaasta, joka oli jossain jumalten salissa?, päähän tuli sana Francisco Castillo. Ja myöhemmin garrate tai jotain sinnepäin. Aamulla katselin netistä tietty ja tämmöset löysin:

Francisco Castillo Fajardo, 2nd Marquis of Villadarias (es: Francisco Castillo Fajardo, segundo marqués de Villadarias) (Málaga, December 17, 1642 – 1716), was a Spanish general. (http://en.wikipedia.org/wiki/Francisco_ ... illadarias)

A garrote or garrote vil (a Spanish word; alternative spellings include garotte and garrotte) is a handheld weapon, most often referring to a ligature of chain, rope, scarf, wire or fishing line used to strangle someone. (http://en.wikipedia.org/wiki/Garrote)

En tarkoita, että meinaa mitään, mutta oli hassua. Varsinkaan kun en oo koskaan Espanjaa lukenut, enkä muistaakseni muutenkaan oikein mitään aiheeseen liittyvää.

Tämä on jännää. En oo kuullu oikein keltään että ois uskaltanu tunnustaa tämmösiä kokemuksia. Itse olen myös joskus kokenut vahvasti nähneeni asioita ajassa ja esim. oon keskustellu esi-isien kanssa. Sinälläänkin erikoista koska koen olevani lähinnä ateisti ja en usko kovin vahvasti mihinkään muuhun henkiseen kuin omaan sisäiseen. Sallin kyllä lievästi huvittuneena sen muille.

Mutta kun otan hallusinogeenejä, otan niitä kyllä viihteeksi. Ois aika tekopyhää kohdallani lähteä hakemaan mitään uskonnollista kokemusta. Välillä tuntuu aihe sellaiselta kuin ois kyseessä jumala ja jumalanpilkka.

Tyhmä ei tarvitse olla, mutta eikös se ole joskus ihan kiva hakea äärikokemuksia? Minusta ainakin, vaikka asteikot vaihteleekin yksilöllisesti siitä mikä sitten on äärikokemus. Silti en koe pelleileväni.

[Hitler]

Psykedeelit kolisee stydimmin kun ei kiinnitä liikaa huomiota annostuksiin tai tilanteeseen. Set&settinghifistely = turhaa kuumotteluu. Ei mielenmuuntelu oo mitään matikkaa, tai sitähän se just on, mut liian vaikeeta matikkaa ymmärrettöväks. Tämä on totuus.

[Uke]

Tunnen itteni vähän deeleillä pelleiljäks kun tulee vaan käytettyä viihdekäyttöön niitä ja itseasiassa tällä hetkellä en muuhu haluaiskaa käyttää mitään päihteitä.

[lonecell]

Psykedeelit kolisee stydimmin kun ei kiinnitä liikaa huomiota annostuksiin tai tilanteeseen.

Itse en kyllä oikein pysty nauttimaan deeleistä jos en tiedä annostusta ja on hirveä hälinä ympärillä.

En tiedä mikä on psykedeeleillä pelleilijä, mutta itse en varmaan ole sellainen, koska otan lähinnä itse suht tarkkaan mittaamiani annoksia kotioloissa ja olen hyvin tarkka siitä, kenelle muille aineita suostun tarjoamaan. Ja aina kun alan testata uutta ainetta, otan ensin n. 1mg:n testerin ja sitten vasta lähden varovaisesti titraamaan annosta aktiiviselle tasolle.

Tietysti noin ei voi tehdä kuin netistä tilaamiensa jauheiden kanssa, kaiken muun kanssa tunnen oloni suht epämukavaksi. Tosin vaikkapa LSD:n "vaarattomuuteen" on luotto sen verran vahva että sitä uskallan ottaa ihan muidenkin annostelemana (pitää tietysti tietää, että aine on oikea). Mutta esim. psilosybiinisienistä en oikein pidä juuri annoksen epämääräisyyden takia.

[King Ink]

Minusta pelleilly on sitä ettei osaa kunnioittaa kyseessä olevaa substanssia tai sen antamaa tietoutta eli haluaa vain "pään sekaisin"

Kuuluuks kunnioitukseen aina vakavuus?

[Dexma]

Minusta pelleilly on sitä ettei osaa kunnioittaa kyseessä olevaa substanssia tai sen antamaa tietoutta eli haluaa vain "pään sekaisin"

Kuuluuks kunnioitukseen aina vakavuus?

Ja miten psykedeeli tripin voi ottaa niin, että se ei ois millään tavalla pelleilyä?

[Hitler]

Mää en tajuu miten jotain ainetta voi ees kunnioittaa, vakavissaan ainakaan. Me ollaan kuitenkin aika helvetin monimutkasia orgaanisia kokonaisuuksia ja sitte on joku snadi laini jotain parin euron tutkaria. En kunnioita sitä kun se ei suurella todennäkösyydellä kunnioita mua Vittu joo-o.

[Varjo]

Tolla stygedeelien kunnioituksella tarkotetaan yleisesti ottaen sitä, että niiltä voi helposti saada huonoja kokemuksia jos vetää niitä kuin alkoholia, piittaamattomasti ja vailla kunnioitusta. Kyllä se terve "kunnioitus" on sinullakin MadVesto ihan aiheellista nuiden deelien kanssa, ellet sitte hae just jotain bad trippiä tai psykoosia... Koskee kaikkia, mutta varsinkin kokemattomia...

[Hitler]

Jep, totta tuokin. Vähän vaan oudoksuttaa semmonen joidenkin ihmisten tapa johon usein on törmännyt, siis että kunnioitetaan jotain kemiallista yhdistettä ikäänkuin persoonana tai jonain sen suuntaisena.

"Anna Salvian johdattaa sillä hän tietää paremmin"

Aika nopeesti syntyy vahvat assosisaatiot uskovaisten juttuihin, joihin mun on äärimmäisenä agnostikkona vaikee samaistua. Muutenkin näihin deeleihin suhtaudutaan liian paatoksella, omaan makuuni siis.

Tästä ei kuitenkaan tainnut olla kyse.

edit. ainiin ja mulle toi badtripgoodtrip-raja on aina ollu aika häilyvä.

[King Ink]

Mulle psykedeelinen kunnioituksessa on ainakin kyse enemmän kunnioituksesta omaa mieltäni kohtaan,
ja sitä miten vahvasti se voi muuttua tripin aikana. En mie sitä jauhoo kunnioita, vaan sen vaikutuksia.

Mää kyl vedän tsugedeeljä kuin alkoholia välillä, ku haluun sekasi ja ku kaveritki vetää tsugedeelejä.
Jos haluun olla sekaisin ja kaverit ottaa happoo niin mie otan psykedeelejä ja oon sekaisin.
Jos kaverit ryyppää ja haluun olla sekasin niin ryyppään.

Kunnioitan kyl deelejä, mut emmä haluu antaa sen vaikuttaa siihen miten ja millon niitä käytän,
sillon se mun mielestä muuttuu enemmän peloksi kun ei 'kunnioituksesta' oteta niitä 'väärissä' ympäristöissä.

Ei tietenkään kandee jos ei tunnu siltä et pärjää, mut ei niissä nyt jessus mitää pelättävää oo.
Suosittelen kyl silti aloittelijoita ottaa iisisti niin tietää mitä oma pää kestää ja mitä ei.

Ja jos miulle tulee sen takii turpaan että lähen leikkimään niin sit otan turpaan, kyl ne mustelmat katoo..


Edit: Madvesto, joo itsekin oon yhdistänyt fanaattiset psykedeeli-ihmiset fanaattisuskovaisiin,
ja offtopiccina, tiede se vasta uskonnollinen juttu onki.

[Hitler]

Onko kunnioitus muuten pelkoa? Järkeistettyä pelkoa ilman intohimoa? Pelkohan taitaa kuitenkin olla itsesuojeluvaiston kasassa pitävä liima. Pelko pistää juoksemaan kun meinaa tulla rassista, kunnioitus on sitten semmosta ennaltaehkäisevää hommaa. Ei mennä aukomaan päätä sille moraa kantavalle kaapille sen jälkeen kun sen vaimo on kuallu. Pelko pistää paniikkiin tripillä kun jotain odottamatonta tapahtuu, kunnioitus pistää miettimään seuraavalla kerralla että ei ehkä niin suurta dosee, ei ehkä kaupungilla kuitenkaan.

Eikä se alkoholi kai loppupeleissä tässä suhteessa paljoo eroa deeleistä. Se saa kokemaan samat asiat eri filtterin läpi mutta itsesuojeluun mieltynyt päihteidenkäyttäjä suhtautuu molempiin kunnioituksella - eli peläten.

edit. samaa mieltä tieteestä, mut ei ees aloteta tässä.

[King Ink]

Mut pelkokin voi toimia samalla tavalla ennalta ehkäisevänä voimana?
Emmä uskalla vetää deeliä tässä tilanteessa, vaikka uskonkin pystyväni handlaamaan tilanteen.

Pelko voi estää sua toimimasta vaikka tiedät ettei ''todellista'' aihetta pelolle ole.
Pelko voi tottakai pelastaa tilanteesta, mut sen takia voi jäädä myös paljosta paitsi.

''Sano EI kun pelkäät, ja KYLLÄ kun pelkäät turhaan''. vai miten ne meni.
Miust kun kunnioitus huumeita kohtaan on tervettä niin se ei liity pelkoon mitenkään.

Oon itse tuntenu ihan puhdasta pelkoakin psykedeelejä kohtaan, johtuen parista kokemuksesta joissa ihan oman typeryyden takia (liian iso dose)
on käyty niin lähellä paskaa trippiä kuin mahdollista ilman että on kuitenkaan ihan hirvee matka ollut.
Pyrin nyt harjottelemaan sitä et pystysin taas vetämään deelejä ilman et mua alkaa pelottamaan se et alkaako mua pelottamaan jne. Ne perus trippikuumotukset.
Tähän mennes mennyt ihan hyvin, useamman tripin vetäny ilman et missään vaiheessa on ahdistanu (itse matkan takia siis, on kyl käsittelemieni asioiden johdosta).

Varmaan joku voi aatella etten mie kunnioita psykedeelejä kun nytkin puhun tavalla ''useamman tripin vetäny...''
Mut kunnioitus merkkaa ihmisille niin eri asioita et elkää viittikö.

Edit: Tajusin nyt et me käsitetään, tai puhutaan kunnioituksesta ihan eri merkityksessä.
En ite kutsuis kunnioitukseks sitä et ei mee aukomaan päätään, järjeksi enemmän.

[Hitler]

Niin siis ymmärtäisin kunnioituksen sekoituksena pelkoa ja järkeä.

[SahkoinenVelho]

Mutta esim. psilosybiinisienistä en oikein pidä juuri annoksen epämääräisyyden takia.

Mun mielestä vähän outo asenne luonnonpsykedeeleihin. Mun mielestä niiden annostukseen ei pitäisi suhtautua ollenkaan kuin joihinkin puhtaisiin synteettisiin kemikaaleihin, siis miettimällä tyyliin "saankohan nyt kehooni 17mg vai 24mg psilosybiiniä". Luonnonpsykedeelien ottaminen on minusta aina enemmän tai vähemmän rituaali, ja siihen kokemukseen ja sen voimakkuuteen vaikuttaa tuhat ja yksi asiaa sen lisäksi, että montako milligrammaa saan jotain tryptamiinia kehooni

Pitäisi nähdä suurempana kokonaisuutena se tajuntaa laajentavan luonnonantimen ottaminen, ja olla kiitollinen siitä mitä ikinä saakin Tietty jokainen tyylillään.

EDIT: Tarkoituksenihan oli tähän topikin alkuperäiseen ideaan vastata: Mitä muuta elämä oikein on kuin pelleilyä?