Tottakai, luonto on fraktaalista!osu_ja_uppos wrote:Kiitoksia linkeistä. Hyvin mielenkiintoista tietoa. Tuli tuossa videota katsoessa mieleen että proteiinit ovat myös tuollaisia häkkyroitä. Olisiko proteiineihin kätketty salainen kieli jota ei ole vielä löydetty.
todellakin
Tottakai, luonto on fraktaalista!
Mielestäni koko matematiikka on vain ihmisen luoma abstrakti käsite. Yksi tapa tarkastella todellisuutta, maailmaa.Asidyyli wrote:Ovatko matematiikan säännöt universaaleja entiteettejä vai ihmisen luomus?
Noin voisi ajatella; että matematiikka on ihmisen keksimä kieli, meidän oma ajatusrakennelmamme...tRip wrote:Mielestäni koko matematiikka on vain ihmisen luoma abstrakti käsite. Yksi tapa tarkastella todellisuutta, maailmaa.Asidyyli wrote:Ovatko matematiikan säännöt universaaleja entiteettejä vai ihmisen luomus?
Löytyy.voiko eri kulttuureissa syntyä erilaisia matemaattisia järjestelmiä
Joo, huonosti ilmaistu, siis onhan vaikka meidän kymmenjärjestelmän sijaan näitä kuuteen yms. perustuvia lukujärjestelmiä, mutta voisko syntyä sellainen järjestelmä jossa 1 (tai yhden käsitettä vastaava käsite) + (tai ynnäämisen käsitettä vastaava käsite) 1 olisikin 3 (tai sitä vastaava käsite)?bom wrote:Löytyy.voiko eri kulttuureissa syntyä erilaisia matemaattisia järjestelmiä
eli 1+1(+jotain)=3Matematiikka perustuu hyvin pitkälti olettamuksiin, joiden on vain joskus sovittu olevan niin tai näin. Esimerkiksi 1+1=2 on helppo selittää pienelle lapsellekkin, niinhän se vaan menee oikeassakin maailmassa, mutta entäs sitten 4-5? Eihän 4 kiven pinosta voida vähentää viittä, kivet loppuvat kesken! Jo tässä vaiheessa siis siirrytään reaalimaailmasta käsitteelliseen. Ei ole vaikeaa kuvitella sivilisaatiota, jossa tuollaista laskutoimitusta pidettäisiin yhtä järjenvastaisena kuin meillä nollalla jakamista.Asidyyli wrote: Joo, huonosti ilmaistu, siis onhan vaikka meidän kymmenjärjestelmän sijaan näitä kuuteen yms. perustuvia lukujärjestelmiä, mutta voisko syntyä sellainen järjestelmä jossa 1 (tai yhden käsitettä vastaava käsite) + (tai ynnäämisen käsitettä vastaava käsite) 1 olisikin 3 (tai sitä vastaava käsite)?
A recent (2005) study by linguist Dan Everett examines the language of the Pirahã tribe of Brazil. According to Everett, the language used by this tribe does not have words for numbers: only for small and large in quantity. Everett, along with linguist Peter Gordon, shows through a series of experiments that the people of the Pirahã tribe have difficulty remembering displays of objects when quantities are higher than about three (Gordon, 2004). However, the causal relationship of these events is not clear. Critics have argued[citation needed] that if the test subjects are unable to count for some other reason (perhaps because they are nomadic hunter/gatherers with nothing to count and hence no need to practice doing so) then one should not expect their language to have words for such numbers. That is, it is the lack of need which explains both the lack of counting ability and the lack of corresponding vocabulary. On the other hand, such criticisms represent a simple-minded application of cause and effect and ignores the fact that numbers are encoded in words[citation needed]. A more systemic model of the interactions between culture, language and cognition would be more accurate. A recent study with the Munduruku tribe, who have only 5 words for numbers, shows that they have a basic understanding of geometry, which the authors suggest represents a form of protonumeric cognition. But since geometry does not require words for numbers, the relevance of these studies to the Whorfian debate is marginal.
Matematiikka on vain yksi ihmismielen jatke. Miksi matematiikka voi selittää luontoa niin hyvin? Matematiikka voi selittää luontoa vain niin hyvin, kuinka sitä paljon me voimme sitä ymmärtää. Paradoksaalisesti me voimme kuitenkin olettaa, että matematiikka ei pääse niin pitkälle, kuinka pitkälle luonto voi mennä. Esim. jos katsotaan kasvin lehden reunaa tarpeeksi läheltä, ei voida mitata koska lehti loppuu ja sen ympäristö alkaa. Mutta toisaalta yhtä paradoksaalisesti, voimme keksiä lukuja niin paljon, kuin voimme niitä vaikka kahdella jakaa.eNZYMe wrote:Nimenomaan länsimainen monimutkainen ja abstrakti matematiikka on syy, miksi logiikka, luonnontieteet ja teknologia ovat kehittyneet räjähdysmäisesti viimeisten vuosisatojen aikana.
Matematiikka on yleispätevä ja toimiva symbolinen kieli mittaamaan, mallintamaan ja esittämään määreitä ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Hienoimpia ihmiskunnan keksintöjä IMO.
