Opiaattien käytön lopettaminen

[cook]

Ensi viikolla olisi tarkoitus lähteä ensimmäiselle huumekatkolle elämäni aikana ! Tarkoitus lopettaa buprenorphin koukku... 2viikkoa kestävä katko tosiaan edessä, tän vuoden aikana kun oon käyttänyt rajulla kädellä tramalia ja buprea niin pisin aika ilman varmaankin se 5-6päivää.. Nytten 14päivää tulossa, katsotaan josko sen jälkeen ees ne kylmänhikiset päivät helpottuis.. ns pahimman ylipääsy.

Katkon jälkeen oireiden sattuessa aijon käyttää miedompia aineita, lyricaa ja panacodeja pahimpiin.. Mut not more subutex!!!!! en sano ettenkö sortuis enään ,tavote on tietysti etten enään päivittäiskäyttöön palais.

Tilanne kun alkoi oleen se että 18-24h viimeisestä bupre annoksesta niin alko oleen jo huono olo ilmassa jne.. Ettei päivääkää kehtaa olla ilman.. Miettikää sitä rahan menoa mitä on menny yleensä ostan 4-16mg kerralla texiä/xonea ja 4mg riittää mulla 3-4päiväks max, nyt 6mg riitti 4päiväks viimeks.. Nyt ostin 8mg suboxonen vielä joka riittää siks aikaa et pääsen hoitoon.. ! Pitäkää mulle peukkuja pystys Haluan vaan kontrollin takasin ja mitä tärkeintä niin tunnemaailman !!

Ootko tosissaan yrittäny aiemmin päästä irti? Itelläni ei onneks koskaan bupekoukkua oo ollut, vaikka välillä meinas lähteä lapasesta. Jos semmosessa tilanteessa olisin, yrittäisin varmaan korvata bupen jollain vähän "rehellisemmällä" opiaatilla ja sitten siitä vierottautua, jotenkin semmonen mielikuva että esim. morfiinista voisi olla helpompi (mutta intensiivisempää) irrottautua. Tiiä sitten pääsiskö siinä kuitenkaan yhtään helpommalla. Onnea matkaan joka tapauksessa.

[porter]

Oon kyllä miettinyt vaihtamista esim tramaliin takasin. Ongelmana ollut se ettei ole tramalia saanut mistään, ennen sain respalla sitä, sit se v aihdettiin temgesiciin ja lyricaan yms...
Nyt on huono tilanne etten saa teemujakaan enään ja tramaleita en saanut, lyricaa vaan ja se auttaa kyllä, mutta paketti ei riitä tarpeeksi kauan, tarvisi sen 200-400mg tramalia päivälle niin riittäisi.
Ja morfiinista nyt puhumattakaan, sitä näkyy tyyliin kerran vuodessa

vaultin Beardon kanssa lähetään samaan aikaan buprekatkolle, beardo menee vaan erimestaan! Mutta kohtaamme maybe samassa kuntoutusyksikössä myöhemmin

[FlyingH]

Katkolla en ole ikinä ollut niin en tiedä meiningeistä siellä, mutta ei ainakaan buprenorfiinista mitään sellasia vieroitusoireita itselle tullut että sen takia pitäis mihinkään katkolle lähteä.. 2,5v käytön lopetin ja ei tullut oikeestaan mitään fyysisiä oireita mistä kehtais valittaa, ainoo että oli univaikeuksia ja ei ruoka maistunut. Jää vain se tyhjiö että pitäis kehitellä jotain järkevää tekemistä douppaamisen tilalle.. Päästä se on kiinni vaan...

Pirulinen aine siinä mielessä, että kun reflat alkaa niin tuntuu että ei niitä mitenkään kestä, mutta sitten kun pari päivää sinnittelee niin helpottaa jo ja tajuaa että ei se niin vaikeeta olekaan.

[porter]

Itsellä taas pahenee vaan päivä päivältä, viikon kohdalla esim ei ole helpottanut todellakaan nimeksikään.

[cook]

^ Olisit tilannut unikonkotia sopivan vieroitusboksin jos noinkin pienellä määrällä tramalia pärjäät. Laillistakin vielä kaiken lisäksi.

[zerk]

^ Olisit tilannut unikonkotia sopivan vieroitusboksin jos noinkin pienellä määrällä tramalia pärjäät. Laillistakin vielä kaiken lisäksi.

Unikot olis ehkä paskin mahdollinen idea. Opateestä saa imo paskimmat mahdolliset reflat; intensiiviset ja fyysisiin oireisiin saa varata vielä kauemmin aikaa ku bupren kanssa. Oon kärsinyt pahat morfiini ja oxyreflat eikä ne ollu läheskään niin paskamaiset mitä unikoilla sain aikaan.

Lyrica on opioideja lopettaessa imo yks parhaita apuja. Se poistaa mulla suuren osan refloista lähes kokonaan ja auttaa siihen vittumaiseen masennuksen ja ahdistuneisuuden tunteeseen. Jos siihen liittää viel fiksun määrän bentsoja niin lopettaminen on fyysisten oireiden osalta suhteellisen helppoa, toki toi riippuu siitäkin millasia annoksia opioideja on nautittu. Noi porterin määrät on viel sellasia ettei pitäis olla ollenkaan mahdotonta päästä irti ilman kovin pahoja tuskia.

Se fyysisten reflojen jälkeen tuleva henkinen puoli onki sit älyttömän katala vihollinen. Se tyhjyyden tunne on mulla ainakin ollu todella kamalan voimakas ku viimeks pidin pidemmän tauon opioideista. Jokaisella on sen kanssa pärjäämiseen omat konstinsa, aika moni vaan ei kestä sitä ja retkahtaa. Täytyy vaan muistaa, että se aurinko tulee taas paistamaan ajan kanssa.

Tosta unikoiden laillisuudesta vielä sen verran, että kodat on tosiaan laillisia mut sillä hetkellä kun niistä alkaa tekemään teetä tai muita ekstraktioita, niin asia muuttuu.

Onnea matkaan sulle porter. Toivottavasti katko on sulle oikea ratkaisu ja onnistut tavoitteessasi. Propsit siitä, että lähdet yrittämään.

[cook]

Unikot olis ehkä paskin mahdollinen idea. Opateestä saa imo paskimmat mahdolliset reflat; intensiiviset ja fyysisiin oireisiin saa varata vielä kauemmin aikaa ku bupren kanssa. Oon kärsinyt pahat morfiini ja oxyreflat eikä ne ollu läheskään niin paskamaiset mitä unikoilla sain aikaan.

Joo, mut jos ongelmana on loiventavan lääkityksen hankkimisen vaikeus niin siihen saumaan sopii unikot, ei korvaavaksi. Sen takia tarjosin unikoita, että mielestäni pienimuotoisesta unikkoputkesta seuraavat reflat ovat kohtuullisen helpot; pääasiassa fyysistä epämukavuutta. Subureflat taas ottaa psyykkeen päälle enemmän. IMO.

[Velho]

bentsot ja savut ja vaihto amfetamiiniin ei ehkä kaikkein viisain teko

[porter]

16 päivää ilman opiaatteja, lyricaa menee 600mg ja ketipinor ja britlofex ollut isoja apuja.

[King Ink]

Hyvä porter!

[zerk]

Hieno duuni tähän mennessä porter. Toivon sulle voimia tuleville kuukausille!

[taciturn]

Viimeisen 18 päivän aikana yks kahen millin nappi mennyt, kerralla ja jurrissa. Siitäkin jo reilu viikko aikaa. Ei tee ees pahaa enää eikä tuu mietittyä koko ainetta kuin sillointällöin.

Yli kaks vuotta tuli vedettyä päivittäin, reilu vuoden päivät taipeeseen. Lyricoilla pehmeni ihan hyvin, meni pahimmat päivät jotain 900-1200mg/päivä. Ihan hyvä niin, alkoivat loppumaan siinä vaiheessa kun alkoi muuten helpottaa. Ei niillä vielä millään tavalla hyvä olo tullut, mut saipahan syötyä ja nukuttua, eka viikko meni oikeestaan horrostaessa. Sieltä noustua tuli vähän juhlistettua pöhisten, meinas jäädä päälle mut ei saatana ei meikäläisen pää semmosta kestä, saati kroppa. Haima käy ylikierroksilla sokereista....

Kuitenkin vitun hieno fiilis kun ei tarvi enää joka aamua alottaa käymällä vedoilla. Kirkastunu jotenkin koko maailma, tai siis oma daiju. Kaveritkin sanonu et oon vitusti skarpimman olonen. Onhan sitä huolettoman lämmintä oloa ikävä, mut päällimmäisenä mielessä kuitenkin se vitun viekkarihelvetti... En väitä että täs jotenkin selvillä vesillä oltas vielä, mut eipähän oo enää fyysistä koukkua mihinkään. Se itessään on jo mulle aika iso asia.

[Poppy]

Tere!

Ajattelin kirjoittaa tänne nyt vähän omasta opoiaattivieroituksesta ja saa kirjoittaa omista kokemuksista. Se saattaa kannustaa pahimman yli.

Kerron ensin hieman taustaa. Sattui niin, että sain käsiini aika suuren määrän unikoita joten päätin aina 'silloin tällöin' pitää hieman hauskaa niiden kanssa.
Kuten tavallista, hauskanpito riistäytyi himen hallinnasta ja unikoiden kanssa alkoi olemaan hieman liian hauskaa ja liian usein.
Opiskelen sellaista alaa, sekä sain töitä selläiselta alalta, että tarvii käydä kusemassa purkkiin ensi viikolla.

Viime torstaina otin viimeisen kerran teet huiviin ja sitten katki. Varauduin viekkareihin läjällä Lyricaa. Jatkuvana lääkityksenä alla Venlafaxini.

Päivä 1. Perjantai:

Kaikki menee hyvin. Eilinen tee vaikuttaa vielä ja sain järkyttävän päänsäryn johon ei auta mikään. Alkoholia n. 2/3 valkkaria.

Päivä 2. Lauantai:

Viekkarit alkaa iskeä. 'Flunssa' iskee ja nenä vuotaa. Tulee vilunväristyksiä ja epämukava olo. Päätän ottaa 300mg Pregapalinia. Olo helpottuu n. tunnin päästä. Illemmalla n. 6. annosta alkoa.

Päivä 3. Sunnuntai.

Herään aamulla kuuden aikaan ja jaloissa tuntuu hirveältä. On kylmä ja hikoilen vitusti. Ei löydu millään asentoa jossa voisi olla. Päätän nousta ylös ja katsoa telkkaria. 300mg preg.
nukahdan n. tunnin päästä. Herään klo 11.00. Jaloissa tuntuu hirveää kihelmöintiä. ei pysty olemaan paikallaan. Lisää Preg. naamaan en muista paljonko sillä ei ole nyt väliä.
Olo helpottuu huomattavasti, mutta silti on epämukava olo ja oksettaa hieman. Maha on ihan kuralla.
Pelottaa himan sillä ensi viikko on normaalisti koulua ja töitä. Tiedän, että tämä on vasta alkusoittoa viekkareille. Ne iskee tosissaan vasta huomenna.
Toivotavasti Lyricat riittää.

E: Olo pahenee vitusti. V**un kylmä, huono olo ja ihan pää tukossa lyricasta. Pakko vaan taistella.

Päivä 4. Maanantai.

Tää on kyllä perseestä. Olo on niin huono, ettei edes lyricat pidä kipuja poissa. Ruoka ei maistu ja pitää väkisin syödä ja juoda. Pää on ihan sumussa lyricasta, kun pääsin kotiin
illalla oli pakko ottaa annos lyricaa kun päivällä en sitä oikein voi ottaa. Nukahdin ja sen jäleen ja herätessä olo hieman parempi, mutta kaikki oireet hiipii päälle ja lyricat alkaa olemaan uhkaavan vähissä.
Tänään mietin ensimmäistä kertaa ihan tosissani jos vaan skippais koko paskan ja keittäis vaan teetä...
Sitten havahduin siihen ajatukseen, että vittu miten vahvasti toi apina selässä vaikuttaa mun ajatuksien kulkuun. En hemmetissä keitä! Itse olen itseni tähän tilanteeseen ajanut
ja seuraukset on vaan maksettava. Se ajatus antaa voimia jatkaa ja tulee itse asiassa ihan siedettävä olo henkisesti. Toi vitun lyrica oksettaa kun ajatteleekin sitä ja että huomenna
sitä on vaan taas kiskottava.

[LeFairylette]

Lopetus itellä koko ajan mielessä, mut pari päivää ilman buprea ja viekkarit hiipii niin johan lopetus aikeet häipyy.
Pitäis olla jotain helpotusta viekkareihin, ees aluks.

[Vieterivetonen]

Lopetus itellä koko ajan mielessä, mut pari päivää ilman buprea ja viekkarit hiipii niin johan lopetus aikeet häipyy.
Pitäis olla jotain helpotusta viekkareihin, ees aluks.

Sama on ongelma.. Pitää kai varata jotain helpotusta etukäteen, aika reilusti. Sen jälkeen pistää matkaan vikat. Mulla vaan on aina ollut jollain tasolla pakkomielteenä, että jos lopetetaan niin lopetetaan sitten kerralla kaikkien hitaiden minkäännäkönen käyttö.

Kai sitä pitäisi koittaa muuttaa tota ajatusmallia. Suostua siihen itselleni helpompaan vaihtoehtoon, "asteittain vähentäminen+apuna muut hitaat" tyyliin. Jotenkin sitä vaan yrittää olla niin perkeleen vahva ja motivoitunut lopettamiseen, että ihanteellisena olis mennä vaikeemman kautta. Tässä tapauksessa siis "heti seinään kaikki loppu" tyylillä.

Sit viekkareiden iskiessä sitä tajuaa ettei sille mahda mitään, on niin koukussa että vajoaa aina vaan alemmas tähän aineeseen nähden. Sillon sen tajuaa että mä en oo enää se kuka musta ja mun elämästä määrää.

[porter]

Lopetus itellä koko ajan mielessä, mut pari päivää ilman buprea ja viekkarit hiipii niin johan lopetus aikeet häipyy.
Pitäis olla jotain helpotusta viekkareihin, ees aluks.

Sama on ongelma.. Pitää kai varata jotain helpotusta etukäteen, aika reilusti. Sen jälkeen pistää matkaan vikat. Mulla vaan on aina ollut jollain tasolla pakkomielteenä, että jos lopetetaan niin lopetetaan sitten kerralla kaikkien hitaiden minkäännäkönen käyttö.

Kai sitä pitäisi koittaa muuttaa tota ajatusmallia. Suostua siihen itselleni helpompaan vaihtoehtoon, "asteittain vähentäminen+apuna muut hitaat" tyyliin. Jotenkin sitä vaan yrittää olla niin perkeleen vahva ja motivoitunut lopettamiseen, että ihanteellisena olis mennä vaikeemman kautta. Tässä tapauksessa siis "heti seinään kaikki loppu" tyylillä.

Sit viekkareiden iskiessä sitä tajuaa ettei sille mahda mitään, on niin koukussa että vajoaa aina vaan alemmas tähän aineeseen nähden. Sillon sen tajuaa että mä en oo enää se kuka musta ja mun elämästä määrää.

Joo... tuollastahan se on .. Itellä on se ongelma et kun tulee usein haalittua PALJON opiaatteja kerralla.. niin sitten kiskoo esim buprea tolkuttomia määriä.. vaikkkei toimi ees mitenkään erikoisemmin... silti vaan "Jos ny buustis ees hiuka" ja paskat... menee vaan hukkaan, nyt toleja ruennu laskeen ku rupes oleen taas annokset bupr 4mg kerralla ja oxyssa se 200mg päivässä ( oxyaki käyttäny siis sillai nuil annoksil ettei VARMASTI ole ollut buprea veressä yhtään). Sillo ku sitä douppia o niin mulla ainaki on tosi vaikee olla ottamatta niitä aamu-doseja, vaikka on ihan terve... eikä perjaatteessa tarvitsisi.. Silti tulee otettua, sitä vetää monta kertaa päiväs nii kaua kunnes huomaa et sitä rundia menny joku pari viikkoa ja on jo semi reflanen nihkee paska olla ku loppuu keske ja sit ei saakka mistään lisään. Ihminen kun on vielä nii tyhmä ettei osaa "pahan päivän varalle" pitää jotai kätköä jossai missä olis joku texi taikka läjä kodeiinia yms . Mut jooh! toleja tiputellessa... sillai olis kova ku 0,5mg bupree oikeesti toimis sillain mukavasti, sit voi taas miettiä lopettamista ku on tolla tasolla.

[LeFairylette]

Joo tulee itekki "buustittua" vaikka olo ei mikskää muutu... Typerää tuhlausta!!
Ja nyt tekis miel jotai vahvempaa että sais ne olot... Mopoo...conttei ehkä jopa pollea...

Ot i know..

[opioidirocks]

Ittellä tässä 3 päivä kun contit loppu kesken. Omaa tyhmyyttä tosin kun tuli "buustattua" kun on jo vetänny 200mg i.v:sti. Sehän se oloa muuttaa hirveesti, nyt vaan toivois että ois ees yks levyllinen millä lieventää. No onneks benzoja löytyy, heti aamusta löin kumii 60mg i.v:sti että olo ees vähän helpottais. Sitte tosta Lyricasta, helpottaako se tosiaan oppari viekkareihin, ittellä kun sattuu olemaan 11 laatikollista 225mg Lyricaa kaapissa. Minkälaisilla annoksilla suosittelette? Olen jo monta vuotta syönyt kyseistä lääkettä 450mg/vrk hermokipuhin konttien kanssa.

[zerk]

Mulla ainakin Lyrica tappoi todella rajut teereflat lähes täysin. Mulla ei tosin silloin enää ollut säännöllistä lyrica-lääkitystä mut uskoisin, että ne sunkin tilanteessa jollain tapaa jeesaa kunhan otat vähän isomman annoksen.

[opioidirocks]

Mulla ainakin Lyrica tappoi todella rajut teereflat lähes täysin. Mulla ei tosin silloin enää ollut säännöllistä lyrica-lääkitystä mut uskoisin, että ne sunkin tilanteessa jollain tapaa jeesaa kunhan otat vähän isomman annoksen.

Kuinkahan ison annoksen tuota uskaltaa ottaa kun pitkin nettiä jengi sanoo että ihmisiä kuollu tohon aineeseen ja sitten foorumeilla sanotaan että on vedetty 1300mg kerralla?

[zerk]

Mulla ainakin Lyrica tappoi todella rajut teereflat lähes täysin. Mulla ei tosin silloin enää ollut säännöllistä lyrica-lääkitystä mut uskoisin, että ne sunkin tilanteessa jollain tapaa jeesaa kunhan otat vähän isomman annoksen.

Kuinkahan ison annoksen tuota uskaltaa ottaa kun pitkin nettiä jengi sanoo että ihmisiä kuollu tohon aineeseen ja sitten foorumeilla sanotaan että on vedetty 1300mg kerralla?

Lyrica voi aiheuttaa kouristuksia suurilla annoksilla ja toinen vaara piilee lisääntyneessä hengityslamassa muiden sedatiivien kanssa yhdistettynä.

Koska sulla on jo aiempaa kokemusta lääkkeestä, kokeile alkuun vaikkapa ~500mg annosta ja jos et saa haluttuja vaikutuksia niin nosta annosta vähitellen kunnes löydät itsellesi sopivan tason. Jos alkaa paikat nykimään niin älä ota yhtään enempää. En myöskään itse lähtisi ylittämään 1000mg annosta.

[opioidirocks]

Mulla ainakin Lyrica tappoi todella rajut teereflat lähes täysin. Mulla ei tosin silloin enää ollut säännöllistä lyrica-lääkitystä mut uskoisin, että ne sunkin tilanteessa jollain tapaa jeesaa kunhan otat vähän isomman annoksen.

Kuinkahan ison annoksen tuota uskaltaa ottaa kun pitkin nettiä jengi sanoo että ihmisiä kuollu tohon aineeseen ja sitten foorumeilla sanotaan että on vedetty 1300mg kerralla?

Lyrica voi aiheuttaa kouristuksia suurilla annoksilla ja toinen vaara piilee lisääntyneessä hengityslamassa muiden sedatiivien kanssa yhdistettynä.

Koska sulla on jo aiempaa kokemusta lääkkeestä, kokeile alkuun vaikkapa ~500mg annosta ja jos et saa haluttuja vaikutuksia niin nosta annosta vähitellen kunnes löydät itsellesi sopivan tason. Jos alkaa paikat nykimään niin älä ota yhtään enempää. En myöskään itse lähtisi ylittämään 1000mg annosta.

Mulla on tästä ammusta ysin pintaan lähtien menny 675mg Lyricaa, 60mg kumia i.v:sti, 6mg Rivoi ja 60mg Tenoxii enkä ole vielä saanu refloja lähtemään.

[Scarlett]

Aiheeseen liittyen: Kauanko teillä menee että reflat puskee päälle?

Alussa ne itsellä tulivat vasta muutaman päivän sisään, nyt voi riittää alle vuorokausikin siihen että kylmyys, kylmänhiki, ahdistus ja kolotus alkavat hiipimään päälle. Käytän 1-4mg/vrk.

[xxx-men]

Aiheeseen liittyen: Kauanko teillä menee että reflat puskee päälle?

Alussa ne itsellä tulivat vasta muutaman päivän sisään, nyt voi riittää alle vuorokausikin siihen että kylmyys, kylmänhiki, ahdistus ja kolotus alkavat hiipimään päälle. Käytän 1-4mg/vrk.

Mulla meni sillain et jos illalla otti 21 aikaan vedot bupree ni aamulla oli todellakin saatava ku heräs esim. töihin 7 aikaan. Muuten ei vaan jaksanu alkaa puuhasteleen mitään. Päivärytmi oli et klo 7, klo 15, klo 19 ja sit viel yleensä 22 aikaan vedot. Bupree meni yleensä päiväs se +16mg. Järkevää? No ei, mutta kun sen vetäminen ja olojen hakeminen oli nin pirun siistiä. Olojahan tosta nyt ei ollu saanu miesmuistiin.

[Scarlett]

Joo kyllä on aamulla ennen vetoja kankea kun mikä, oli se sitten psykosomaattista tai ei niin oireiden poikasilta ne tuntuu ja aamuvedot vie pois myös joka-aamuisen vilun johon herään.

Nihkee on töihinkään lähteä jos ei vetoi ole, viimestään puolelta päivin alkaa se saatanan haukottelu ja vilu pahenee.

Kun eka sais karsittua päivittäisten vetojen määrän minimiin ja sais ne "turhat vedot" pois niin sekin olis alku ensinnäkin piikittömän ja ihan sitten streitin elämän aloitteluun ja opetteluun. Hiljaa hiljaa hiiret pissii... Pikkuhiljaa siis

[Personaes]

Katkolla en ole ikinä ollut niin en tiedä meiningeistä siellä, mutta ei ainakaan buprenorfiinista mitään sellasia vieroitusoireita itselle tullut että sen takia pitäis mihinkään katkolle lähteä.. 2,5v käytön lopetin ja ei tullut oikeestaan mitään fyysisiä oireita mistä kehtais valittaa, ainoo että oli univaikeuksia ja ei ruoka maistunut. Jää vain se tyhjiö että pitäis kehitellä jotain järkevää tekemistä douppaamisen tilalle.. Päästä se on kiinni vaan...

Pirulinen aine siinä mielessä, että kun reflat alkaa niin tuntuu että ei niitä mitenkään kestä, mutta sitten kun pari päivää sinnittelee niin helpottaa jo ja tajuaa että ei se niin vaikeeta olekaan.

Et selvästikkään ole ollut kunnolla koukussa.

Nuorempana, kun mun pää opiaatti/oidi oli buprenorfiini ja lopetin säännöllisen käytön, niin olot oli(niiden muutaman, kevyen ekan päivän jälkeen) sellaiset, että oli turha kuvitella tekevänsä mitään muuta kuin maata sängyssä. Luita särky ja kolotti koko ajan. Missään asennossa ei ollut hyvä olla. Kipuja joka puolella. Jos söit jotain, se tuli 15min sisällä ulos joko ripulina tai oksennuksena. Itseasiassa pelkkä juominen sai aikaan välittömän oksennuksen, pystyin juomaan vain olemattomia parin millin "tömpsyjä" kerralla. Ei toivoakaan nukkumisesta. Jatkuvat kylmä-kuuma vaihtelut ja tuska hiki. Masennus, ahdistus, tuskaisuus. Tätä kesti sen + 3 viikkoa.

Ihmiset jotka väittää että pahimmat "reflat" on parissa päivässä ohi ja sen jälkeen on homma on hoidettu. Ei todellakaan ole ollut kunnolla, jos edes ollenkaan koukussa.

Opiaateista eroon pääseminen ja millä tavalla se kannattaa hoitaa. Riippuu monesta eri asiasta. Kuten, kuinka kauan on käyttänyt, mitä ainetta, millä mallilla muu elämä on, onko muita riippuvuuksia.

Sanoisin, että jos on ollut miedohkoihin jarruihin, kuten vaikkapa tramadoliin, kodeiiniin tai pieniin annoksiin buprea koukussa kuukausia tai alle vuoden. Niin perusvieroitukseen suosittelen bentsoja avuksi(depotteja ja jos oikein tuskainen olo IR;nä jotain), ehkä jos viekkarit pahat, niin pieniämääriä esim. tramadolia(depottina). Kun fyysiset viekkarit on ohi. Niin täytyy pysyä aktiivisena ja pitää EHDOTON EI, opiaatejen kokeilemiseen, LOPULLISESTI.

Näillä ihmisillä on hyvä mahdollisuus kuntoutua täysin, vaikka sekin voi viedä kuukausista vuoteen ehkä korkeintaan pariin.

Mutta jengi, joka on käyttänyt kovia jarruja(morfiini, opiumi, oksikodoni, heroiini, metadoni jne.) vuosikausia ja yrittänyt useita kertoja eroon katkon kautta, mutta palanneet nistaamaan. Sanoisin että ainut toimiva hoito näille ihmisille on joko ylläpitohoito(haittojen vähentäminen toivottomille tapauksille) tai kuntouttavakorvaushoito(potilaiden kuntouttaminen tavallisiksi kansalaisiksi pitkän ja suhteellisen rankan ja tiukan hoidon kautta).

Mutta tässäkin on se puoli, että kun esim. kuntouttava korvaushoito päättyy, niin sen jälkeen on edessä tämä pitkä PAWS-vaihe(Post-acute-withdrawal syndrome) joka on ehkä vaikein osa opiaateista eroon pääsemistä. Tärkeintä tässä vaiheessa on pysyä aktiivisena, harrastaa mahdollisimman paljon liikuntaa ja muita juttuja. Jos on varaa, niin suosittelen ehdottomasti naloksoni implanttia kehoon, estämään retkahdukset. Ehkä hätävaroiksi jotain bentsoa, mutta ei todellakaan säännölliseen käyttöön. Myös mielialalääkkeitä kannattaa miettiä.

Jatkan aiheesta myöhemmin, tässä kun tuli ihan vaan pääpiirteittäin perus juttuja. Nyt tuli äkillinen kiire.

Edit. Mainitsen vielä tuon liikunnan tärkeyden. Se on omasta mielestäni kenties tärkein yksittäinen asia opiaatti kuntoutuksessa, luultavasti kaikessa päihdekuntoutuksessa.
Mutta etenkin opiaatti-kuntoutuksessa. Liikunta vaikuttaa samoihin reseptoreihin kuin opiaatit, paitsi että se auttaa korjaamaan näitä reseptoreja(joka nopeuttaa/helpottaa kuntoutusta) se myös tuo välittömän hyvän olon koko päiväksi. Liikunta rules ylipäätänsä, mutta opiaatti-nisteille sillä on suorastaan yliluonnollisia vaikutuksia kuntoutumiseen / yleiseen vointiin&hyvään oloon.

[FlyingH]

Katkolla en ole ikinä ollut niin en tiedä meiningeistä siellä, mutta ei ainakaan buprenorfiinista mitään sellasia vieroitusoireita itselle tullut että sen takia pitäis mihinkään katkolle lähteä.. 2,5v käytön lopetin ja ei tullut oikeestaan mitään fyysisiä oireita mistä kehtais valittaa, ainoo että oli univaikeuksia ja ei ruoka maistunut. Jää vain se tyhjiö että pitäis kehitellä jotain järkevää tekemistä douppaamisen tilalle.. Päästä se on kiinni vaan...

Pirulinen aine siinä mielessä, että kun reflat alkaa niin tuntuu että ei niitä mitenkään kestä, mutta sitten kun pari päivää sinnittelee niin helpottaa jo ja tajuaa että ei se niin vaikeeta olekaan.

Et selvästikkään ole ollut kunnolla koukussa.

Nuorempana, kun mun pää opiaatti/oidi oli buprenorfiini ja lopetin säännöllisen käytön, niin olot oli(niiden muutaman, kevyen ekan päivän jälkeen) sellaiset, että oli turha kuvitella tekevänsä mitään muuta kuin maata sängyssä. Luita särky ja kolotti koko ajan. Missään asennossa ei ollut hyvä olla. Kipuja joka puolella. Jos söit jotain, se tuli 15min sisällä ulos joko ripulina tai oksennuksena. Itseasiassa pelkkä juominen sai aikaan välittömän oksennuksen, pystyin juomaan vain olemattomia parin millin "tömpsyjä" kerralla. Ei toivoakaan nukkumisesta. Jatkuvat kylmä-kuuma vaihtelut ja tuska hiki. Masennus, ahdistus, tuskaisuus. Tätä kesti sen + 3 viikkoa.

Ihmiset jotka väittää että pahimmat "reflat" on parissa päivässä ohi ja sen jälkeen on homma on hoidettu. Ei todellakaan ole ollut kunnolla, jos edes ollenkaan koukussa

Jep tuli vähäteltyä noita refloja kyllä. Tosin ekan kerran kun käytin opioideja, buprea niin meni vuosi putkeen josta puol vuotta lähes päivittäin pieniä annoksia 4-8mg/viikko niin ei tullut fyysisiä refloja lähes ollenkaan,psyykkiset olot tuli kyllä tostakin(Painajaiset, ahdistus), mutta kolmen viikon jälkeen olo oli ihan normaali. Veikkaan että toi johtu siitä ettei oikeasti tehnyt mieli enään käyttää yhtään ja annokset oli pieniä..

noin 1,5 kuukautta meni hyvin ja oli hyvä olo selvinpäin, mutta parin kuukauden päästä tuli tosi pahat henkiset kitkut, että pakko saada nyt jostain palaa. Vois verrata ehkä pahaan tupakanhimoon mutta noi oli pahemmat kyllä.

Oksikodonista reilun parin viikon putkella 80-160mg päivädosella niin kolme päivää tärisi peiton alla villapaita ja tuplakalsarit päällä ja välillä vessaan ripuli ja oksentaan. Eikä tosiaan voinut lähteä kotoa mihinkään.

[Breaker]

Morjesta PsyVaultin jarruporukka!

Täällä on reilu kolmekymppinen mies joka on ollut hoidossa 2004 vuodesta saakka.
Nyt olen pitkään pudotellut annostani alaspäin päämääränä kuiville pääseminen.

Eli mulla on about 15 vuotta takana jarruja joista vahvimmat olleet herska ja morfiini (Dolcontin) tätä meni pidemmän
tovin aikoinaan.

Olen kuullut, että pahimmat ajat olisivat tuossa 4-6mg paikkeilla ja lähestyn tuota kokoajan.
Pudotuksia olen tehnyt todella varovasti ja lääkäri onneksi näihin yhtyi hieman erilaisen historian vuoksi kun valtapotilaat.

26mg annos on nyt 8mg ja tämän eteen on tehty hommia vaikkakin refloja ei ole tarvinnut kärsiä ainakaan
mitään sietämätöntä tai mihin ei budi auttaisi kun sitä vaan olisi aina.

Kaikki vinkit ovat todella tervetulleita ja muutenkin kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta.
Olisi kiva vaihtaa ajatuksia toisen kanssa joka on käynyt kaiken tuon paskan läpi mitä tässä addiktina olleena
on vastaan tullut.

Tsemppiä kaikille!

[Velho]

Itse olen useamman kerran koittanut lopettaa opiaattien käyttöä mutten ole ikinä onnistunut ja siksi hakeuduin metadoni hoitoon

[shinsou]

Vaikuttaa samoihi paikkoihi aivoissa ku mielipidelääkkeet. Ssnri? ssri? no kuitenki.

Mitä on nämä "mielipidelääkkeet" mistä puhut?
Nojoo.

Täs on tullu oltua kolmisen kuukautta subukuurilla, pystyy olemaan ilman lyrican voimalla, paska ei mee mulla löysäks vaan päinvastoin tuntuu, että reikä repee kun käy paskalla, mut kylmäkuuma, jalkoja särkee ja ruokaa ei huvita syödä.

Helppoo se lopettaminen ois täs vaihees, mutta motivaatio 0. Subun vaikutuksen alaisena pystyy toimimaan paremmin ja olemaan sosiaalisempi, se olo on vaan niin ihana.
Katsoo sitä lopettamista ehkä vähä myöhemmin... ei näin syksyn alussa/syksyllä oo muuta iloa kuin olla huumeissa.
Tammikuussa inttiin nii vähenee tää vetäminen!