Melko tuoreiden löydösten mukaan tietyt suomusammallajit, jotka kuuluvat aitomaksasammalten luokkaan, sisältävät perrottetineeniä (joka sai nimensä Radula perrottetii -sammaleelta) ja sen derivatiiveja, jotka ovat THC:n sukuisia, kannabinergisiä yhdisteitä.
Rakenne-aktiivisuus -vuorovaikutuksia koskevien kartoitusten mukaan perrottetineeni on CB1/CB2-osittaisagonisti, aivan kuten THC:kin.
https://www.jstage.jst.go.jp/article/cp ... 0/_article
Tietyillä underground-foorumeilla onkin nyt innokkaasti alettu kokeilemaan erinäisiä suomusammallajeja päihdyttävien ja lääkinnällisten psykoaktiivisten vaikutusten toivossa. Suomessa melko yleinen haapasuomusammal (Radula complanata) on jo muutamien (muissa maissa asuvien) kokeilijoiden toimesta todettu voimakkaasti pilvisen olotilan tuottavaksi sammaleeksi.The ether extract of the New Zealand liverwort Radula marginata afforded a new cannabinoid type bibenzyl compound named perrottetinenic acid, and two new bibenzyls, together with a known cannabinoid, perrottetinene. Their structures were established by two dimensional (2D) NMR spectral data. The structure of perrottetinenic acid was a similar to that of Δ1-tetrahydrocannabinol, a known hallucinogen. Cannabinoid type bibenzyls have been isolated from liverwort Radula perrottetii, though have not previously been reported from the liverwort R. marginata.
Erään raportin mukaan kahdesta grammasta kuivaa sammalta saatu uutos tuotti hyvin paljon kannabispäihtymystä vastaavan tilan, joka saavutti huippunsa 15-30 minuutissa ja jonka kesto oli yhteensä kolmisen tuntia.
Itse olen ihan lähiaikoina lähdössä metsästämään kasvupaikkoja ja keräämään satoa. Teräsharja ja äyskäri käteen vaan. Raportoin vaikutuksista oitis, kunhan olen saanut asetonilla vedettyä mahdollisista löydöksistäni uutokset.
Radula complanata, Hohenlohe, Saksa [kuva: Wikimedia]
Kuvaus: Haapasuomusammal kuuluu suomusammalten (Radulaceae) heimoon, josta Suomessa tavataan vain yksi suku ja siinä kaksi lajia. Sammal kiinnittyy alustaansa tiiviisti muodostaen suikertavia kasvustoja. Sen kylkilehdet muodostavat taskun, vatsalehtiä sillä ei ole. Sammal tuottaa runsaasti irtoavia suomuja.
Koko: Muodostaa joskus jopa parikymmentä senttiä laajoja kasvustoja.
Kasvupaikka: Sammal kasvaa yleisimmin suurten haapojen rungoilla läiskämäisesti varjon puolella, mutta sitä voi tavata myös toisinaan kosteilta kallioseinämiltä, jolloin se sekoittuu helposti muihin maksasammaliin.
Levinneisyys: Yleinen koko maassa.