Merenpohjassa 2 100 vuotta maannut muinaisesine on osoittautunut monimutkaiseksi tietokoneeksi, joka pystyi muun muassa ennustamaan tarkasti taivaankappaleiden liikkeet. Ihmiskunnan ei tiedetä kyenneen rakentamaan mitään yhtä mutkikasta seuraavaan tuhanteen vuoteen.
Suomalainen tähtiharrastaja Jarmo Moilanen on löytänyt uuden meteoriparven, joka näyttää liittyvän aiemmin tuntemattomaan ja ratansa perusteella maapallolle vaaralliseen komeettaan, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Tähdet ja Avaruus -lehti.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan sijainti on toistaiseksi tuntematon. Silti se luokitellaan nyt viiden maapallolle vaarallisimman pitkäjaksoisen komeetan joukkoon. Näiden kohteiden radat kulkevat aivan planeettamme läheltä ja ne ovat alttiita painovoimahäiriöille, jotka muuttavat rataa.
- Komeetan rata kulkee niin läheltä Maan rataa, että Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijan Peter Jenniskensin ja suomalaisen tutkijan Esko Lyytisen mukaan törmäysuhka maapalloon on olemassa, vaikka se on laskennallisesti häviävän pieni, lehti sanoo.
Harvinainen löytö
Vaalassa asuva Moilanen tallensi valvontakamerallaan lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 2005 uuden meteoriparven Suomen yötaivaalta. Jenniskensin mukaan löytö on hyvin harvinainen: tietoja on olemassa kaikkiaan 230 meteoriparvesta, mutta suurin osa on esiintymästä lakanneita tai epävarmoja tapauksia.
Vain noin 30 on varmoja, nykyään olemassa olevia parvia.
Näkyy vain 3 tuntia vuodessa
Moilasen mukaan parvea ei ole aiemmin löydetty, koska yhden vuoden aikana sen esiintyminen kestää vain kolmisen tuntia, ja toisaalta parven säteilypiste sijaitsee niin pohjoisessa. Parven kappaleet ovat radalla, joka sijaitsee lähes 90 asteen kulmassa aurinkokunnan ratatasoon nähden.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan kiertoajan Auringon ympäri arvioidaan olevan vähintään 260 vuotta. On myös mahdollista, että emokomeetta ohittaa tai on jo ohittanut yhden ainoan kerran Auringon. Toistaiseksi paras rataratkaisu kertoo, että emokomeetta vierailisi Auringon tuntumassa karkeasti noin 4000 vuoden välein. Lähimmillään Aurinkoa se käy juuri ja juuri Maan radan sisäpuolella.
- Viime vuosina Maan ilmakehään iskeytyneet camelopardalidit saattavat olla emokomeetan edellä tulevaa tavaraa. On kuitenkin mahdotonta arvailla, milloin pyrstötähti on tulossa visiitille aurinkokunnan sisäosiin, Tähdet ja Avaruus -lehti arvioi.
Etelä-Amerikassa on myös varmaan ollut aika kovia keksintöjä ja kikkoja, todennäköisesti huomattavasti monitajuisempia jopa kuin Euroopassa ja Lähi-idässä. E-Amerikassa kuitenkin todellisuuden tiloja on muunneltu hyvin laajasti, huomattavasti laajemmin kuin Euroopassa tiettävästi...
Tähtitiedettä sielläkin tiettävästi harrastettiin erittäin laajasti ja tarkasti...
Suomalainen tähtiharrastaja Jarmo Moilanen on löytänyt uuden meteoriparven, joka näyttää liittyvän aiemmin tuntemattomaan ja ratansa perusteella maapallolle vaaralliseen komeettaan, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Tähdet ja Avaruus -lehti.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan sijainti on toistaiseksi tuntematon. Silti se luokitellaan nyt viiden maapallolle vaarallisimman pitkäjaksoisen komeetan joukkoon. Näiden kohteiden radat kulkevat aivan planeettamme läheltä ja ne ovat alttiita painovoimahäiriöille, jotka muuttavat rataa.
- Komeetan rata kulkee niin läheltä Maan rataa, että Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijan Peter Jenniskensin ja suomalaisen tutkijan Esko Lyytisen mukaan törmäysuhka maapalloon on olemassa, vaikka se on laskennallisesti häviävän pieni, lehti sanoo.
Harvinainen löytö
Vaalassa asuva Moilanen tallensi valvontakamerallaan lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 2005 uuden meteoriparven Suomen yötaivaalta. Jenniskensin mukaan löytö on hyvin harvinainen: tietoja on olemassa kaikkiaan 230 meteoriparvesta, mutta suurin osa on esiintymästä lakanneita tai epävarmoja tapauksia.
Vain noin 30 on varmoja, nykyään olemassa olevia parvia.
Näkyy vain 3 tuntia vuodessa
Moilasen mukaan parvea ei ole aiemmin löydetty, koska yhden vuoden aikana sen esiintyminen kestää vain kolmisen tuntia, ja toisaalta parven säteilypiste sijaitsee niin pohjoisessa. Parven kappaleet ovat radalla, joka sijaitsee lähes 90 asteen kulmassa aurinkokunnan ratatasoon nähden.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan kiertoajan Auringon ympäri arvioidaan olevan vähintään 260 vuotta. On myös mahdollista, että emokomeetta ohittaa tai on jo ohittanut yhden ainoan kerran Auringon. Toistaiseksi paras rataratkaisu kertoo, että emokomeetta vierailisi Auringon tuntumassa karkeasti noin 4000 vuoden välein. Lähimmillään Aurinkoa se käy juuri ja juuri Maan radan sisäpuolella.
- Viime vuosina Maan ilmakehään iskeytyneet camelopardalidit saattavat olla emokomeetan edellä tulevaa tavaraa. On kuitenkin mahdotonta arvailla, milloin pyrstötähti on tulossa visiitille aurinkokunnan sisäosiin, Tähdet ja Avaruus -lehti arvioi.
Voi olla että kohta tulee taas aika jollain suurin osa ihmiskunnosta tuhuotuu, ja kaikki palaavat about kivikaudelle.
Onpahan hauska ja harhaanjohtava otsikko
Tuo kyseinen komeetta on löydetty jo aikaa sitten, mutta Jarmo Moilanen sattui löytämään tähän komeettaan liittyvän meteoriparven. Jarmo ei siis löytänyt "vaarallista komeettaa" vaan sen, jo löydetyn komeetan, perässä sniikkaavan meteoriparven.
Ja btw: Tämä kyseinen "vaarallinen komeetta" ei ole edes kolmen kärjessä maata mahdollisesti uhkaavien komeettojen sun muiden taivaankappaleiden kanssa... Ja kärkikolmikkokin kiertää aika kaukaa..
"Trippi pakottaa ajatukset kulkemaan eri tavalla ja irtautumaan itse rakennetuista muureista, jotka toisilla saattavat pitää horjuvaa mielenterveyttä pystyssä." Miffy @ P-linkki.
Etelä-Amerikassa on myös varmaan ollut aika kovia keksintöjä ja kikkoja, todennäköisesti huomattavasti monitajuisempia jopa kuin Euroopassa ja Lähi-idässä. E-Amerikassa kuitenkin todellisuuden tiloja on muunneltu hyvin laajasti, huomattavasti laajemmin kuin Euroopassa tiettävästi...
Tähtitiedettä sielläkin tiettävästi harrastettiin erittäin laajasti ja tarkasti...
Vastaavaa itsekin olen miettinyt.
Miksiköhän eurooppalaiset sitten kuitenkin jossain vaiheessakehittyi tieteessä eteenpäin huimasti muihin verrattuna.
Meillä ei ole euroopassa ollut ikinä edes mitään merkittäviä tajusteita.
Etelä-Amerikassa on myös varmaan ollut aika kovia keksintöjä ja kikkoja, todennäköisesti huomattavasti monitajuisempia jopa kuin Euroopassa ja Lähi-idässä. E-Amerikassa kuitenkin todellisuuden tiloja on muunneltu hyvin laajasti, huomattavasti laajemmin kuin Euroopassa tiettävästi...
Tähtitiedettä sielläkin tiettävästi harrastettiin erittäin laajasti ja tarkasti...
Vastaavaa itsekin olen miettinyt.
Miksiköhän eurooppalaiset sitten kuitenkin jossain vaiheessakehittyi tieteessä eteenpäin huimasti muihin verrattuna.
Meillä ei ole euroopassa ollut ikinä edes mitään merkittäviä tajusteita.
Sodat?
They were tattooed from head to foot, and they brandished cutlasses and big clubs with spiked knobs. They shouted ferociously in their native Finnish, and they swung cutlass and club as if berserk, sometimes felling their own men in their fury.
Asidyyli wrote:...Miksiköhän eurooppalaiset sitten kuitenkin jossain vaiheessakehittyi tieteessä eteenpäin huimasti muihin verrattuna.
Meillä ei ole euroopassa ollut ikinä edes mitään merkittäviä tajusteita.
Ehkäpä juuri siksi että eurooppalaiset keskittyi tutkimaan tiedettä kun tuolla päin keskityttiin tutkimaan mieltä vaikka tuollaiset tieteelliset ilmiöt kiinnostivatkin. Tai ehkä se on tiedettä vain eri näkökulmasta.
Onhan Euroopassakin käytetty ilmeisesti aika laajalti psykokatiivisia aineita (alkoholi, oopium, kärpässienet, Atropa belladonna, Solanum, Hyoscyamus jne), mutta kristyt johtajat eivät sitä ole koskaan tainneet hyväksyä. Etelä-Amerikassa taas koko kulttuurit ovat ilmeisesti rakentuneet hyvinkin suorasti nimenomaan enteogeenien ympärille, ei niinkään egoakorostavien rauhoittavien.
Euroopan ylivoiman takana on aika pitkälti loistava maantieteellinen sijainti. Välimereltä loistavat kulkuyhteydet kaikkialle, sopiva ilmasto jne.
Euroopan erityispiirre on myös hyvin yhteinäinen kulttuuri keskiajalta eteenpäin, olkoon sitten vaikka kristinuskon syytä tai ansiota.
Kun Eurooppalaiset sitten lopulta 1400- 1500- luvuilla onnistuivat orjuttamaan suurimman osan Etelä-Amerikkasta ja Aasia, ryöstämään sieltä kaiken arvokkaan, oli lähtökohdat aika pitkälle siinä. Afrikan ryöstoretket käynnistyivät isosti vasta 1800-luvulla, mutta jo sitä ennen Etelä-Euroopan mailla oli kolonioita Pohjois-Afrikassa. Rikkaat rikastuvat ja blah blaah.
Tiede Euroopassahan oikeastaan loppui antiikin Kreikan luhistuttua. Vasta ristiretkien jälkeen saatiin latinalle tarpeeksi vahva asema ja kirkon toiminta pyörimään tiedettä edistäen. Islamilainen maailma oli siinä välissä tiedemaailman huipulla yhdellä hallitsevalla kielellään.
1500-luvulla Copernikuksen teoria maailman ja auringon suhteesta toi tieteen takaisin Euuroopan hupuille, ja siitä ei pahemmin enää laskua olekaan tapahtunut.
Jotenkin minulla on vahva tunne siitä, että E-Amerikassa tiede on ollut paljon holistisempaa, täydellisempää, kuin Euroopassa. Täällä kaikkea tutkitaan ja tulkitaan vain yhdestä tietoisuuden tilasta katsoen, joka jättää taaksensa hyvin paljon. Etenkin kaikki filosofiset (uskonnolliset) ja psykologiset jutut olisvat paljon "täydellisempiä". Vielä kun ottaa huomioon sen selvän tosiseikan, että enteogeeneit ja psykedeelit lisäävät huomattavasti luovuutta, olisi tiede varsin erinäköistä kun se nykyään on, jos Etelä-Amerikkaa ei olisi alistettu ja kaikkea sitä tietoa tuhottu.