Sigmareseptorit σ1 ja σ2 ovat ympäri kehoa levittäytyneitä saitteja, joita useat psykoaktiiviset aineet (mm. kokaiini, heroiini, PCP, DXM) aktivoivat. Näistä ensimmäistä (σ1) on tutkittu jonkin verran tarkemmin: Niitä löytyy eniten aivokuoren syvemmistä kerroksista, hajukäämistä, keskiaivojen ytimestä, hypotalamuksesta ja GABAergisistä Purkinjen soluista. Behavioristisissa kokeissa σ1-reseptorien on todettu liittyvän mm. muistiin ja riippuvaisuuteen. σ2-reseptorit ovat yhteydessä kaliumkanaviin ja kalsiumin vapautumiseen. Hiirikokeissa selektiivisillä sigma-agonisteilla on saatu aikaiseksi antidepressiiviseen vaikutukseen ja neuroprotektiivisuuteen viittaavia tuloksia.
Scientists have been searching for years for naturally occurring compounds that trigger activity in the protein, the sigma-1 receptor. In addition, a unique receptor for the hallucinogen, called dimethyltryptamine (DMT), has never been identified.
The UW-Madison researchers made the unusual pairing by doing their initial work the "old-fashioned," yet still effective, way. They diagrammed the chemical structure of several drugs that bind to the sigma-1 receptor, reduced them to their simplest forms and then searched for possible natural molecules with the same features. Biochemical, physiological and behavioral experiments proved that DMT does, in fact, activate the sigma-1 receptor.
... Ruoho speculates that the hallucinogen's involvement may mean that the sigma-1 receptor is connected in some fashion to psychoactive behavior. When his team injected DMT into mice known to have the receptor, the animals became hyperactive; mice in which the receptor had been genetically removed did not.
"Jos ihmismieli on ihmeellisin asia mitä maa päällään kantaa, pyrkimys tutkia narkoottisten ja stimuloivien aineiden psykofysiologisen vaikutuksen syvyyksiä saa tämän ihmeen vaikuttamaan vieläkin suuremmalta."
— Professori Louis Lewin, 1924
