Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Psilocybe Cubensis, Amanita Muscaria...

Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby Lilja on Sun 15 Jun 2008, 03:51

Lueskelin noita teidän juttuja ja päätin itsekkin kirjoittaa tänne jotain sieni kokemuksia.Niistä on jo monta vuotta aikaa, mutta kirjoitan mitä muistan.Eli syksyn aikana syötiin kuivatettuja suippumadonlakkeja muistaakseni joku 20-35 kpl.Kokeiltiin ensin isommalla määrällä ja sit pienemmällä, kun huomattiin et ne oli melko vahvoja.Kokeilin niitä siis n. 3-4 kertaa.

Ekalla kerralla lähettiin kävelemään ulos poikaystävän ja meidän ystävän kanssa. Vartin päästä alko tulee sellainen energinen olo, hikeä alko tulee otsaan, teki mieli liikkua ripeästi ja jutella.Yritin puhua puhelimessa, mutta toisen puhe alkoi kuulostaa siltä, kuin joku kääpiö olisi puhunut valittavalla äänellä kaivosta.(Siis jostain todella syvältä ja kaukaa.)Päätin siis lopettaa puhelun siihen.

Sen jälkeen menimme kauppaan ja huomasin kuinka kaupan sininen kyltti alkoi hehkua ja venyä, sininen väri oli niinkuin jostain diskovaloista.Repesimme välillä nauruun kaupassa, kun ihmiset alkoivat venymään joka suuntaan.Oltiin menos maksaa ja sain jonkun tyhmän idean heittää vähän matkan päästä karkkipussin kassan liukuhihnalle.Myyjä pelästyi, kun se osuikin suoraan sen eteen, se katsoi mua aika murhaavasti.Hetken hävetti kun käyttäydyin niinku pikku lapsi, mutta samassa hetkessä repesin nauruun.Se tuntui silloin jotenkin niin hauskalta yhteensattumalta et se lens suoraan sen eteen, vaikka tarkotus ei ollu sinne tähdätä.Kaikki tuntui sujuvan jotenkin tosi sukkelasti ja kätevästi.

Sitten lähdimme muistaakseni kävelemään eräille paritaloille päin.Siinä kävellessämme en aluksi uskaltanut katsoa poikaystävääni ja ystäväämme kasvoihin, kun rupesin pelkäämään että he näyttäisivät jotenkin niin kauheilta, että pelästyisin pahanpäiväisesti.Yritin työntää niitä ajatuksia pois mielestäni ja hoin vain päässäni, että se ei ole totta, älä pelkää.Sitten uskalsin katsoa heitä kasvoihin, kummatkin näyttivät niin kalpeilta, että se valkoisuus oikein loisti heistä ulos.Aluksi hämmennyin mutta he näyttivät silti jotenkin oudon kauniilta, kasvojen piirteet tulivat enemmän esille.Aloimme kaikki nauramaan toisillemme, kun näytimme toistemme mielestä niin oudoilta.Tuntui, että näimme paljon samanlaisia asioita.Tuntui aivan, kuin meillä olisi ollut joku telepaattinen yhteys toisiimme.

Sen jälkeen kävelimme paritalojen ohi.Ne olivat puisia vanhan mallisen näköisiä, niissä hehkuivat kirkkaana värit minkälaisia en ollut ennen nähnyt.Niistä tuli mieleen nukkekodit ja Liisa Ihmemaassa.Ne näyttivät niin pieniltä ja söpöiltä.Ne olivat jotenkin niin houkuttelevia, että olisi tehnyt mieli mennä kurkistamaan miltä ne näyttäisivät sisältä.

Sen jälkeen lähdimme kävelemään kotiin päin.Matkalla asfaltin uurteista alkoi muodostua tiehen monikätisiä hindujumalia ja luonto ympärillä alkoi elää.Heinikko oli pitkää ja taipuisaa, ympärillä lenteli perhosia ja olin näkevinäni leopardinkin heinikon seassa.Tuntui yhtäkkiä, kuin ympärillä olisi ollut lämmin trooppinen ilmasto ja olin kuulevinani sademetsän ääniä.Ajatukseni muovasivat ympäristöä, näin ajatukseni tavallaan ympäristössä.

Välillä aloin pelkäämään, että jos menen jotenkin liian syvälle trippiin ja en pääsekkään pois.Tai jos nään pahoja asioita ja ne ovat liikaa.Kun aloin ajatella noita juttuja, muistan kuinka metsä ympäriltä alkoi heti lakastua.Puista tuli mustia lehdettömiä rankoja, taivas oli synkkä ja ympärillä vilisi ötököitä ja käärmeitä.Koko paikka oli jotenkin kolkko ja kylmä.Mutta hoin taas itselleni, että ne eivät ole totta ja pystyin jotenkin kohtaamaan pelkoni.Sitten ne lähtivät pois, kun aloin ajatella positiivisemmin.

Illasta katottiin vielä leffaa, yhen pahan tyypin kasvot siinä näytti tosi vääristyneiltä ja kulahtaneilta.Sen leffan aikana pidin poikaystävän kädestä kiinni ja huomasin et sen kädet alko muuttuu.Iho meni ihan kalpeeksi ja sinertäväks, sormista tuli luisevat ja pitkät ja niihin kasvo kynnet.Ne oli niinku jotkut demonin kädet.Pikku hiljaa uskaltauduin kattoo sen kasvoja ja se muistutti vähän jotain Taru Sormusten Herrasta leffan örkkiä, meidän ystävä näytti myös sellaselta.Se oli aika pelottavaa, mutta onneksi sekin meni pian ohi.

Myöhemmin yritin selittää poikaystävälleni jotain ja suustani tuli pelkkiä tavuja.Päässäni oli selkeä ajatus siitä mitä meinaan sanoa, mutta en saanut suustani kuin änkytystä.Tuntui, että pää on niinkuin joku supertietokone.Päässä vilisee niin paljon juttuja, ettei ehdi saada ees kaikista kiinni.Tuntui, et tajuaa jonkun jutun selkeesti just siinä hetkessä.Seuraavassa hetkessä ei vaa enää välttämättä muista mikä se oli, kun siirtyy ajattelemaan jotain toista juttua.Aistit tuntu paljon herkemmiltä, tuntu et voi aistii jonku tunteet tosi herkästi ja kuulee äänet herkemmin.Mut ei jaksa enää kirjoittaa.Tuossa oli suurinpiirtein se mitä muistan ekasta sieni kokemuksesta.
Last edited by Lilja on Sun 15 Jun 2008, 19:47, edited 1 time in total.
Lilja
Tuppisuu
 
Posts: 3
Joined: Sat 14 Jun 2008, 23:47

Re: Ensimmäinen Suippomadonlakki kokemus

Postby Ahab on Sun 15 Jun 2008, 15:59

Ekat kerrat on aina jotenkin mystisiä :)
Houkuttelisi paremmin lukemaan jos olisit hieman jakanut tekstiä osiin etkä rykäissyt yhteen putkeen.
Ne on muuten SuippUmadonlakkeja.
Ahab
 

Re: Ensimmäinen Suippomadonlakki kokemus

Postby Lilja on Sun 15 Jun 2008, 19:50

Ahab wrote:Ekat kerrat on aina jotenkin mystisiä :)
Houkuttelisi paremmin lukemaan jos olisit hieman jakanut tekstiä osiin etkä rykäissyt yhteen putkeen.
Ne on muuten SuippUmadonlakkeja.


Joo, asia on nyt korjattu.Kirjottelin tuota vähän väsyneenä, nyt on varmaan parempi lukea...
Lilja
Tuppisuu
 
Posts: 3
Joined: Sat 14 Jun 2008, 23:47

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby aphos on Mon 16 Jun 2008, 12:32

Kiitos hyvistä nauruista :mrgreen:

Varsinkin kääpiö kaivossa ja kulahtanut pahis oli mun suosikkeja :lol:
User avatar
aphos
Kameleontti
 
Posts: 826
Joined: Mon 26 Jun 2006, 09:32
Location: In da ghetto...

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby Lilja on Wed 18 Jun 2008, 20:36

aphos wrote:Kiitos hyvistä nauruista :mrgreen:

Varsinkin kääpiö kaivossa ja kulahtanut pahis oli mun suosikkeja :lol:
Kiitos.Yritin kuvailla mahdollisimman osuvasti. :)
Lilja
Tuppisuu
 
Posts: 3
Joined: Sat 14 Jun 2008, 23:47

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby Asidyyli on Tue 15 Jul 2008, 22:21

Hyvin kerrottu tarina.
User avatar
Asidyyli
LD50
 
Posts: 2147
Joined: Thu 22 Sep 2005, 15:25
Location: Hki

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby normalisoija on Fri 08 Aug 2008, 10:18

itse pidän eläimistä,niin kaverini muuttuivat leijoniksi kasvoiltaan.
normalisoija
Karvakuono
 
Posts: 18
Joined: Fri 08 Aug 2008, 01:26

Re: Ensimmäinen Suippomadonlakki kokemus

Postby Tofupekoni on Sat 09 Aug 2008, 17:24

Ahab wrote:Ne on muuten SuippUmadonlakkeja.


Mä oon tähän päivään asti elänyt maailmassa, jossa oli suippomadonlakkeja. Joka paikassa luki, että suippomadonlakki ja kaikki puhu aina suippomadonlakeista. Täytyy yrittää soputua tähän uuteen maailmaan, jossa onkin vaan suippumadonlakkeja.

hassua...

Mut jokatapuksessa asiaan:

Lilja wrote:Myöhemmin yritin selittää poikaystävälleni jotain ja suustani tuli pelkkiä tavuja.Päässäni oli selkeä ajatus siitä mitä meinaan sanoa, mutta en saanut suustani kuin änkytystä.Tuntui, että pää on niinkuin joku supertietokone.Päässä vilisee niin paljon juttuja, ettei ehdi saada ees kaikista kiinni.Tuntui, et tajuaa jonkun jutun selkeesti just siinä hetkessä.Seuraavassa hetkessä ei vaa enää välttämättä muista mikä se oli, kun siirtyy ajattelemaan jotain toista juttua.Aistit tuntu paljon herkemmiltä, tuntu et voi aistii jonku tunteet tosi herkästi ja kuulee äänet herkemmin.


Tuo superaivotietokone (Huono vertaus sinänsä, kun aivot on paljo tehokkaammat kuin yksikään supertietokone. Vielä.) on varmaan kaikille sieniin tutustuneille tuttu tunne. Ainakin minulle on. Kerrankin sain kynän ja paperia käteen, kun tuli ihan älyttömän fiksuja juttuja mieleen ja ajatukset liisi kiivaasti paikasta toiseen. Mut sitten ku alko miettimään, et mitä pitäis pistää ylös, sitä tavaraa oli aivan liikaa, että sais edes mietittyä yhtä niistä asioista. Sitten ku aikani mietin, miten tiivistää ajatuksia keksin mitä kirjoittaa, pistin sen ylös ja heitin lapun pöydälle, mistä sen aamulla löysin.

Lappuun oli piirretty ihan älyttömiä koukeroita ja kaksi sanaa: Rakasta Elämää! :lol:
With a bit of luck, his life was ruined forever. Always thinking that just behind some narrow door in all of his favorite bars, men in red woolen shirts are getting incredible kicks from things he'll never know.
User avatar
Tofupekoni
Moderator
 
Posts: 572
Joined: Fri 26 May 2006, 00:16
Location: Orgasm

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby tRip on Sat 09 Aug 2008, 19:43

Mä olen päätynyt siihen, että turhaa yritän kirjoittaa mihinkään paperille tai muutenkaan tallentaa sitä ajatuksen virtaa.
Uskon nimittäin että kaikki se ajattelu kuitenkin tavallaan tallentuu muistiin. Tai sieltä (alitajuisesti) poimii niitä asioita mitä sillä hetkellä kokee tärkeiksi.
Tarkotan siis sitä että kun on kerran ajatellut jonkun asian läpikotaisin, ja siitä tulee sellanen fiilis, et "näinhän se on", niin se lakkaa olemasta möykky mielessä. Ei sitä sen enempää tarvi tallentaa mihinkään. Kaikki se tieto on kuitenki sun päässä.

En nyt tiedä tuliko mun pointti selväks ja tajusinko sitä edes itsekään :d

Tottakai joskus tekee mieli pistää ylös jonkun ajatellun jutun, mutta jos tripillä lähtee niitä ylös kirjottaan, ni menee tavallaan osa kokemuksesta 'hukkaan.'
Keep it unreal.
User avatar
tRip
 
Posts: 5535
Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby Tofupekoni on Sun 10 Aug 2008, 02:41

Mä luulen, että sä olet aivan oikeassa tRip. Uskoisin tuon ilmiön taustalla olevan uusien ajatusmallien virkistävä vaikutus. Aivojen poimuttuminen. Kun käyttää uusia ajtusmalleja hermosolut luovat uusia yhteyksiä, mikä on käsittääkseni koko "aivotehon" karttumisen pää periaate.

Toinen ajatus mikä tulee mieleen liittyy siihen, että psykedelisten kokemusten kokeminen luo tehokkaan ajatusmallipohjan. Kun tulee vastaan ongelma, voidaan siihen etsiä vastaus, mikä on ongelmanratkaisua tasolla kaksi. Taso yksi on ongelman ratkaisua kokeilemalla kaikkia mahdollisia vastauksia ja sitten todeta toimiiko ne vai ei. Mutta rajallisen ajan, sääntöjen ja usein vastausten äärettömän suuren määrän vuoksi ei tason yksi ongelmanratkaisua voida käyttää. Taso kaksi yleensä kariutuu siihen, että vastausta ongelmaan ei ole tai sitä on mahdotonta löytää tai edes etsiä ongelmanratkaisu tilanteessa. Usein on erittäin kätevää kaivaa ratkaisu oman pään sisältä ja osua heti ensi yrittämällä oikeaan, mikäli siihen on mahdollisuus. Tähän tarvitaan näitä ajatusmallipohjia, joita voi joustavasti soveltaa niin tilanteessa kuin tilanteessa.

Joku voi tietää, miten monet eri asiat toimii, mutta on parempi osata päätellä yleisiä malleja jotta voi päätellä miten kaikki asiat toimii!

imho
With a bit of luck, his life was ruined forever. Always thinking that just behind some narrow door in all of his favorite bars, men in red woolen shirts are getting incredible kicks from things he'll never know.
User avatar
Tofupekoni
Moderator
 
Posts: 572
Joined: Fri 26 May 2006, 00:16
Location: Orgasm

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby lanttu on Sun 10 Aug 2008, 03:18

TOTEAMUS: En jaksa lukee :?
wtf
User avatar
lanttu
Moderator
 
Posts: 356
Joined: Sat 25 Nov 2006, 06:20

Re: Ensimmäinen Suippumadonlakki kokemus

Postby mauseri on Sun 10 Aug 2008, 06:41

tRip wrote:
Tarkotan siis sitä että kun on kerran ajatellut jonkun asian läpikotaisin, ja siitä tulee sellanen fiilis, et "näinhän se on", niin se lakkaa olemasta möykky mielessä.

mielestäni loistavasti ilmaistu,juuri tuon takia jotkut jopa pääsevät eroon päihdeongelmastaan.
"Hampaita ei tarvita, metaa ja baariin"
User avatar
mauseri
LD50
 
Posts: 3699
Joined: Sat 18 Nov 2006, 18:16
Location: Jkl-Virrat




Return to Sienet



Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 0 guests