Aineiden toksisuus

[Kasvualusta]

Oiskohan jotain oivaa linkkiä jossa olisi vertailtu aineiden kemiallista toksisuutta? Siis vain fyysisiä haittoja, sosiaalisuus johdannaiset ohittaen. Jos tästä on jo keskusteltu niin ohjatkaap sinne.

Tuli esiin viattomien ihmisten väittäessä alkoholia opiaatteja miedommaksi, mutta muistelisin, ettei se olisi ihan noin yksin kertaista. Faktaa tarttis silti.

[Ahab]

Oiskohan jotain oivaa linkkiä jossa olisi vertailtu aineiden kemiallista toksisuutta? Siis vain fyysisiä haittoja, sosiaalisuus johdannaiset ohittaen. Jos tästä on jo keskusteltu niin ohjatkaap sinne.

Tuli esiin viattomien ihmisten väittäessä alkoholia opiaatteja miedommaksi, mutta muistelisin, ettei se olisi ihan noin yksin kertaista. Faktaa tarttis silti.

LD50 luku ois varmaan yks mitä vois verrata. Mut joo onhan toksisuus paljon muutakin.

[W10]

Toksisten aineiden tietokanta. Olisiko tästä mitään hyötyä?
http://www.toxnet.nlm.nih.gov/

[Kasvualusta]

Ihan varmaan riittäisi se toiminta vaikutus. Alkoholi esim. liuttaa aivoja ja rasittaa maksaa. Opiaattien vaarat taas, puhtaiden siis, perustuis enempi yliannostuksen keuhkoja lamaavalle vaikutukselle, mutta ei toksisuudella rasittaisi mitään elimiä. Jolloin opiaatteja voisi sanoa alkoholia vähemmän myrkyllisiksi viihdekäyttö annoksella.

[W10]

Ihan varmaan riittäisi se toiminta vaikutus. Alkoholi esim. liuttaa aivoja ja rasittaa maksaa. Opiaattien vaarat taas, puhtaiden siis, perustuis enempi yliannostuksen keuhkoja lamaavalle vaikutukselle, mutta ei toksisuudella rasittaisi mitään elimiä. Jolloin opiaatteja voisi sanoa alkoholia vähemmän myrkyllisiksi viihdekäyttö annoksella.

Näinhän se taitaa olla. Olikohan se William Burroughs joka pähkäili vielä sitä, että opiaattireflat voivat olla jopa hyödyksi soluille koska ne joutuvat korjaamaan riippuvuudesta aiheutuineita jälkiä ja näin ollen pysyvät koko ajan uusiutumistilassa kuten kasvavalla lapsella, eivätkä ne rappeudu niin helposti. En muista ihan tarkkaan miten se meni ja tuokin oli vain narkomaanikirjailijan höpinöitä, mutta jännä teoria.

[dredi]

Burroughsin höpinöitä ei kyllä tosiaan kannata ottaa tosissaan. Just sellaisia nistiteorioita joilla ei välttämättä ole mitään totuuspohjaa...

Pitkäaikainen opioidien säännöllinen käyttö voi vahingoittaa kuuloaistia. Tietyt opioidit myös rasittavat maksaa jossain määrin. Esim. Metadonin tiedetään laajentavan sydänlihasta.

Kaikenkaikkiaan, useimmat opioidit ovat silti paljon terveellisempiä elimistölle kuin alkoholi.

[Uke]

Mua kiinnostaa lähinnä esim. 4-fmp:n toksisuus ja onko se nyt todellisuudessa pahempi aine kropalle, ku joku paljon jatkettu katupiri tahi esso?

[Ununnilium]

Ei voi tietää. Käsittääkseni tutkimusta ei ole juurikaan tehty millään tasolla.

Käytännössä tutkareiden kanssa pelataan kuitenkin aika vaarallisilla asioilla.

[Thoxium]

Mua kiinnostaa lähinnä esim. 4-fmp:n toksisuus ja onko se nyt todellisuudessa pahempi aine kropalle, ku joku paljon jatkettu katupiri tahi esso?

Halogeenisistä amfetamiineista ainakin vähiten toksinen. Luulisin toksisuuden olevan dekstroamfetamiinin tasolla, ainakin mitä rottatutkimuksiin uskomista.

[tRip]

Käytännössä tutkareiden kanssa pelataan kuitenkin aika vaarallisilla asioilla.

Mielestäni yhtälailla välillä tuntuu että näin on myös lääkkeiden kanssa..ehkä..

[eNZYMe]

Käytännössä tutkareiden kanssa pelataan kuitenkin aika vaarallisilla asioilla.

Mielestäni yhtälailla välillä tuntuu että näin on myös lääkkeiden kanssa..ehkä..

Kaikki on tietysti itse kemikaalista kiinni. Jotkut kemikaalit ovat toisia haitallisempia, jotkut taas kaikilla mittareilla lähes vaarattomia. Voihan sitä vaikka henki lähteä tai saada elinvaurion aikaiseksi joidenkin lääkkeiden holtittomalla väärinkäytöllä, mutta lääkkeet ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta käyneet läpi todella kattavat laboratoriotestaukset, eläin- ja ihmiskokeet jne. Useimmat niistä ovat olleet markkinoilla jo vuosikymmeniä. Tutkareista ei välttämättä ole paljon mitään dataa ja toksikologisia tutkimuksia olemassa.

[dredi]

Käytännössä tutkareiden kanssa pelataan kuitenkin aika vaarallisilla asioilla.

Tutkareiden ja tutkareiden...

Näitä kemikaaleja joita kutsutaan tutkareiksi on niin paljon ja niin erilaisia vaikutuksiltaan ettei niitä mitenkään voi niputtaa samaan ryhmään.

SAR (Structure-activity relationship) -ennusteiden sekä käytännön kokemusten mukaan voidaan olettaa monien "tutkareiden" olevan suht harmittomia. Esim: psilosiinin tiedetään olevan harmiton kemikaali, näin ollen monien psilosiinianalogien voidaan olettaa olevan yhtä lailla harmittomia, varsinkin kun käyttäjillä ei ole havaittu mitään pahempia ongelmia. Sama pätee moniin muihin tryptamiineihin ja fenetyyliamiineihin.

[Dexma]

SAR (Structure-activity relationship) -ennusteiden sekä käytännön kokemusten mukaan voidaan olettaa monien "tutkareiden" olevan suht harmittomia. Esim: psilosiinin tiedetään olevan harmiton kemikaali, näin ollen monien psilosiinianalogien voidaan olettaa olevan yhtä lailla harmittomia, varsinkin kun käyttäjillä ei ole havaittu mitään pahempia ongelmia. Sama pätee moniin muihin tryptamiineihin ja fenetyyliamiineihin.

Tätä itse olen tosissaan aika paljon kelannut.

Tryptamiinit ja fenetyliamiinit toimii kait suurinpiirtein samoilla tavoilla jotenka en näkisi paljoa eroa meskaliinin tai 2ce kanssa... Mutta valistakaa nyt tietämätöntä jos olen??? Mulla on tosi vähän mitään tieteellistä tietoa meinaan.

[dredi]

jotenka en näkisi paljoa eroa meskaliinin tai 2ce kanssa...

Ei niillä paljoa eroa olekaan.



Arvatkaa kumpi on kumpi

Sitten jos aletaan tekemään niistä amfetamiinijohdannaisia, asia on eri... tulee kaikenlaista MAOI-aktiivisuutta sun muuta... Sama kuin 2C-T-x sarjan kemikaalit ovat myös kaikki MAO-inhibiittoreita.

[Touchet]

tulee kaikenlaista MAOI-aktiivisuutta sun muuta... Sama kuin 2C-T-x sarjan kemikaalit ovat myös kaikki MAO-inhibiittoreita.

Mistä tuo johtuu? Ja mitä todistusaineistoa in vitro, in vivo siitä on olemassa?

[dredi]

Mistä tuo johtuu? Ja mitä todistusaineistoa in vitro, in vivo siitä on olemassa?

2C-T-x sarjan kemikaalien MAOI-ominaisuuksista on vaikka kuinka paljon näyttöä. Googleta.

Niistä en tiedä mikä sen aiheuttaa, mutta DOx-kemikaaleilla tuo alfametyyli aiheuttaa sen että MAO-entsyymi ei pääse niin helposti kemikaalin kimppuun, näin ollen kemikaali toimii substraattina MAO-entsyymeille käytännössä aiheuttaen lievää MAO-inhibitiota. Sama juttu AMT, 5-MeO-AMT kanssa.

[tRip]

Olen käsittänyt että mm. 2c-t-7:lla olisi kyllä mao-vaikutuksia, mutta että t-2:lla ei olisi. en tiedä.

[dredi]

Olen käsittänyt että mm. 2c-t-7:lla olisi kyllä mao-vaikutuksia, mutta että t-2:lla ei olisi. en tiedä.

Kaikilla 2C-T-x sarjan kemikaaleilla on MAOI-vaikutus.

[Touchet]

Mistä tuo johtuu? Ja mitä todistusaineistoa in vitro, in vivo siitä on olemassa?

2C-T-x sarjan kemikaalien MAOI-ominaisuuksista on vaikka kuinka paljon näyttöä. Googleta.

Nichols et al. - Sulfur-Substituted α-Alkyl Phenethylamines as Selective and Reversible MAO-A Inhibitors: Biological Activities, CoMFA Analysis, and Active Site Modeling
J. Med. Chem., 2005, 48 (7), pp 2407–2419

A series of phenethylamine derivatives with various ring substituents and with or without N-methyl and/or C-α methyl or ethyl groups was synthesized and assayed for their ability reversibly to inhibit monoamine oxidase A (MAO-A) and monoamine oxidase B (MAO-B). Several compounds showed potent and selective MAO-A inhibitory activity (IC50 in the submicromolar range) but none showed appreciable activity toward MAO-B. A three-dimensional quantitative structure−activity relationship study for MAO-A inhibition was performed on the series using comparative molecular field analysis (CoMFA). The resulting model gave a cross-validated q2 of 0.72 and showed that in this series of compounds steric properties of the substituents were more important than electrostatic effects. Molecular modeling based on the recently published crystal structure of inhibitor-bound MAO-A provided detailed evidence for specific interactions of the ligands with the enzyme, supported by previous references and consistent with results from the CoMFA. On the basis of these results, structural determinants for selectivity of substituted amphetamines for MAO-A are discussed.

[CharlieBigPpotato3]

Aiheeseen perehtymättömät ihmiset eivät välttämättä ymmärrä LD50-arvoa ja sen heikkouksia. Tässä muutamia LD50-arvon ongelmia:

* Se mittaa vain aineen kykyä tappaa eikä ota huomioon mahdollisia fyysisiä vaurioita tai esim. huumeiden kohdalla mahdollisia psyykkisiä "vaurioita"
* LD50 vaihtelee lajien välillä, eikä sitä voida vertailla turvallisesti ihmisiin
* Se mittaa vain akuuttia toksisuutta, ei pitkäaikaisvaikutuksia
* Se ei mittaa ns. idiosynkraattisia reaktioita (ts. reaktioita, joita saattaa tapahtua pienelle osalle väestöstä jo pienemmillä annoksilla)

viewtopic.php?f=17&t=1204&start=20

Esim. mephedrone on ilmeisesti varsin toksinen aine, (mikä osoittaa sen että 'tutkimuskemikaalien' nimi on paikallaan):
http://www.bluelight.ru/vb/showthread.php?t=439578

Joistakin aineista löytyy erinomaisia toksikologisia arvioita täältä:
http://toxnet.nlm.nih.gov/

[Anonyymi]

Tutkimuskemikaaleihin ja niiden rakenteeseen perustuvaan toksisuuden arviointiin liittyen:

http://i.servut.us/i/serotonin.png

Arvatkaa kumpi on luonnollinen välittäjäaine ja kumpi potentti neurotoksiini?

Mielestäni aika pelottavaa lähteä tältä pohjalta arvaamaan mikä aine on turvallista ja mikä ei.

[CharlieBigPpotato3]

No joo mieti ite vaikka H2O:n (vesi) , H2O2:n (vetyperoksidi), tai jopa H2S:n eroa.

Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään vetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikkivety

Mut joo miettikää kanssa talidomidia, MPTP:tä, mephedronea, bromo-dragonfly:ta jne...

[dredi]

Mielestäni aika pelottavaa lähteä tältä pohjalta arvaamaan mikä aine on turvallista ja mikä ei.

Kuule sitä vartenhan kemikaaleja tutkitaan ja tehdään SAR-ennustuksia. Että ei tarvi niin paljoa arvailla.

[Anonyymi]

Mielestäni aika pelottavaa lähteä tältä pohjalta arvaamaan mikä aine on turvallista ja mikä ei.

Kuule sitä vartenhan kemikaaleja tutkitaan ja tehdään SAR-ennustuksia. Että ei tarvi niin paljoa arvailla.

Dredi mussukka tarkoitin tuolla lainillani, sitä mitä me tavalliset pulliaiset teemme.

[dredi]

Kyllä ne tutkimustulokset on ihan tavallisen pulliaisenkin saatavilla.

[Anonyymi]

Et ymmärrä pointtiani, en nyt puhu tutkimustuloksista.

Mielestäni aika pelottavaa lähteä tältä pohjalta arvaamaan mikä aine on turvallista ja mikä ei.

[tRip]

Et ymmärrä pointtiani, en nyt puhu tutkimustuloksista.

Mielestäni aika pelottavaa lähteä tältä pohjalta arvaamaan mikä aine on turvallista ja mikä ei.

Mä ymmärrän..

Usein vaan tuntuu niin turhalta yrittää väitellä asioista..

Mitenköhän nämä muinaiset shamaanit ym. sillon joskus ymmärsi mitkä aineet on myrkyllisiä, mitkä aineet mielenkiintosen myrkyllisiä..
ja mitkä jopa terveellisiä nautittavaksi..

[dredi]

Kasvihenget kertovat niille jotka osaavat kuunnella.

Synteettisten kanssa joutuu turvautumaan tutkimukseen.

[ferox]

Mitenköhän nämä muinaiset shamaanit ym. sillon joskus ymmärsi mitkä aineet on myrkyllisiä, mitkä aineet mielenkiintosen myrkyllisiä..
ja mitkä jopa terveellisiä nautittavaksi..

Helppo vastaus: trial and error. Muinaiset shamaanit olivat niitä hyväonnisia ja -uskoisia jotka sekä näkivät ihmiskokeet että selvisivät niistä hengissä. Kuinka muutenkaan muinaisihminen on voinut oppia, mitkä kasvit ja sienet ovat myrkyllisiä, ellei joku ole kokeillut ja heittänyt veivinsä?

[Poppy]

Mitenköhän nämä muinaiset shamaanit ym. sillon joskus ymmärsi mitkä aineet on myrkyllisiä, mitkä aineet mielenkiintosen myrkyllisiä..
ja mitkä jopa terveellisiä nautittavaksi..

Helppo vastaus: trial and error. Muinaiset shamaanit olivat niitä hyväonnisia ja -uskoisia jotka sekä näkivät ihmiskokeet että selvisivät niistä hengissä. Kuinka muutenkaan muinaisihminen on voinut oppia, mitkä kasvit ja sienet ovat myrkyllisiä, ellei joku ole kokeillut ja heittänyt veivinsä?

Täytyy myöskin muistaa, että joskus aikanaan ihmiset ovat eläneet paljon lähempänä luontoa ja ehkä osanneet lukea ja tulkita luonnon ja kasvillisuuden vihjeitä mahdollisesta toksisuudesta hieman paremmin. Hieman samaan tapaan kuin muutkin eläimet. Emo joko opettaa, että mikä on hyvää ruokaa tai sitten se informaatio vain kulkee perimässä.