Sanasto, sanaselitys & etymologia

Asiaa Asiasta Asiallisesti.
Ahab

Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Ketjuja Sedatiivit, dissoatiivit jne...? ja CEV & Body High lainaten aloitan ketjun jossa voi kysellä sanojen merkityksiä tai tulla vaan kertomaan jos on löytänyt jostain sanasta kiinnostavaa tietoa. Toivoisin myös hieman diipimpää sanojen tutkailua ja sanojen juurien avaamista. Tämä siksi että sanojen alkuperä ja merkitys voi helposti unohtua kun niistä tulee arkipäiväisiä.
bol wrote:Sedatiivit, dissoatiivit jne...? Eli voisiko joku teistä informoida minulle mitä nämä sanat tarkoittaa ihan suomen kielellä.
Eikös sedatiivi ole rauhoittava, mutta mikäs on dissoatiivi (kirjoitetaanko edes tuolla tavalla). Eikös dxm ole dissoatiivi?
Dagga wrote:Perussivistävä wikiheitto, ei valitettavasti suomeksi: :razz:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dissociative_drug
EDIT: vois laittaa vielä bonarina:
http://en.wikipedia.org/wiki/Deliriant
bUkkA wrote:Tietääkseni sedatiivi on semmoinen "miellyttävä" ja rauhoittava. Dissoatiivisuus tarkottaa vissiin jotain omasta mielestä irtautumista. Esim se, että dexmeissä tuijottaa seinää on dissoatiivista. Tai siis mielen irtautumista kehosta, mutta ei samassa mielessä kuin esim ayahuascassa. Vähän niinkun kooma tai, että sammuis hereille.
od79 wrote:CEV & Body High. Elikkä voisko joku nautti antaa selkokielisen vastauksen mitä noi tarkottaa suomeks?
aivoruoska wrote: cev- closed-eye visualizations, silmät kii visuaalei-halluja.
Closed-eye hallucinations and closed-eye visualizations (CEV) are a distinct class of hallucination. These types of hallucinations generally only occur when one's eyes are closed or when one is in a darkened room.

bodyhigh, - fyysisesti "high"-korkealla ,ruumissa hyvä olo,
Pistetäämpäs vielä esimerkki siitä mitä tarkoitin tuossa alussa.

Entheogen / Enteogeeni - En+theo+gen

en - Morfeemi kreikankielestä. Tarkoittaa sisällä, sisäpuolella, sisässä, sisään. esim. englanninkielen sanassa encapsulate - kapseloida, koteloida.

theo - Kreikankielen sanasta theos, joka tarkoittaa jumalaa.

Kreikankielen sana entheos olisi englanniksi "god within", suomennos voisi olla vaikkapa jumalyhteys. Entheos sanan voi tulkita myös inspiraatioksi ja sana entusiasmi juontaa siitä juurensa. Entusiasmi voi myös tarkoittaa intoa.

gen - Kreikankielen sanasta genesthe, joka tarkoittaa aikaansaada, aiheuttaa, synnyttää.

En+theo+gen - Jotain joka aikaansaa jumaluuden tai jumalallisen inspiraation henkilössä.

Katsokaa myös trippipediasta Eri nimitykset psykedeeleille ja erowidistä Term Definitions.
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Tryptamiinit - yhdisteitä jotka rakentuvat tryptamiinimolekyylin ympärille.
Tämänlaisia yhdisteitä ovat mm. 5-MeO-DIPT (psykedeeli), 5-MeO-DMT (kasvi- ja eläinkunnassa esiintyvä psykedeeli), 5-MeO-MIPT (psykedeeli), AET (psykoaktiivi), AMT (psykedeeli), Bufoteniini (alun perin koloradonkonnasta eristetty psykedeeli), DMT (kasvi- ja eläinkunnassa esiintyvä psykedeeli), Ibogaiini (ibogasta eristetty psykedeeli), LSD (puolisynteettinen psykedeeli), Melatoniini (ns. "pimeä/uni -hormoni", Psilosiini (taikasienissä esiintyvä psykedeeli), Psilosybiini (taikasienissä esiintyvä psykedeeli), Serotoniini (välittäjäaine), Tryptofaani (aminohappo, serotoniinin ja melatoniinin esiaste).
Psykedeeliset tryptamiinit jäljittelevät välittäjäaine serotoniinia kiinnittymällä valikoivasti tiettyihin serotoniinireseptoreihin.

Fenetyyliamiinit - yhdisteitä jotka rakentuvat fenetyyliamiinimolekyylin ympärille.
Tämänlaisia yhdisteitä ovat mm. 2C-B (psykedeeli), 2C-E (psykedeeli), 2C-T-7 (psykedeeli), Adrenaliini eli epinefriini (stressihormoni), Amfetamiini (stimulantti), DOC (psykedeeli), DOI (psykedeeli), Dopamiini (keskushermoston välittäjäaine ja mielihyvähormoni), Efedriini (Ephedra suvun kasveissa esiintyvä stimulantti), Katinoni (Khat kasvin voimakkain vaikuttava aine, stimulantti), MDMA (empatogeeni), Meskaliini (muutamassa kaktussuvussa esiintyvä psykedeeli), Metamfetamiini (stimulantti), Metyylifenidaatti (stimulantti), Noradrenaliini eli norepinefriini (välittäjäaine), Tyramiini (kasvi- ja eläinkunnassa esiintyvä sympatomimeetti).
Psykedeeliset ja stimuloivat fenetyyliamiinit jäljittelevät välittäjäaine dopamiinin rakennetta. Psykedeeliset fenetyyliamiinit myös kiinnittyvät moniin samoihin serotoniinireseptoreihin kuin psykedeeliset tryptamiinitkin.
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Etymologia - sanojen alkuperän tutkimus, sanaselitysoppi.
Johdettu kreikankielen sanasta etumologia - etumon + logia.
Etumon tarkoittaa todellista merkitystä ja tulee sanasta etumos, joka tarkoittaa todellista tai totta.
Logia tarkoittaa tiedettä ja tulee sanasta logos, joka tarkoittaa puhetta, sanaa tai järkeä.
Logos voi merkitä myös Sanaa, jumalallista, luovaa sanaa ja jumalaa sinänsä. Hindujen teologiassa logos (tai heidän termeissään vac) ja pyhä juoma Soma ovat synonyymeja. Näin sanotaan olevan myös mannan, Raamatussa esiintyvän pyhän ruoan suhteen.

"Etymologia on se, joka esittää sanojen todellisen alkuperän ja varsinaisen merkityksen" -Martinius 1689

Kirjoitus- ja lukutaidon keksiminen oli ihmiselle tajuntaa laajentava edistysaskel. Aiemmin tieto ja perinne oli kulkenut suullisesti ja oli kertojan ja vastaanottajan muistin varassa. Kirjoitus- ja lukutaidon keksimisen myötä pystyttiin tallentamaan varmemmin suuria määriä tietoa tuleville sukupolville. Mitä enemmän tietoa kerääntyi sitä enemmän ihminen alkoi ymmärtää.
Kehittyi eri kieliä joilla ilmaista asiat hieman toiseen tapaan ja toisella logiikalla. Puhumme kieltä jonka nykysanat ovat tulleet niin monen prässin läpi ettei sanojen todellista merkitystä voi ymmärtää ilman niiden alkuperän tuntemusta. Etymologia on tajuntaa laajentavaa koska se kehittää kielen ymmärtämisen ja kielellisen itseilmaisun taitoja. Monesti ajatellaan että kieli on rajallinen ja katsotaan olevan sanoinkuvaamattomia asioita mutta kuinka monesti raja tuleekaan vastaan kielenkäyttäjän kielitaidoissa.
bdxm

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by bdxm »

oikeesti hienoa että jotkut jaksaa. ahabille propsit.
spigu on muuten hihaanheittovärkki. ;)
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Wikipediassa mainitaan lähinnä psilosybiinisieni artikkelissa vaimennussäätely.
Kuten LSD, myös psilosiini vaimennussäätelee psykedeelisen vaikutuksen kannalta tärkeitä serotoniinireseptoreita. Vaimennussäätelyn uskotaan olevan nopeasti syntyvän toleranssin taustalla.
Kyse on siis ilmeisesti siitä miten psykedeelit vaikuttavat 5-HT2 reseptoreihin tai niiden kautta mutta mitä tuo vaimennussäätely käytännössä tarkoittaa? Mitä silloin tapahtuu? Mitä se on englanninkielellä?
User avatar
Aukikco
OD
Posts: 1492
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Aukikco »

Erittäin mielenkiintoinen tuo viimeinen teksti etymologiasta Ahab.

Todella, kielemme kapasiteetti on myös kapasiteettiamme ymmärtää kokemustamme. On naurettavaa kuvitella kielen olevan staattinen - mikäli kielestä puuttuu kuvaus esimerkiksi tietynlaiselle tunteelle, keksinkin sellaisen itse ja alan käyttää sitä. Toimivat sanat yleistyvät etenkin internetissä erittäin tehokkaasti.

Kun kielemme laajenee, tajuntamme laajenee - toisaalta mitä enemmän ymmärrämme kielen rajoista, sitä enemmän ymmärrämme siitä millainen on maailmankaikkeus käsitteiden tuolla puolen. Kieli määrittelee todella suurelta osin sen, kuinka ihminen ympäröivää maailmaansa havainnoi ja tulkitsee.
gaia
Kameleontti
Posts: 710
Joined: Sun 29 Oct 2006, 04:26

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by gaia »

En nyt tiedä koskeeko tämä nyt juurikin tätä aihetta mutta itse olen kelaillut sanoja ja niiden suoraa kääntämistä.
Suoraan käännettynä sanoista saa aika mielenkiinoisia asioita irti.
Esimerkkinä;

Avaruus = Space

Space = Tila

Ja jos sanojen vääntelylinjalle lähtee niin voisi kuvitella että "space" on avara, ja esim. Spaceness on avaruus.


Avaruus avara, ja ruus. Ikäänkuin avara loputtomuus, avaruus.
Vai toimiiko?
Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

Ahab wrote:Wikipediassa mainitaan lähinnä psilosybiinisieni artikkelissa vaimennussäätely.
Kuten LSD, myös psilosiini vaimennussäätelee psykedeelisen vaikutuksen kannalta tärkeitä serotoniinireseptoreita. Vaimennussäätelyn uskotaan olevan nopeasti syntyvän toleranssin taustalla.
Kyse on siis ilmeisesti siitä miten psykedeelit vaikuttavat 5-HT2 reseptoreihin tai niiden kautta mutta mitä tuo vaimennussäätely käytännössä tarkoittaa? Mitä silloin tapahtuu? Mitä se on englanninkielellä?

http://www.terveysportti.fi/rex/rex.met ... ierarkia=K

Eli hermosolun reseptorit vetäytyvät, vähentyvät tms. eli vaimentuvat [eivät vastaa yhtä tehokkaasti kuin aiemmin johonkin ligandiin].

kts.
M. Scheinin: Lääkeaineiden vaikutusmekanismit: reseptorit
Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia. (I.2)

http://www.medicina.fi/fato/02.pdf



Mechanism of tolerance development to 2,5-dimethoxy-4-iodoamphetamine in rats: down-regulation of the 5-HT2A, but not 5-HT2C, receptor
Psychopharmacology (Berl). 1999 Jun;144(3):248-54.
Smith, R.L et al.

RATIONALE: Defining the mechanism of tolerance development to hallucinogenic drugs will help to explain their mechanism of action. OBJECTIVES: The present study was conducted to determine first, if tolerance develops to the discriminative stimulus (DS) properties of the hallucinogen, 2,5 dimethoxy-4-iodo-amphetamine (DOI) and second, the mechanism mediating tolerance. METHODS: Rats were trained to discriminate 0.75 mg/kg DOI from saline on a concurrent VI-30-min schedule of reinforcement with a 15-min time-out for incorrect responses. To evaluate tolerance development, rats were assigned to one of four groups and treated with either chronic saline or chronic DOI. Prior to chronic treatment, two groups were tested for choice behavior following vehicle administration while the remaining two groups were tested following the administration of 0.375 mg/kg DOI. One group from each pre-test condition was injected with either saline or DOI (1 mg/kg) for 8 days. Twenty-four hours after the last chronic injection the pre-test treatments were replicated. Using receptor autoradiography, the density of 5-HT2A and 5-HT2C receptors was measured in independent groups of rats that had received identical treatment conditions. RESULTS: Animals receiving chronic DOI showed a 60% decrease in DOI lever responding (from 100% to 40%) when tested on 0.375 mg/kg DOI, while animals receiving chronic saline showed no change in percent choice (100%) on the DOI lever. Significant changes in binding were observed in 5-HT2A receptors but not 5-HT2C receptors. The results of tests with antagonists were consistent with the changes in binding. CONCLUSIONS: These results suggest that behavioral tolerance to DOI reflects neuroadaptive changes in 5-HT2A receptors.

http://www.springerlink.com/content/futpeajwflxyyl73/


Nicholsin Hallucinogens -katsausartikkeli deelien farmakologiasta, siinä 11 sivun paikkeilla kannattaa myös lukea.

http://www.erowid.org/references/refs_view.php?ID=6318
User avatar
Tofupekoni
Kameleontti
Posts: 571
Joined: Fri 26 May 2006, 00:16
Location: Orgasm

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Tofupekoni »

Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää
ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi
kokonaisuudeksi. Kyky toimia tietoisena,
kokemisen eri puolia automaattisesti integroi-
vana persoonana on heikentynyt. Dissosiatiivi-
sia oireita ovat psykogeeninen muistinmenetys,
oman itsen ja ympäristön kokeminen vieraana
tai outona (depersonalisaatio ja derealisaatio),
ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen
vääristyminen ja vaikeus erottaa fantasioita to-
dellisuudesta (Nemiah 1995).

Dissosiaatio tarkoittaa erottumista tai hajoamista. Psykiatriassa sillä tarkoitetaan sitä, että dissosiaation ilmetessä henkilö ei kykene tietoisuudessaan yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan tai muistojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Dissosiatiivisia oireita ovat mm. psykogeeninen muistinmenetys (amnesia), oman itsen (depersonalisaatio 1) tai ympäristön (derealisaatio) kokeminen vieraana tai outona, ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen ja vaikeus erottaa mielikuvia todellisuudesta. Dissosiaatio voi joskus ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten dissosiattivisina kouristuksina, äänen katona tai ääntöhäiriönä, tunnottomuutena, sokeutena tai muina aistihäiriöinä ja tajunnan menetyksenä. Dissosiatiivisia ruumiillisia oireita kutsuttiin aikaisemmin hysteerisiksi 2 oireiksi.

Dissosiaatiohäiriöt (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys)
Lääkärikirja Duodecim
20.4.2007
Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri




Mistä johtuu poissaolon tunne? (11.02.2008)

Normaalisti tietoisuus toimii yhdistämällä tajunnan, muistin, aistinnan ja identiteetin tunteet yhtenäiseksi, mielekkääksi kokemukseksi. Tämän normaalin tajunnan poikkeamia kutsutaan dissosiatiivisiksi kokemuksiksi.

Eräs dissosiatiivinen ilmiö on epätodellisuuden tunne eli derealisaatiokokemus. Siinä ihmisen valtaa unenomainen Liisa ihmemaassa -olotila, jossa ympäristö tuntuu oudolta ja ihminen kokee olevansa tapahtumissa kuin näytelmässä. Tälle hyvin läheinen tila on depersonalisaatiokokemus, jossa outouden, ulkopuolisuuden ja poissaolon tunne kohdistuu ihmiseen itseensä.

Tällaisia poikkeuksellisia tunnekokemuksia arvioidaan esiintyvän jossain vaiheessa elämää joka toisella ihmisellä. Yleisimpiä ne ovat jonkin järkyttävän tapahtuman yhteydessä. Silloin niiden arvellaan toimivan psykologisena suoja- ja sopeutumismekanismina ja antavan aikaa mukautua järkyttävään tietoon.

Psykologisten tekijöiden lisäksi dissosiatiivisia kokemuksia voivat laukaista alkoholi, kannabis, amfetamiini, LSD, jotkin muut päihteet sekä eräät neurologiset tilat.

Derealisaatio- ja depersonalisaatiokokemukset saattavat siis olla itsenäisiä ja viattomia tajunnan poikkeamia, mielen sopeutumismekanismeja tai oireita. Usein toistuvat häiriöt voivat olla oire paniikkihäiriöstä, akuutista stressireaktiosta tai jostakin muusta psykiatrisesta häiriöstä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2008

Vastaaja:
Tapio Lipsanen
ylilääkäri
Satakunnan sairaanhoitopiiri


Dissosiaatio (kemia)
Wikipedia

Dissosiaatio on molekyylin hajoaminen korkeassa lämpötilassa. Esim. vetymolekyyli H2 dissosioituu kahdeksi vetyatomiksi H ja H noin 1800 asteen lämpötilassa. Kun vetykaasua kuumennetaan edelleen, se ionisoituu noin 10 000 kelvinin lämpötilassa. Assosiaatio ja jälleenyhtyminen ovat dissosiaation vastakohtia.

Dissosiaatio (psykologia)
Wikipedia

Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino tai sopeutumisreaktio, joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnon muista psyykkisistä toiminnoista. Esimerkiksi ihminen sulkee itsensä ulkopuolelle tunteeseen liittyvän ajatuksen. Vrt. assosiaatio Dissosiaation kehittyminen yhdistetään traumatisoitumiseen.

Dissosiaatiotermin kehitti Pariisin Salpetriere-sairaalassa työskennellyt professori Pierre Janet (1855–1947), joka oli kiinnostunut ihmisen tajunnantilojen poikkeavuuksista.

Dissosiatiivisuus on yksilön kyvyttömyyttä yhdistää ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kyky toimia tietoisena, kokemisen eri puolia integroivana persoonana on heikentynyt. Muun muassa ajoittaisena poissaolevuutena ja voimakkaana eläytymiskykynä ilmenevä dissosiatiivisuus voi olla lähinnä luonteenpiirre (joka voi kyllä altistaa sairaalloiseen dissosiatiivisuuteen esimerkiksi psyykkisen trauman seurauksena).

Dissosiatiivisia ilmiöitä/oireita: psykogeeninen amnesia, depersonalisaatio (oman itsen kokeminen vieraana tai outona), derealisaatio (ympäristön kokeminen vieraana tai outona), ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen, vaikeus erottaa fantasioita todellisuudesta. Dissosiaatioilmiöitä esiintyy myös unen aikana. Depersonalisaatio on yleinen kokemus erityisesti stressitilanteissa ja niistä palautumisessa. Dissosiatiiviset ilmiöt ovat huomattavasti harvinaisempia ikääntyneillä.

Dissosiaatiohäiriöt ovat spontaanisti ilmeneviä hallitsemattomaia ja toimintakykyä rajoittavia tiloja, mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi dissosiatiivinen identiteettihäiriö, dissosiatiivinen muistinmenetys, dissosiatiivinen pakkovaellus, depersonalisaatiohäiriö. Erotuksena psykoottisista tiloista dissosiaatiohäiriöinen ei yleensä ole varma siitä, mikä hänen kokemusmaailmassaan on totta ja mikä ei. Psykoottistasoisissa tiloissa hallusinaatiot ja harhaluulot koetaan yleensä vahvasti tosiksi. Suggestioalttius saattaa liittyä esimerkiksi dissosiatiiviseen identiteettihäiriöön.

Lue Lisää:

Dissosiatiivinen tiedostamaton
With a bit of luck, his life was ruined forever. Always thinking that just behind some narrow door in all of his favorite bars, men in red woolen shirts are getting incredible kicks from things he'll never know.
Thoxium

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Thoxium »

bUkkA wrote:Tietääkseni sedatiivi on semmoinen "miellyttävä" ja rauhoittava. Dissoatiivisuus tarkottaa vissiin jotain omasta mielestä irtautumista. Esim se, että dexmeissä tuijottaa seinää on dissoatiivista. Tai siis mielen irtautumista kehosta, mutta ei samassa mielessä kuin esim ayahuascassa. Vähän niinkun kooma tai, että sammuis hereille.
[/quote]

Joillakin on aika kummallinen ja väärä käsitys dissosiaatiosta. Se että olo on kuin unessa olisi, eli epätodellinen, on jo dissosiatiivinen tila. Myös vahva kukka saattaa aiheuttaa vastaavanlaisia olotiloja. Se että irtaantuu ruumiistaan ja käy pienellä "tripillä", on jo dissosiaation kovimpaa muotoa, tai jopa enemmänkin, eikä välttämättä mitään nautittavimpia. Dissosiaatio ei meinaa sitä ettei pysty kommunikoimaan tai olemaan "normaalisti" tässä todellisuudessa, kaikki vaan tuntuu illuusiolta ja epätodelliselta, kuin unessa olisi. Tuossa tilassa on mitä parasta lähteä jonnekin ulos suunnistamaan, eikä baariinkaan meno ole mitenkään mahdoton idea. Alkuun pääsee dxmin ekan tai toisen plateaun annoksilla, isommilla vaan tajuntas siirtyy muualle, mutta pienemmillä annoksilla pystyy olemaan aivan normaalisti.
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Kalastaja wrote:Eli hermosolun reseptorit vetäytyvät, vähentyvät tms. eli vaimentuvat [eivät vastaa yhtä tehokkaasti kuin aiemmin johonkin ligandiin].
Could an Acid Trip Cure Your OCD? wrote:In animal studies, repeated dosages of psilocybin diminish the number of 2A serotonin receptors, which dampens their expression. This is a process known as downregulation.
Tuossa mainittiin myös. Mutta onko tämä vaimennussäätely hyvä vai huono juttu? Ilmeisesti nostaa sitä toleranssia laimentean psykekokemuksia mutta samalla parantaa ihmisistä vikoja? Pitäisikö tätä sitten yrittää välttää vai ei? Onko vaimennussäätely pysyvä muutos? Jotkut raportoi masennusta antoisankin tripin jälkeen, onko tässä kyse juuri siitä että serotoniinireseptoreita on vähemmän ja menee hetki tottua vähempään serotoniinitoimintaan?
Tuntuu myös että trippien aikana ja jälkeenkin kestää paremmin äärimmäisiä lämpötiloja esim. saunaa tai jääkylmää suihkua. Serotoniinihan liittyy myös kehon lämmönsäätelyyn.

tällänen vielä
5-HT Modulation of Dopamine Release in Basal Ganglia in Psilocybin-Induced Psychosis in ManA PET Study with [11C]raclopride
User avatar
Touchet
Moderator
Posts: 1711
Joined: Fri 18 May 2007, 14:45

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Touchet »

Olisiko kiinnostusta lähteä tekemään psykofarmakologian perusteita käsittelevää opasta, joka tavallaan myös selittäisi näitä ihmisiä hämmentäviä käsitteitä syvemmin ja laajemmassa yhteydessä? Bluelightissa kirjoitteleva BilZ0r on järkännyt tuollaista projektia, jonka tiimoilta on saatu aikaiseksi alustava vedos. Tuota lueskellessa tuli mieleen, että kenties olisi olemassa jonkinmoista tilausta lähteä tekemään vastaavanlaista suomeksikin - J. K. Ihalaisen Soma on aikansa elänyt ja viralliset tahot tarjoavat vain kovin niukanlaisesti informaatiota (ja hyvin rajatuilta aihepiireiltä, joiden konteksti ei välttämättä vetoa paljoa paskaakaan pelkästään psykoaktiivista aineista kiinnostuneeseen henkilöön.) Kuitenkin myös oma tietämykseni tältä kentältä on täysin amatööripohjalta rakennettua; rakastan aihetta ja haluan tulevaisuudessa työskennellä psykofarmakologian parissa, mutta en tunne kuin rajallisen määrän seikkoja, jotka ovat vain pieniä osia suuresta aivotoiminnan kokonaisuudesta - Kuitenkin uskon, että monet muut foorumin aktiivikäyttäjät ovat perehtyneet omalta osaltaan tiettyihin osa-alueisiin sen verran syventävästi, että he kykenevät siltä pohjalta kirjoittamaan yksinkertaistettuja ja tiivisteltyjä artikkeleja. Tiedot jakoon, siis! - Voimme opettaa toisiamme!

Myös eri samansukuisten aineiden suhteellisia eroja olisi hyvä saada selvennettyä: Esimerkiksi, ihmiset useasti yhdistävät Shulginin & kumppaneiden löytämät tryptamiinit ja fenetyyliamiinit saman katon alle sillä periaatteella, että ne ovat "tutkimuskemikaaleja." - Kuitenkin tästä joukosta esim. diisopropyylitryptamiini ja dipropyylitryptamiini eroavat vaikutuksiltaan merkittävästi, vaikkakin ne ovat toistensa "serkkuja" - ja esim. 2C-T-7 ei kuulu lainkaan samaan kastiin (vaikkakin serotonerginen hallusinogeeni onkin.)

Kenties koko homman voisi myös toteuttaa sillä, että alkaisi ihan oikeesti puuhaamaan tuota trippipediaa selkeään ja uniformiseen muotoon, ainakin alustavasti, ja sitten siltä pohjalta voisi koostaa jonkun PDF-pamfletin (jonka voisi kenties painaakin.) Aikaa ja voimavaroja vievää puuhaa, mutta uskoakseni kaikille on selvää, että esim. "Mitä kannattaisi polttaa?" , "Millaiset vaikutukset keltamolla?" tai "Voiko Risperdalia kuosata?"-tyyppisiin kysymyksiin vastaaminen vähän väliä on monin verroin & kerroin raastavampaa ja turhempaa puuhaa. Tiedon jakaminen helpottuisi huomattavasti, jos jokaisen keskushermoston toiminnan muovaamisesta kiinnostuneen henkilön voisi vain ohjata yhteiselle pohjalle "read the fucking manual"-tyyliin.
"Jos ihmismieli on ihmeellisin asia mitä maa päällään kantaa, pyrkimys tutkia narkoottisten ja stimuloivien aineiden psykofysiologisen vaikutuksen syvyyksiä saa tämän ihmeen vaikuttamaan vieläkin suuremmalta."
— Professori Louis Lewin, 1924
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Olen jo jonkun aikaa suunnitellut niin kemian kuin neurokemiankin peruskurssi ketjuja.
Neurokemian kurssi käsittäisi välittäjäaineet, eri aivoalueet, eri hermostot ja miten huumaavaat aineet vaikuttavat näihin.
Kemian peruskurssi taas selvittäisi asioita kuten mitä on alkaloidi, poolinen-pooliton, jne. kokkailuun tarvittavaa tietoutta.
Ruvetaanko hommiin?
User avatar
Aukikco
OD
Posts: 1492
Joined: Wed 29 Aug 2007, 01:42

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Aukikco »

voiskohan näitä juttuja liittää tulevaan tietoiseen-yhteisöön/foorumiin?
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Aukikco wrote:voiskohan näitä juttuja liittää tulevaan tietoiseen-yhteisöön/foorumiin?
Veikkaan että hyviä juttuja tullaan kopioimaan ristiin sieltä tänne ja toisinpäin.
sxoxyvg
OD
Posts: 1622
Joined: Tue 19 Jun 2007, 02:22

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by sxoxyvg »

Ahab wrote:Olen jo jonkun aikaa suunnitellut niin kemian kuin neurokemiankin peruskurssi ketjuja.
Neurokemian kurssi käsittäisi välittäjäaineet, eri aivoalueet, eri hermostot ja miten huumaavaat aineet vaikuttavat näihin.
Kemian peruskurssi taas selvittäisi asioita kuten mitä on alkaloidi, poolinen-pooliton, jne. kokkailuun tarvittavaa tietoutta.
Ruvetaanko hommiin?
Helvetin hyvä idea! Eikun työhön jos tietoa löytyy.
negatiivisesti sekaisin

<Dexma> Okei okei.
<Dexma> MÄ OLEN IHAN PERUSPANO
Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

Tos on peruskurssi farmakologiaa:

http://www.medicina.fi/index.php?option ... &Itemid=56


Tos kemiaa:

http://www.oph.fi/ETAlUKIO/opiskelumodu ... index.html

Koska toi kuitenki vaikuttaa melke kaikista liian isolta (emmäkään sitä jaksais nyt lukea). (et kyl säkään, älä edes yritä valehdella), niin kantsii ainaki lukea orgaanisen kemian osio, koska orgaaninen on aina orgaaninen eikä yhtään epäorgaaninen.

http://www.oph.fi/ETAlUKIO/opiskelumodu ... index.html


Sit tos se mitä kaikki huumekemistit oikeesti haluu; Aineiden erotusmenetelmät.....:::!!!!!!!! Täs on sitä paitsi vähän tekstiä ja paljon kuvia!!!

http://www.oph.fi/ETAlUKIO/opiskelumodu ... index.html
Vasemmalta sisältö --> Aineiden erotusmenetelmiä


ps: Ilman opettelua ei opi. Se vaatii aktiivista motivoitua työskentelyä.... jeps, työtä. Mut kantsii silti. Se on sitä paitsi hauskaa, törkeen hauskaa.
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

WARETUS

One possible origin of the word "warez" is from the Middle English term "wares", which refers to any type of manufactured or farm-grown goods. Before the Internet was available, users of dial-up bulletin board systems coined the term to indicate more than one piece of software. "Software" is non-count noun, so it was natural to use a count noun to differentiate between one "ware" (one piece of software) and multiple "warez" (multiple pieces of software).[citation needed] Due to the relatively large amounts of time needed to transfer large files over slow telephone modems and bulletin board systems (BBSes), software exchangers would typically ask for one-for-one trades from their colleagues (sometimes file for file, but more typically byte for byte). While the 'cost' of each byte transfer might have been equal, or 1:1, the desireability of the software (quality, origin, legality, rarity, privacy) was not, prompting exhangers to first request to see what warez were available on a particular server before submitting their own 'prized warez', especially on a typical premium server with a 3:1 or 10:1 transfer ratio. Hence, software exchangers adopted a merchant-like attitude with their software collection(s) and the term "warez" became apt. Phrases that used the term comically in a Middle English context, such as, "Excuse me, kind sir. May I see your warez?" were common. If this origin holds, then 'warez' came directly from Middle English 'wares', perhaps gaining popularity because of its similarity to 'software'.

It's also possible that 'warez' was derived by an example of folk etymology, where multiple software was incorrectly referred to as 'softwares', and a simple abbreviation of softwares gives wares. If this was the case, the connection to the word, and meaning, of Middle English "wares", was noticed after the term had gained popularity. During the bulletin board era, there was a proliferation of terms used to describe broad classes of software, derived from the word 'software' itself, (freeware, shareware, postcardware, donateware, malware, annoyware), these became collectively referred to as "wares", meaing something more akin to 'classes of software' rather than 'multiple pieces of software'. The metaphor of Middle English traders exchanging their "wares" may have helped strengthen popularity of this terminology for software collectors, after the fact.

The fact is, each proposed etymology above is a postulation, and therefore an example of false etymology, as there is no documentation available at this time that clearly describes how the word use actually arose.

In either case, the transition from 'wares' to 'warez' is more clear. It was common at that time, for reasons that may have been purely cultural in the emerging unencrypted relay mail network, or may have been deliberate in order to evade detection by BBS text filters, for BBSers to swap letters and numbers and symbols into words, such as replacing 'E' with '3', 'l' with '1', 'o' with '0' (zero), or 'S' with 'Z' or '$' (see leetspeek). Hence "warez", and thus: wares (Middle English) -> hardware (1515) -> computer hardware (1947) -> software/hardware (1960) -> shareware/donateware/freeware/etc -> 'wares -> wares -> warez or war3z. [1]

Warez is used most commonly as a noun: "My neighbour downloaded 10 gigabytes of warez yesterday"; or as an adjective "Do you know any good warez sites?"; but has also been used as a verb: "The new Windows was warezed a month before the company officially released it". The collection of warez groups is referred to globally as the "warez scene" or more ambiguously "The Scene".
Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

Tuli tässä kiukuteltua kun en muista suomeksi väli-ilmansuuntia, koska ne eivät sanoina tarkoita mitään minulle. Yleensäkin on tosi vaikea muistaa mitään mitä ei saa yhdistettyä isompiin asiakomplekseihin (esim. tarkotukseen). Tästä syystä ainakin mulla on myös vaikea muistaa ihmisten nimiä ja etenkin ulkomaalaisia nimiä, koska en tiedä mitä ne tarkottaa. Ulkomaalaisten kohdalla vielä lisävaikeutena se, että ne saattavat olla foneettisesti todella kaukana siitä mihin on tottunut.

Mut siis, väli-ilmansuunnat wikipediasta:

Image

Koillinen tarkoittaa sellaista, jolla on koi. Koi merkitsee tässä tapauksessa aamunkoita eli auringon sarastusta. Pohjimmiltaan sana merkitsee jonkun (tässä tapauksessa auringon) näkymistä vain heikosti, häämöttämistä. Koillinen on siis saanut nimensä siitä, että sillä suunnalla taivaanrannalla alkaa päivä sarastaa. Koillisen vanhoja nimityksiä ovat myös koi, kojo ja koja.

Koi-sanan alkuperä on suomalais-ugrilaisissa kielissä. Koi-sanasta johdettu koittaa-verbi merkitsee aamun valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkun, kuten päivän tai aikakauden, alkua. Kieliopillisesti siis sanoilla aamunkoi ja aamunkoitto voidaan nähdä hieman erilainen merkitys, sillä aamunkoi tarkoittaa auringon häämötystä, siis tilaa, ja aamunkoitto aamun valkenemista, siis tapahtumaa. Yleensä tätä erotusta ei kuitenkaan tehdä.

Yrittämistä tarkoittava koettaa-verbi, josta käytetään joskus myös muotoa koittaa, on eri kantaa. Perhoslajin nimi koi ei ole tekemisissä tämän koi-sanan kanssa.

--

Kaakko -sanaa on rinnastettu linnunnimiin kaakkuri ja kaakko (kuikka). Lintujen muuttoaikana tuulee usein etelästä tai kaakosta, josta useat linnutkin tulevat. Kaakko tarkoittaisi tämän tulkinnan mukaan lintujen suuntaa. Samantapainen tapaus voi olla latinassa, jossa ornis on lintu, ja ornithfas on kaakkoinen kevättuuli.

--

Lounas tarkoittaa ilmansuunnan lisäksi vuorokaudenkiertoon kuuluvaa vakituista ateriaa, joka on päivällä. Myös ilmansuunnan nimenä lounas viittaa päivään. Suomen sana lounas on sukua viron kielen sanalle lõuna, joka tarkoittaa etelää.

--

Sana luode juontuu mahdollisesti sanasta luoda. Luominen tarkoittaa myös alas laskemista. Luode olisi tarkoittanut näin alun perin suuntaa, jonne aurinko laskee.
User avatar
tRip
Moderator
Posts: 6170
Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by tRip »

Kalastaja wrote:Tuli tässä kiukuteltua kun en muista suomeksi väli-ilmansuuntia, koska ne eivät sanoina tarkoita mitään minulle. Yleensäkin on tosi vaikea muistaa mitään mitä ei saa yhdistettyä isompiin asiakomplekseihin (esim. tarkotukseen)
Aika jännä että mulla ei ole mitään ongelmia väli-ilmansuuntien kanssa (useella ihmisellä muuten on, oon huomannu), mutta hyvin usein tuppaa oikea ja vasen menemään sekaisin :roll:
Keep it unreal.

Vaultti.net - coming soon..
frapathea

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by frapathea »

tRip wrote:
Kalastaja wrote:Tuli tässä kiukuteltua kun en muista suomeksi väli-ilmansuuntia, koska ne eivät sanoina tarkoita mitään minulle. Yleensäkin on tosi vaikea muistaa mitään mitä ei saa yhdistettyä isompiin asiakomplekseihin (esim. tarkotukseen)
Aika jännä että mulla ei ole mitään ongelmia väli-ilmansuuntien kanssa (useella ihmisellä muuten on, oon huomannu), mutta hyvin usein tuppaa oikea ja vasen menemään sekaisin :roll:
Mä muistan ne fraasista koira kaluaa lounaaksi luuta...........................

Cllasta. Kaakon kyllä muistan Kirsi Kunnaan runosta vanha Jaakko Vaakko vesirotta :,)
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Kalastaja wrote:Image
Lukiossa maantiedon ja biologian opettajani opetti todella hyvän muistilorun jonka myötä opin väli-ilman suunnat.
Luetaan kaksi ensimmäistä kirjainta joka väli-ilman suunnasta, aloittaen ylhäältä vasemmalta, edeten oikealle, alavasempaan ja taas oikealle.
Eli LuKo LoKa -> Lu(ode)Ko(illinen) Lo(unas)Ka(akko). Riittää kun muistaa ton LuKoLoKan niin siitä voi aina päätellä loput. En muuten tiennyt et koillisessa on kaksi ällää :oops:
Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

Hei joo, nää oli hyviä loruja.

Vähän järkevämpiä noilla germaanisilla kielillä välilmansuunnat...Nordväst, nordost, sydost, sydväst ei tarttee paljoo muistella loruja kunhan tietää neljä pääilmansuuntaa. Ja tosta jos jetaan vielä pienempiin niin sanotaan vaan nordnordost (pohjois-pohjois-itä) tai ostnordost (itä-pohjois-itä) jne. suomeks siinä taidetaan käyttää noita välilmansuuntia.. eteläkaakko jne.
Ahab

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Ahab »

Toi on tietysti kätevämpää ja helpompi oppia mutta siinä menetetään tiettyä hengellistä rikkautta ja luonnetta. Vähän sama juttu lainasanojen kanssa. Esim. adjektiivi ei sanana tarkota mulle yhtään mitään vaan mun pitää kääntää se englanniks adjective ja sitten alkaa avaamaan sen sanan etymologiaa että mä voin viimein ymmärtää mitä se oikeastaan edes tarkottaa. On tietysti suomenkielinen sana laatusanat mutta ei sitä koskaan äidinkielentunnilla käytetty. Lainasanoissa on toki se hyvä puoli että sitten kun vaikka lukee englanniksi jotain niin monia sanoja voi vaan päätellä vaikka ei niitä olisi erikseen oppinutkaan. Tai yleensäkkin germaanisia sanoja.
Harvempi tosin harmi vaan on kiinnostunut sanojen alkuperästä että selvittäisi niitä joten tällä hetkellä nää jutut tuntuu olevan vähän friikkien salaoppia :roll:
Kalastaja

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by Kalastaja »

Ahab wrote: Harvempi tosin harmi vaan on kiinnostunut sanojen alkuperästä että selvittäisi niitä joten tällä hetkellä nää jutut tuntuu olevan vähän friikkien salaoppia :roll:
Mut fiikkien salaoppi on sitä parasta mitä voi olla :mrgreen:


Adjective

From Old French adjectif, from Latin adiectīvum, from ad (“‘next to’”) + -iect-, perfect passive participle of iaciō (“‘throw’”) + -īvus, adjective ending; hence, a word "thrown next to" a noun, modifying it.

Laatusanat kyl kertoo aika hyvin mistä on kyse niinku sanoit. Kyl se ainaki lukion äidinkielen kielioppikirjassa lukee jossain välissä.
User avatar
bom
Lepakko
Posts: 281
Joined: Sun 24 Feb 2008, 13:43

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by bom »

Ahab wrote:Lainasanoissa on toki se hyvä puoli että sitten kun vaikka lukee englanniksi jotain niin monia sanoja voi vaan päätellä vaikka ei niitä olisi erikseen oppinutkaan.
Jep. Monet näistä läheisistä kielistä on kehittynyt vuorovaikutuksessa ja sanoja on lainailtu ja omaksuttu ympäröivistä kielistä. Mä olen kokenut sanojen alkuperän ja merkitysten tutkimisen tosi rikastuttavaks - monet arkipäiväiset sanatkin voi aueta uudella tavalla ja paljastaa merkityksiä. Tai kun tarkastelee synonyymejä eri kielissä, voi huomata mielenkiintosia vivahde-eroja. Tsägällä voi joskus oppia käyttämään juuri oikeita taikasanoja. Hocus pocus filioque ja Akra Kadabra.
"Life is like stepping into a boat that is about to sail out to sea and sink." —Shunryu Suzuki
User avatar
W10
Kameleontti
Posts: 640
Joined: Wed 21 Sep 2005, 20:24
Location: Mirrorland

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by W10 »

Tässäpä vähän farmakologian sanastoa, kun olen tuota lääkekirjaa selaillut ja samalla yrittänyt opetella viksuja sanoja.

Additiivinen
Lisättävissä oleva tai lisäksi tuleva vaikutus; yhteisvaikutus, jossa kokonaisvaikutus on osa vaikutusten summa.

Adsorptio
Tarttuminen, kiinnittyminen, esim. lääkkeen tarttumine lääkehiileen.

Agonisti
Spesifisen vaikutuskohdan, reseptorin kautta vaikuttava lääke.

Aihiolääke (prodrug)
Ei-aktiivisessa muodossa oleva lääke, jonka tulee aktivoitua yleensä metabolian vaikutuksesta elimistössä. (esim. kodeiini, tramadoli)

Antagonisti
Lääkeaine joka estää toisen lääkeaineen vaikutusta, tai estää toisen lääkkeen vaikutuksen kokonaan.

Antikolinerginen vaikutus
Asetyylikoliinin vaikutusta ja parasympaattisen hermoston toimintaa estävä vaikutus (esim. ummetus, virtsaumpi).

Ekstrapolaatio
Tiedon johtaminen aikaisemmin olevan tiedon pohjalta.

Endogeeninen
Sisäsyntyinen, esim. elimistön itse tuottama välittäjäaine. (serotoniini, dopamiini, noradrenaliini..)

Ensikierron metabolia
Suolesta imeytyvän lääkkeen aineenvaihdunta suolen seinämässä ja maksassa ennen pääsyä yleiseen verenkiertoon.

Farmakokineettinen
Lääkeaineen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa ja eritystä koskeva.

Fenotyyppi
Elimistön tai elimen havaittava ominaisuus, joka koostuu sekä perintö- että ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Genotyyppi
Yksilön perimä, geenien koknaisuus.

Hyötyosuus
Se osuus (%) suun kautta otetusta lääkkeannoksesta, joka saavuttaa ensikierron metabolian jälkeen yleisen verenkierron.

Induktio
Entsyymin tai kuljetusproteiinin toiminnan kiihtyminen esim. lääkevaikutuksen seurauksena

Induktori
Entsyymin tai kuljetusproteiinin toiminnan kiihtyminen esim. lääkevaikutuksen seurauksena.

Inhibiittori
Entsyymin tai kuljetusproteiinin toimintaa estävä lääke- tai muu aine. (esim. mao-i [monoamiinioksidaasi-entsyymin inhibiittori]..)

Inhibitio
Entsyymin tai kuljetusproteiinin toiminnan estyminen esim. lääkevaikutuksen seurauksena.

Katekoliamiinit
Sympaattisen hermoston viestiaineet (adrenaliini, noradrenaliini ja dopamiini)

Kelaatio
Yhteisvaikutus, jossa metalli-ioni tarttuu lääkeaineeseen, jolloin muodostuu kompleksi, joka ei kykene imeytymään suolistosta verenkiertoon.

Metabolia
Aineenvaihdunta, lääkkeen hajoaminen.

Metaboliitti
Aineenvaihduntatuote

Parenteraalinen
Lääkkeen antotapa "suolen ohi" esim. suonensisäisesti tai lihakseen (ei suun kautta).

Polymorfinen
Monimuotoinen, esim. geenin ilmentymän vaihtelu yksilöissä.

Prospektiivinen
Tutkimusasetelma, joka on ajan suhteen tosiaikainen tai eteenpäin suuntautuva.

Reseptori
Solun pintamolekyyli, joka vastaanottaa lääkkeen ja välittää lääkkeen aiheuttamat vaikutukset solun toiminnalle eteenpäin.

Resiinit
Lääkeaineryhmä, joka sitoo sappihappoja ja useita lääkeaineita suolessa ja estää niiden imeytymisen.

Saturoituva
Kyllästyminen, esim. tietyn entsyymin tai kuljetusproteiinin toimintakapasiteetin ylittyminen.

Sedatiivinen
Väsyttävä, rauhoittava.

Substraatti
Metaboloivaan entsyymiin tai kuljetusproteiiniin sitoutuva lääke; sitoutuminen johtaa lääkkeen hajoamiseen tai siirtymiseen elimistön kalvorakenteiden läpi.

Toksisuus
Lääkeaineen myrkyllisyys, haitallisuus.

Ulserogeeninen
Haavaumia aiheuttava.

Että semmosta tänään. Lisäilen tänne noita, kunhan jaksan ja tulee uusia vastaan.

-edit@trip
"It rubs the lotion on its skin or else it gets the hose again."
anomaali
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Mon 08 Oct 2007, 00:03

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by anomaali »

http://www.erowid.org/chemicals/ketamin ... _faq.shtml
LD50 (IPR-MUS): 400 mg/kg, LD50 (IVN-MUS): 77 mg/kg.

mistä tulee IPR-MUS ja IVN-MUS?
lonecell

Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia

Post by lonecell »

anomaali wrote:http://www.erowid.org/chemicals/ketamin ... _faq.shtml
LD50 (IPR-MUS): 400 mg/kg, LD50 (IVN-MUS): 77 mg/kg.

mistä tulee IPR-MUS ja IVN-MUS?
IPR: intraperitoneaalinen eli vatsaontelonsisäinen
IVN: intravenoosi eli suonensisäinen
MUS: hiiri

Näin mutuna, korjatkaa jos olen väärässä.