wRRa wrote:Eiks ois tyhmää heittää hukkaan koko elämäänsä vaan peläten esim. kuolemaa? Se tulee kuitenkin.
Aivan. Tämän oivaltaminen helpotti mua ainakin ihan tajuttoman paljon. Mulla kuolemanpelko ei ollut vaan sellanen juttu, että kun
kaveri kysyy mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, alkaa miettimään ja sitten pelkäämään. Mulla se meni siihen vaiheeseen, että istuin melkein kaksi viikkoa poistumatta kotoota kertaakaan sikainfluenssan takia. Pelkäsin niin vitusti. (Ulos > tartunta > kuolema) Nykyään tuo naurattaa, mutta sillon olin oikeasti todella lähellä loppuani. Onneksi tajusin vaan yksinkertaisesti lopettaa. Turha murehtia asioita mihin ei voi vaikuttaa.
wRRa wrote:Näinhän se on! Sen takia en välttämättä kokis näitä kaikkia "negatiivisia" juttuja deeleissä kuitenkaan huonoiksi. Mä otan ne haasteena. Omien pelkojeni voittamisena. Ja ku mä voitan ne, se on hienoo. Mä opin käsittelee paljon omia pelkoja sillon. Mä tajuun et mun ongelma ei oo se mitä tapahtuu, vaan se et mä pelkään sitä mikä tapahtuu. Ku mä opin hyväksyy sen, oli kyse sit sekoamisesta, kuolemisesta tai kavereiden kesken vakavasta aiheesta puhumisesta, mä olen ehjä. Mua ei enää pelota, se pelko ei enää hallitse mua. Se on upeeta.
Onnea! Kuulostaa tyhmältä, mut ainakin omalla kohdalla ton ymmärtäminen tuotti suurta iloa ja helpotusta. Harmittaa vaan, kun moni kaveri on lopettanut deelienkin käytön seinään yhden "huonon" kokemuksen takia.
Ketään ei voi pakottaa, mutta olisi kiva vielä joskus päästä trippaileen niiden kavrujen kanssa. Ehkä he tajuavat joskus (:
theres not enough love, you gotta make love, remake love, co create love, cremate love, reincarnate love, gotta make love,
just make love
Mä tosiaan olen kerran puoleks vuodeks lopettanu kaiken kuosin yhen aika rankan LSD-tripin jälkeen... Ja musta se oli tosi hyvä asia. En vaa tarvinnu kuosii.
Kävipä muuten oudosti eilen... Poltettiin kaverin kanssa jotain aika stydiä nypsyä, mulla 2vk (pari kertaa jonku yhen hitin jwh:ta vaan polttanu) tauko ja frendikin viime aikoina hitsaillut aika vähän eli molemmilla toleranssit melko nollassa. Kaveri oli vissiin laittanut tota nypsyä hiukan liikaa pesään. Nojoo, ite huomasin aika pian polttelun jälkeen että nyt kolahti vähän kovempaa ku ois ehkä tarvinnu, mut... pajariahan se vaan on. Oikeestaan menin jopa vähän tripeille ja välillä oli melko ahistavaakin kun tuntu ettei oikeen tajunnu mistään mitään, tuli paljon looppia/mindfuckia mutta toisaalta taas paljon deelejä kiskoneena tiedostin koko aika mistä on kyse ja en silleen liikaa sit kuumottanut noita. Pari kertaa tuli sellanen olo et "nyt tässä tilanteessa on jotain outoa...." ja pään sisällä kävi joku ihan kummallinen analysaatio päällä, esim. frendi halus et lähetään kävelylle, pää alko selittää et "sä oot jääny tripille ku sä vaan istut koneella koko ajan, ja sun kaveri yrittää saada sut elämään taas oikeeta elämää" jne. aika kuumottavaa mutta katoin sit kelloa että ei oo pajareista vielä kauaa ni turha mitää stressailla ja koitin ottaa rennosti vaikka pään sisällä oli yhtä sekamelskaa. Ja pelkäst hiisist....
Suurin syy ehkä joka tän sekamelskan syntyyn vaikutti oli frendin puheet. Ne kävi jossain välissä aika sekaviksi... Siis sen ajatusvirta oli niin nopeeta ja korkeelentosta et sitä oli tosi vaikeaa seurata, jos ootte joskus puhunu psykoottisen ihmisen kanssa ni ehkä tiedätte millasta se on... paljon täytesanoja niin että kerkee jo unohtaa mistä aiemmin puhuttiin ku on niin paljon "tai sillee.. emmä tiiä... tai tavallaa... joskus tuntuu et... tai niiku"-tyylistä tekstiä, eli vaikeuksia purkaa ajatuksiaan sanoiksi. Sen lisäksi puhe oli sellasta hajanaista, ilman mitään selkeetä rankaa ja hyppeli jutusta toiseen ihan miten sattui... mietin monta kertaa että mitenköhän nyt on, olenkohan mä vitun sekasin kun on niin vaikea tajuta mitä toinen selittää vai onkohan toinen niin sekasin ettei sen jutuista oikein saa siks selvää. Varmasti vähän molempia, mutta päädyin kuitenkin jälkimmäiseen... Kaveri nimittäin jossain vaiheessa sit totes että tulipa outo olo, ihan ku ois tripeillä jne. ja meni sänkyyn makaamaan ja koko aika mieli vaihtui "tekis mieli sitä, tekis mieli tätä" jne. kuumottavaa shittiä. Mä ite pysyin mielestäni skarpimpana noin yleisesti.
Ja siis, kyseinen frendi on ollut kannabispsykoosissa joten hän menee kannabiksesta edelleen välillä vähän kummallisiin mielentiloihin. Oon itse sitä mieltä ettei tän frendin kannattais kauheasti ees pajaria poltella, mut mikäs mä oon aikuista ihmistä kieltää.
Tää oli nyt ehkä kolmas kerta ku pajarilla näin sekasin oon saanu pääni. Budiöljy pitkän tauon jälkeen ja moby dick aikoinaan pienten 2c-e-nokkien päälle on saanut saman aikaan. Erityisesti toi moby dick aiheutti mul vahvasti hulluksi tulemisen tunteen, tää eilinenkin aiheutti, mutta en sit jaksanu stressata sitä liikaa koska tiiän et vaikutuksen alasena voi tulla välil vähän outoja ajatuksia eikä ne välttämättä meinaa mtn. Pitipä silti jakaa. Kannabisöverit ei musta oo koskaan kauheen miellyttäviä, nää mä laskisin vähän övereiks, tuli jopa fyysisesti vähän huono olo...
"The Emperor... wants to conquer outer space. Yoda... wants to explore inner space, and that is the fundamental difference between the good and the bad side of the force."
Joo.. Kerran on tullu koettua omituinen mindfuck/looppi.. Mikä nyt sitten ikinä onkaan.. Oltiin kaverin kanssa suomenlinnassa tossa kesällä. Taustalla vaikutti 2c-e ja pilvi.
Tässä on osa pidempää raporttia, jonka kirjoitin matkan jälkeen. Kirjoitan joka matkan jälkeen jotain, koska olen vielä aika aloittelija näissä hommissa ja mielestäni sillä tavoin on ikään kuin helppo seurata omaa ”kehitystään”.
Kaikki tekeminen jäi kesken. Kaikki ajatukset jäivät kesken. Mistään ei saanut kiinni. Kaikki oli vain pirstaleita jostain. Ei ollut nykyhetkeä, tulevaisuutta tai menneisyyttä. Kaikki muistot, ajatukset, näyt ja keskustelut menivät sekaisin. En voinut enää tietää mikä on totta ja mikä kuvitelmaa. Olo oli kaikin puolin hämmentävä.
Yritin keskustella kaverini kanssa. Se ei onnistunut ollenkaan, sillä hän ei tuntunut kuuntelevan minua ja vastaili vain lyhyillä hymähdyksillä. Asiaa vaikeutti sekin, että hetken päästä en enää muistanut mitä minun piti sanoa, ja kohta en enää tiennyt olinko kuvitellut koko keskustelun vai oliko se ollut totta.
Kaikki oli osa isoa noin kymmenen minuutin pituista looppia, jossa samat asiat tapahtuivat aina uudelleen, mutta vähän erilailla.
Eli: Vene ajoi ohitse, otin huikan vettä, kaveri nousi ylös, höpisi jotain, lähti kävelylle, tuli takasin, meni makaamaan, joku kävelee ohi, poltan tupakan, juon vettä, katson selän taakse, rauhoitun… Ja kohta kaikki alkaa taas alusta kun toinen vene tulee.
Huomasin myös, että jokaisen tupakantumpin laitoin kivelle, josta sitten aina välillä laskin niitä todetakseni ajan todella kuluneen.
Kaikki oli tapahtunut ennenkin. Kaikki oli kuin käänteinen deja vu ilmiö. Eli jotenkin tiesin jo kaiken entuudestaan. Että näin tulee tapahtumaan, ja samaan aikaan tiesin näin jotapahtuneen. Todellisuus oli todella pahasti vääristynyt ja mennyt ikään kuin rullalle pääni sisällä.
Kokemuksen korkeimman huipun jälkeen reissusta muodostui yksi kauneimmista ja rauhallisimmista kokemuksistani.. En myöskään kokenut tuota yllä olevaa pätkää mitenkään liian pelottavana/ahdistavana.. Lähinnä ärsytti, kun en päässyt siitä ”loopista” irti.
"welcome to the world of your mindless life; away from the reality of your lifeless mind"
Flood, jeah, kuulostaa todellakin 2c-e + pilvi -combolta. Samanlaisia fiiliksiä käynyt itsekin läpi. Mä vaan jostain syystä koen ne ahdistaviksi ja pelottaviksi Vaultin miitissä tosiaan oli tosi paha looppi päällä jossain vaihees... et kaikki vaa alko koko aika alust... sekavaa. Sama juttu toistu ja toistu... (30mg 2c-e+ganjaa ja alkoholii)
Deja vu on kyl aika hyvä sana. Ehkä tää on joku tosi pidempikestonen deja vu-ilmiö? Eikö seki oo vaa joku aivokemialla selitettävissä oleva johtuva juttu... Voiskohan nää tehä samaa?
"The Emperor... wants to conquer outer space. Yoda... wants to explore inner space, and that is the fundamental difference between the good and the bad side of the force."
Tajusin just loopanneeni samoja vitun sanoja / lauseita koko eilisen illan. Neljä kokonaista Alexander Dimitriä(4-aco-dmt) 30 kertaisena(30mg) teki tämän minulle. Lasketaanko se looppaamiseks jos nauraa 4 tuntia putkeen?
''Ihmiset ovat tismalleen kuin kukat: tarvitsemme aurinkoa ja hoivaa ja sen sellaista, mutta kasvamme paremmin kun päälle nakkaa pussin paskaa.''
Kerran on tullut happopäissään menetettyä todellisuudentajunsa täysin, tai oikeestaan siten, että palasin aina hetkeks todellisuuteen. Sinä iltana oli tullut vedettyä lsd:tä ihan tajuttomat määrät, kun sitä tultiin kokoajan tarjoamaan lisää ja eihän sitä tripillä tietenkään voinut kieltäytyä, sillon en ollut vielä päässyt lsd:een kanssa muutenkaan sinuiks, eli oli vain pari trippiä takana kyseisestä aineesta. No meitä oli siinä 5-6 ihmistä keskustelemassa maailman asioista keskenään ja osallistuin keskusteluun ihan normaalisti kuten muutkin, mutta aina välillä palattuani todellisuuteen huomaan kaikkien hymyilevän tai nauravan minulle, ja silloin aina kysyin taasko mä olen puhunut itsekseni, joka kerta saan myöntävän vastauksen. Tätä jatku varmaan useamman tunnin, itseäni tuo ei haitannut yhtään kun porukka nauroi minulle hyväntuulisena, sanoiva minun olevan hyvää trippiseuraa. Eli silloin kun mielestäni keskustelin muitten kanssa, niin olin todellisuudentajun menettäneenä ja niistä hetkistä en muista yhtään mitään, eikä kukaan oikeen osannut kertoa mitä oli sanonut tai tarinoinut oli sen verran levotonta tekstiä tullut.
Paras happo oivallus. Elämä on helppoa, miksi siitä pitää tehdä niin vaikeaa.
Ensimmäinen sato Super Hazea (jos tarinasta puuttuu a-kirjaimia elkää hätääntykö, näppäimistö vain jäkittää vastaan):
Ekat savut kuivasta sadosta,
bongi
kaksi kaveria ja parveke
kaikille yhdet isot kermaiset putkelliset
hmm
maukasta
mutta mitä vittua nyt pitää päästä makuulle
sänkyyn, peitto, ei vittu ei riitä
kerrasto, huppari, toppatakki, peitto, lakana, viltti, huopa
PALELEE
mitä vittua
missä kaikki äänet on
en kuule ketään vaikka tiedän asunnossa olevan muit ihmisiä ja musiikin soivan
kuulenpas, mutta en kavereita
olen mielisairaalassa
kaikki on sinistä
en pysty liikkumaan
APUA
AUTTAKAA
rumpu, tasainen syvä ja voimakas lyönti, hitaasti, mutta varmasti, ainut ääni mitä kuulet
sinisyys ei katoa vaan voimistuu, oliko tämä tässä?
tähänkö loppui se hauskanpito ja nauru paukuissa kaikelle
oliko se sen arvoista
oliko edes kivaa
MISSÄ KAIKKI OVAT
tuot noin tunnin kelailtua joku oli laskenut pari kaveria sisään ja toinen heitti karkkipussilla päähän ja tuli ravisteleman takaisin todellisuuteen ja siinä myös onnistui, en oikein tykkäillyt tuosta kokemuksesta ja se selätettiin polttamalla seuravaan 10päivään koko puska alalehdistä kärkibudiin saakka kostoksi huonosta aloituksesta.
Makkarissa oli tuolloin violetti esli seuraavaa satoa valmistelemassa ja valkoisten seinien kanssa se sai hyvin ikävän ja kalsean koppimaisen tunnelman aikaan ja kaipa tuostakin kokemuksesta joku valmius kohdata ikäviä asioita on jäänyt aivoihin, tuota oloa vaan en kenellekkään silti koskaan ikinä toivo.
Seuraava jaettava tarina taas sijoittuu edelliseen lsd reissuun ja erääseen pieneen itä-suomen kaupunkiin ennen robottidiskoa, matkaan diskolle tarkemmin sanoen.
Kävelemme, kävelemme, mutta hei, olemme silti paikallamme, katson jalkojen alle ja olen kuin pallon päällä, minä en liiku, muu maailma liikkuu tahdissani, jos astun vasempaan pallo kääntyy jalkojeni alla, pysyn täysin paikallani vauhdist huolimatta tai riippumatta. Voin katsoa sivulle ja nähdä maiseman, vilkaista eteen ja katsoa sivulle uudestaan ja nähdä aivan eri maiseman, ja aina alaspäin katsoessa se sama pallo jatkaa pyörimistä, matka ei etene, määränpää ei lähene, lähtöpiste ei loittone, maisemien silti vaihtuessa. Outoa, hassua, kivaa, kun tajuaa syklin se loppuu ja alkaa seuraava, koko illassa tuli 6 tai 7 vastaavaa asiaa jotka pyörivät niin kauan kunnes huomasi kaikissa jonkun "virheen" tai suuren poikkeavuuden, jonka jälkeen hymy leveni entisestään ja matka jatkui, kunnes seuraava koettelemus alkoi.
Useimmiten luuppaavat ajatukset itsellä juontaa juurensa siitä että ratkaisee jonkun asian mitä luulee ettei kukaan koskaan milloinkaan aiemmin ole tajunnut ja alat kelata ratkaisua takaisin päin, tajutaksesi mistä se alkaa ja voidaksesi jakaa sen muille / kirjata ylös, no jossain vaiheessa kelatessa taaksepäin oletkin taas lopun ratkaisun kimpussa ja huomaat tulleesi alusta takaisin finaaliin ja lähdet kelaamaan taas kohti alkua ja olet lopussa ja kelaat alkuun ja olet lopussa ja ainut mitä ikinä muistat on se miten kaikki päättyy, et sitä mistä se lähtee miten siihen päädytään, joten ratkaisu on täysin turha koska et enää edes tiedä mihin se ratkaisu on tai mikä se on tai onkohan sitä edes hei olipa muuten hyvää maksamakkara ruisleipää, kurkun olisi tosin voinut vaihtaa tomaattiin!
Tarina ekoilta tripeiltäni (1 tai 2).
Kuseminen tuntuu loputtomalta. Ihan kuin olisin kussut tässä jo kolme tuntia. Paniikki iskee, lopu jo... Kusi jatkaa vaan tulemistaan ja jo ajattelen, että pitäiskö vaan pistää poikki, mutta kaikki se on kustava. Vähän ajan päästä kuseminen kuitenkin lakkaa ja kaikki on taas hyvin. Vittumainen, mutta jälkeenpäin ajatellen hauska luuppi.
- Kaikki yllämainittu voi olla pelkkää paskaa, lue sopivalla kriittisellä asenteella
- Katsot juuri itseäsi peilistä... Olet osa kaikkea jota koet. Me olemme kaikki kaikkeuden tapa kokea itseään.
emppu80 wrote:Sinä iltana oli tullut vedettyä lsd:tä ihan tajuttomat määrät, kun sitä tultiin kokoajan tarjoamaan lisää ja eihän sitä tripillä tietenkään voinut kieltäytyä,
Tää hämmens. Tekeeks ihmiset tätä paljonki? Muistan itse pari kertaa ottaneeni viel joskus 6-8h jälkeen toisen lapun ja menny sillä vielä muutama tuntia, mutt ett "kokoajan tarjoomaan lisää", ni moiseen en oo törmänn.
emppu80 wrote:Sinä iltana oli tullut vedettyä lsd:tä ihan tajuttomat määrät, kun sitä tultiin kokoajan tarjoamaan lisää ja eihän sitä tripillä tietenkään voinut kieltäytyä,
Tää hämmens. Tekeeks ihmiset tätä paljonki? Muistan itse pari kertaa ottaneeni viel joskus 6-8h jälkeen toisen lapun ja menny sillä vielä muutama tuntia, mutt ett "kokoajan tarjoomaan lisää", ni moiseen en oo törmänn.
Näyttää siltä että jotkut ihmiset tosiaan tekee tätä. Mä taas ite kuulun niihin, jotka ei yleensä ota mitään jos on kovin tripeillä... Kannabista saatan polttaa tai pari bisseä juoda, mutta ei aina noitakaan.
Just olin eilen todistamassa kun frendit kiskoi yli 1000 mikroa happoa bileissä ja koko aika vaan lisää ja lisää... mietin että tajuaako ne oikein itekään miten paljon ne on kiskonu? o.O Nojoo, mulle riitti se 200-300mic (luultavasti 200, ei ollu ihan varmuutta oliko 100 vai 150ug paloja) olin siitä jo ihan tarpeeksi pihalla
Joskus tripeillä saattaa jäädä joku ajatus pyörimään päähän, esim. "lisää douppia" ja sit sitä tulee kiskottua koko ajan. Mulla joskus jääny pyörimään joku sellanen ajatus, kuin että olis kamala jano ja tarttis juoda koko aika ja jos ois itellä paljon vettä tms. ni saattasin oikeasti juoda itseni hengiltä tajuamatta paljoa oon juonu Mut niin... Tämmöstä sattuu. Sama tanssiessa tripeillä ei välttämättä tajua että kroppa huutaa kuolemaa, tanssi vaan jatkuu...
"The Emperor... wants to conquer outer space. Yoda... wants to explore inner space, and that is the fundamental difference between the good and the bad side of the force."
viimeeks kun oli 300mikkii ja alkoholii aika paljon ja poltin älystä hurjan hitin, menin laattaa joka sitte oli aikamoisen ahdistavaa kun looppas silleen et laattasin kokoajan uudestaan ja joka kerta oksentaes tipuin sinne vessanpönttöön sen mukana uudestaan ja uudestaan ja sitä kesti varmaan puol tuntia