Juttelu parantaa muistia
Sosiaalinen kanssakäyminen pitää mielen terävänä, osoittivat yhdysvaltalaistutkijat.
Michiganin ja Kalifornian yliopiston tutkijat testasivat sosiaalisuuden vaikutusta henkiseen suoritukseen kahdella tapaa. He analysoivat yli 3600 eri ikäisen aikuisen psykologisten testien tuloksia ja tutkivat, oliko niillä mitään yhteyttä kokelaiden seurallisuuteen.
Vaikka muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät – kuten sukupuoli, koulutus ja terveydentila – otettiin huomioon, ilmeni, että mitä enemmän henkilö oli muiden ihmisten kanssa tekemisissä, sitä paremmin hän suoriutui älyllisistä tehtävistä. Tulos päti kaikenikäisiin aikuisiin.
Toisessa kokeessa tutkijat testasivat asiaa laboratorio-oloissa 76 parikymppisen opiskelijan voimin. Kokelaat jaettiin kolmeen ryhmään.
Vuorovaikutusryhmän jäsenet keskustelivat kymmenen minuuttia jostakin aiheesta ennen kognitiivista koetta. Älyryhmäläiset verryttelivät aivojaan miettimistä vaativan lukuharjoituksen avulla sekä ratkomalla ristikkoa ennen testiä. Verrokit puolestaan katselivat kymmenen minuuttia Seinfeld-tv-sarjaa. Tämän jälkeen kaikkien koehenkilöiden älyllistä työskentelyä ja työmuistia testattiin kahdessa kokeessa.
"Tulos osoitti, että kymmenen minuutin keskustelu terästi älyllistä suoritusta yhtä tehokkaasti kuin perinnäiset älyharjoitteet", sanoi tutkimusta johtanut psykologi Oscar Ybarra Michiganin yliopistosta.
Ybarran mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka suoraan osoittaa seurallisuuden kohentavan muistia ja henkistä suorituskykyä.
Tutkimuksen julkaisee Personality and Social Psychology Bulletin.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3118
JA
Yksinäisyys rapauttaa vastustuskyvyn
Yksinäiset ihmiset sairastuvat muita herkemmin infektioihin, sydänsairauksiin ja syöpään. Tähän asti kukaan ei ole varmuudella tiennyt, johtuuko sairastuminen elinoloista kuten kehnoista asuinoloista tai puutteellisesta terveydenhoidosta, vai ovatko syyt pikemmin biologisia. Nyt uusi tutkimus viittaa voimakkaasti jälkimmäiseen vaihtoehtoon: yksinäisyys sekoittaa perusteellisesti immuunijärjestelmän toiminnan.
Kalifornian yliopiston tutkimuksessa verrattiin kroonisessa yksinäisyydessä elävien ihmisten leukosyyttien kaikkien geenien toimintaa normaalia sosiaalista elämää viettävien ihmisten geeneihin.
Tulokset osoittivat, että yksinäisillä ihmisillä näitä tärkeitä immuunisoluja ohjailevien geenien toiminta poikkesi normaalista. Geenit, jotka ajavat tulehdusreaktiota, toimivat ylikierroksilla. Vastaavasti geenit, jotka taistelevat bakteereja, viruksia ja muita mikrobeja vastaan, toimivat vain puolella teholla.
Tutkimusta johtaneen professori David Colen mukaan geenien toimintaan ei vaikuta niinkään se kuinka monta ihmistä tunnet, vaan kuinka läheiseksi tunnet itsesi heidän kanssaan.
Tutkimuksen julkaisi Genome Biology.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3062
If the falling tide can turn and then recover, all alone we must be part of one another