Pari vinkkiä, mitkä olen kaivanu maailmanlaajuisen tietoverkon syövereistä ja todennut itsekkin tomiviksi käytännön kovassa koetuksessa.
Ruokasooda ja kodeiinin imeytyminen.
Vaihtelevan ajan, ehkä noin 5-15 minuuttia ennen kodeiinin ottamista huitaise kurkusta alas ruokasoodaa. 2-3 kukkurallista teelusikallista olen huomannut olevan toimiva annos. Itse teen niin, että laitan lasin pohjalle ehkä noin desin verran vettä ja sekotan siihen kukkurallisen teelusikallisen ruokasoodaa. Siksi niin vähän vettä, että saan huitaistua yhdellä kulauksella sen alas, sillä se ei ole mielestäni miellyttävän makuista. minuutin tauko ja toista vielä kerran tai toisen. Odotettavissa röyhtäilyä, sillä emäs ruokasooda reagoi mahahappojen kanssa tehden vatsalaukkuun otollisen ympäristön kodeiinin imeytymiselle. Olen huomannut, että tällä tavoin valmisteltuna kodeiini alkaa toimia yllättävän nopeasti.
Dekstrometorfaani ja opiaattitoleranssi.
Olen lukenut juttuja dxm:n vaikuttavan toleranssinkehitykseen hidastavasti. Tietääkseni USA:n markkinoilla on kipulääke jossa on sekä morfiinia, että dxm:ää ja lukenut ulkomaisilta foorumeilta käyttökokemuksia ja toleranssivertailuja tästä ja omin kokemuksin olen todennut tämän kikan pitävän annosmäärät paremmin kurissa, kuin ennen kun tiesin tästä. Elikkä pieni annos resilaria ennen kuin tai samaan aikaan kuin kulauttaa kodeiiniliuoksen alas. Ihan 5-15ml riittää.
Maksan entsyymit ja niiden kertyminen.
Maksa metaboloi kodeiinin vaikuttavaksi aineeksi morfiiniksi. Kodeiini on kai itsessänkin aktiivinen, muttei viihteellinen. Morfiini on erittäin viihteellinen. Maksan entsyymit kuluvat pois tässä prosessissa ja niillä kestää aikaa palata. Jossakin lähteissä sanottiin kuusi tuntia olevan tämä aika. Kokemuksesta voin sanoa, että minulla ei ainakaan toimi kodeiini, ellei pidä vähintään 24 tuntia väliä, mielellään 36-48 tuntia.
On myös pari ainetta, joiden kanssa voi kodeiinia tehostella ja combotella. Huom.! comboissa on aina moninkertaiset riskit hengityslamalle ja nukahtamiselle ja mahdolliselle kielensä nielemiselle, että jos tuntee olevansa vähänkään hurjapää, kannattaa jättää kokeilematta kokonaan. Jokatapauksessa näitä aineita on: Bentsot, kannabis, lakka, gamma ja lyrica. Kaikilla on eri vaikutukset, lyrica lisää nuokkuja ja kannabis euforiaa, lakka/gamma sekavuutta ja bentsot ei juuri mitään. Nämä on tietty vaan mun yksilöllisiä mielipiteitä.
Kodeiinikoukku on kinkkinen juttu, vaikka se onkin suhteellisen viaton opiaatti, se muuntuu elimistössä morfiiniksi ja siihen jää koukkuu, siitä tulee myös vieroitusoireita. Vilutusta, pahaa oloa, kärttyisyyttä ja ripulia. Nämä varoituksen sanat mielessä ottakaa ihan ikiomalla vastuulla ja nauttikaa notkuistanne!
Edit: Erottelutekniikkaan tarkennusta.
Tapani erotella panacodit on laittaa ne 0,25l juomalasiin noin 0,5-1dl kättä lämpimämpään ,muttei kuumaan veteen, odotella ja sekotella että ne liukenee kokonaan sinne veteen. Siten ettei jää kiinteää tablettia. Jynkkyä tai jynkyhköä sakkaahan sinne pohjalle kyllä jää aina. Sitten täyttää lasi niin kylmällä vedellä kun hanasta tulee ja laittaa lasiin yksi jääpala ja asettaa se jääkaappiin erottumaan. Erottuminen on valmis kun neste sameaa, mutta huomattavasti kirkkaampaa ja puhtaampaa kuin sekoittuneena. Liuoksesta on erotettavissa selkeästi kaksi eri faasia. Jääpalaa voi myös käyttää mittarina, yleensä se on joko täysin sulanut tai sitten sitä on ihan ohut siivu vielä jäljellä, niin ohut että sen nielemistä ei tunne. Kun liuos on hyvin erottunut dekantoin sen suoraan sisuksiini, elikkä suuhuni. Jätän millimetrin paksuisen kalvon päällimäistä faasia pohjasakan päälle, koska en pidä paracetamoli- ja jatkeainesakan mausta.
--Tässä kohtaa tulee se varsinainen kikka kolmonen.--
Dekantoituani kodeiiniliuoksen lasken lasin uudelleen täyteen vettä, odotan 10-15min tai kunnes erottunut ja dekantoin suuhuni. Toistan tämän vaiheen vielä kolmannen kerran. Kaikilla kerroilla kodeiini maistuu selkeästi liuoksessa, kokemuksesta neljännellä kerralla liuos maistuu jo lähes pelkältä vedeltä, mitä nyt siinä on sellainen liuenneen tabletin ja paracetamolin makuinen sivumaku.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dekantointi wrote: Dekantointi on kemiallinen työmenetelmä, jonka avulla pyritään erottamaan niukkaliukoinen aines liuottimesta tai päinvastoin. Työmenetelmää voidaan käyttää, jos synteesissä saatu sakka, esimerkiksi niukkaliukoinen kuparioksidi, halutaan erottaa liuottimena toimivasta vedestä. Dekantointi suoritetaan siten, että sakan tai raskaamman nesteen annetaan laskeutua astian pohjalle ja kaadetaan sitten päällimmäinen nestekerros pois.
Myös viinipullojen pohjalle kertynyt sakka erotetaan dekantoimalla.