Sanasto, sanaselitys & etymologia
-
- OD
- Posts: 1070
- Joined: Sun 29 Mar 2009, 01:45
- Location: ?f=7
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Lisätäänpä samalla...
LD₅₀ (lethal dose, 50%) on jollekin aineelle ominainen määrä, jonka akuutti vaikutus tappaa puolet koeryhmästä. Arvoa käytetään hahmottamaan aineen myrkyllisyyttä. LD₅₀-arvo on yleensä määritelty kokeellisesti käyttäen koe-eläiminä rottia / hiiriä (yleensä ellei toisin mainita), rekursoimalla, aine suun kautta annettuna tai injektiona. Tulos ilmoitetaan vertailtavuuden takia koe-eläimen ruumiinpainoon suhteutettuna. Esimerkiksi kofeiinin LD₅₀ on 192 mg/kg (mg kofeiinia kiloa ruumiinpainoa kohti), eli yksilön todennäköisyys kuolla tähän määrään kofeiinia on 50%.
On tärkeä muistaa, että tämä ei ole ihmisille pätevä arvo, vaan eläinlajien kesken voi esiintyä suuriakin toleranssieroja, eikä ruumiinpainoon suhteutettu arvo välttämättä skaalaudu lineaarisesti. Tutkimustulos ei myöskään kerro muista kroonisista haittavaikutuksista, kuten aineen mahdollinen karsinogeenisyys tai teratogeenisyys. Ennen kaikkea LD₅₀-arvo itsessään ei tietenkään ole mikään arvio turvalliselle käyttöannokselle!
LD₅₀-arvoa käytetään apuna lääkkeiden, lisäaineiden ym. kemiallisten yhdisteiden tutkimuksessa etsittäessä ihmiselle turvallisia suosituksia ja enimmäisrajoja, mutta yksinään se ei välttämättä kerro paljoa. Esimerkiksi lääkkeiden käyttöannokset haarukoidaan ottaen huomioon myös farmakologiset ominaisuudet, tunnetut riskit, havaitut sivuvaikutukset, ehkä hyödyllinen annostuskatto tai mahdollisesti puute riittävästä tutkimustiedosta, yms. Jos lääketieteellistä dataa on saatavilla aineesta, jota aikoo käyttää, kannattaa siihen aina perehtyä ensin.
LD₅₀-arvo on hyödyksi lähinnä laskettaessa terapeuttista indeksiä (huom! eri kuin terapeuttinen leveys), eli LD₅₀:n suhde ED₅₀:een (effective dose, 50%; pienin määrä, jolla on havaittavia vaikutuksia puolessa koe-eläimistä). Indeksi kertoo siis tappavan annoksen suhteen pienimpään terapeuttiseen annokseen, mikä tarkoittaa, että suurempi indeksi merkitsee laajempaa annostusväliä ja siten yleensä turvallisempaa ainetta (pienempää yliannostusriskiä). Nykyään määrätään usein lääkkeitä, joiden terapeuttinen indeksi lähenee sataa, jolloin tahallinenkin yliannostus alkaa olla vaikeaa. Esimerkiksi TI = 2 taas tarkoittaa sitä, että pelkällä annoksen kaksinkertaistamisella on vaarassa jopa kuolla. Tulee silti pitää mielessä, että laskelmat koskevat edelleen rottia. Barbituraatit on esimerkki lääkeryhmästä, joka on laajalti poistunut lääkekäytöstä alhaisen terapeuttisen indeksinsä takia.
Päihteille voi olla hankalaa arvioida ED₅₀-arvoa, ja LD₅₀:kin on harvemmin tiedossa. Esimerkkinä voimme kuitenkin laskea kofeiinin "terapeuttiselle" indeksille karkean arvion: jos oletetaan esim. ED₅₀ < 1,0 mg/kg, niin TI > 192 mg/kg / 1,0 mg/kg ≈ 190.
LD₅₀ (lethal dose, 50%) on jollekin aineelle ominainen määrä, jonka akuutti vaikutus tappaa puolet koeryhmästä. Arvoa käytetään hahmottamaan aineen myrkyllisyyttä. LD₅₀-arvo on yleensä määritelty kokeellisesti käyttäen koe-eläiminä rottia / hiiriä (yleensä ellei toisin mainita), rekursoimalla, aine suun kautta annettuna tai injektiona. Tulos ilmoitetaan vertailtavuuden takia koe-eläimen ruumiinpainoon suhteutettuna. Esimerkiksi kofeiinin LD₅₀ on 192 mg/kg (mg kofeiinia kiloa ruumiinpainoa kohti), eli yksilön todennäköisyys kuolla tähän määrään kofeiinia on 50%.
On tärkeä muistaa, että tämä ei ole ihmisille pätevä arvo, vaan eläinlajien kesken voi esiintyä suuriakin toleranssieroja, eikä ruumiinpainoon suhteutettu arvo välttämättä skaalaudu lineaarisesti. Tutkimustulos ei myöskään kerro muista kroonisista haittavaikutuksista, kuten aineen mahdollinen karsinogeenisyys tai teratogeenisyys. Ennen kaikkea LD₅₀-arvo itsessään ei tietenkään ole mikään arvio turvalliselle käyttöannokselle!
LD₅₀-arvoa käytetään apuna lääkkeiden, lisäaineiden ym. kemiallisten yhdisteiden tutkimuksessa etsittäessä ihmiselle turvallisia suosituksia ja enimmäisrajoja, mutta yksinään se ei välttämättä kerro paljoa. Esimerkiksi lääkkeiden käyttöannokset haarukoidaan ottaen huomioon myös farmakologiset ominaisuudet, tunnetut riskit, havaitut sivuvaikutukset, ehkä hyödyllinen annostuskatto tai mahdollisesti puute riittävästä tutkimustiedosta, yms. Jos lääketieteellistä dataa on saatavilla aineesta, jota aikoo käyttää, kannattaa siihen aina perehtyä ensin.
LD₅₀-arvo on hyödyksi lähinnä laskettaessa terapeuttista indeksiä (huom! eri kuin terapeuttinen leveys), eli LD₅₀:n suhde ED₅₀:een (effective dose, 50%; pienin määrä, jolla on havaittavia vaikutuksia puolessa koe-eläimistä). Indeksi kertoo siis tappavan annoksen suhteen pienimpään terapeuttiseen annokseen, mikä tarkoittaa, että suurempi indeksi merkitsee laajempaa annostusväliä ja siten yleensä turvallisempaa ainetta (pienempää yliannostusriskiä). Nykyään määrätään usein lääkkeitä, joiden terapeuttinen indeksi lähenee sataa, jolloin tahallinenkin yliannostus alkaa olla vaikeaa. Esimerkiksi TI = 2 taas tarkoittaa sitä, että pelkällä annoksen kaksinkertaistamisella on vaarassa jopa kuolla. Tulee silti pitää mielessä, että laskelmat koskevat edelleen rottia. Barbituraatit on esimerkki lääkeryhmästä, joka on laajalti poistunut lääkekäytöstä alhaisen terapeuttisen indeksinsä takia.
Päihteille voi olla hankalaa arvioida ED₅₀-arvoa, ja LD₅₀:kin on harvemmin tiedossa. Esimerkkinä voimme kuitenkin laskea kofeiinin "terapeuttiselle" indeksille karkean arvion: jos oletetaan esim. ED₅₀ < 1,0 mg/kg, niin TI > 192 mg/kg / 1,0 mg/kg ≈ 190.
“ ferox puhuu usein asiaa omas todellisuustunnelissaan ” — frapa
-
- Kameleontti
- Posts: 531
- Joined: Thu 14 Jan 2010, 09:41
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Tohon W10:n postaukseen oli pieni virhe päässyt livahtamaan katekolamiinien kohdalle. Serotoniini ei kuulu näihin. Katekolamiineja ovat siis adrenaliini, dopamiini ja noradrenaliini. ✔ Ok
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katekoliamiini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katekoliamiini
-
- Psykonautti
- Posts: 63
- Joined: Mon 02 Aug 2010, 23:39
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Lukiossa? Me opeteltiin noi ala-asteella. Koillinen, kaakko, louna, luode. Toi oli jotenkin itsestään selvyys, vähän niin kuin aakkoset. Mut tosin mä vasta pari kymppisenä tajusin/uskalsin kysyä, että missä se koillinen on? Siis aloituspiste oli hukassa. Mä luulin, että toi "koillinen..." on sellanen loru, mikä opitaan samaan aikaan, kuin aakkoset. Kyl mä joudun aina päässäni kelaan, et missä kohin mikäkin on, siis aloitan aina koillisesta ja sit alle sekunnissa tiedän ilamansuunnan. ihan hyvin. En mä osaa kuin koillisen ja lounaan ulkoa (Turussa ollu elämäni parhaat lounaat, siis safka, lounaassa).Ahab wrote:Lukiossa maantiedon ja biologian opettajani opetti todella hyvän muistilorun[...]Kalastaja wrote:
Aakkosia joutuu kans kelaan aina jostain tietystä kirjaimesta. Sama kuukaudet. 3-4 kiintopistetta pitkin vuoden, sit alan kelaan ja laskemaan. 6. kesäkuu on tietty helppo, ja elokuun oon opetellu ulko. vahinko, ettei sillon ala-asteella vaadittu/opetettu kuukaisia ulkoa. Jotain aivan järjettömiä ja hyödyttömiä tavusanojen, siis pelkkien tavujen, mitkä ei tarkoita mitään (vaa, haa, jne) joutu opiskeleen ulkoa, vaikka osasi jo lukea. aivan käsittämätöntä.
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Hei mikä toi pommi on kun en itse ole moisia käyttänyt. Kai se on käyttötapa mutta voisko laittaa infoa.
Eli onko se syöty vai mikä.
Eli onko se syöty vai mikä.
Last edited by AlproRusi on Thu 05 May 2011, 11:58, edited 1 time in total.
-
- OD
- Posts: 1070
- Joined: Sun 29 Mar 2009, 01:45
- Location: ?f=7
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Pommi on tarkkaan ottaen oraalisesti (=suun kautta (=syötynä)) nautittava, gelatiinikapseliin tai jonkinlaiseen kääröön viritelty annos jauhetta, joka niellään sellaisenaan.AlproRusi wrote:Hei mikä toi pommi on kun en itse ole moisia käyttänyt. Kai se on käyttötapa mutta voisko laittaa infoa.
Eli onko se syöty vai mikä.
“ ferox puhuu usein asiaa omas todellisuustunnelissaan ” — frapa
-
- Karvakuono
- Posts: 39
- Joined: Sat 30 Oct 2010, 21:20
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Hmm... onkohan Tullin tyypeillä ihan oma slangi kun puhuivat tuossa kakkosen ohjelmassa mdma:stakin (+ pcp näytti kone) pirinä? Ihan innoissaan olivat jostain parin gramman jauhelöydyistä.
-
- Psykonautti
- Posts: 84
- Joined: Fri 11 Mar 2011, 19:40
- Location: :o
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Samaa mietiskelin kun ohjelmaa tuli katottua.maakari wrote:Hmm... onkohan Tullin tyypeillä ihan oma slangi kun puhuivat tuossa kakkosen ohjelmassa mdma:stakin (+ pcp näytti kone) pirinä? Ihan innoissaan olivat jostain parin gramman jauhelöydyistä.
-
- Psykonautti
- Posts: 63
- Joined: Mon 02 Aug 2010, 23:39
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Haltija voi tarkoittaa myös hallussapitäjää.

Sanan haltija uskotaan tulleen suomen kieleen lainana germaanisesta kantaskandinaavista, jonka oletetuksi sanamuodoksi on rekonstruoitu haldiaz (haldia-). Kari Liukkosen esittämän toisen näkemyksen mukaan haltija olisi todennäköisesti vanha balttilainen laina ja pohjautuisi sanaan, joka esiintyy nykyliettuassa muodossa žaltys ’tarhakäärme’. Baltiassa kuten Suomessakin käärmeitä on kunnioitettu haltijoina ja pidetty elätteinä..
Kamu luki jatkoilla jotain kirjaa, suomalaisista kansantarinoista ja etymologiasta. Se oivalti tuon, tai se kirja oivalti.


Sanan haltija uskotaan tulleen suomen kieleen lainana germaanisesta kantaskandinaavista, jonka oletetuksi sanamuodoksi on rekonstruoitu haldiaz (haldia-). Kari Liukkosen esittämän toisen näkemyksen mukaan haltija olisi todennäköisesti vanha balttilainen laina ja pohjautuisi sanaan, joka esiintyy nykyliettuassa muodossa žaltys ’tarhakäärme’. Baltiassa kuten Suomessakin käärmeitä on kunnioitettu haltijoina ja pidetty elätteinä..
Kamu luki jatkoilla jotain kirjaa, suomalaisista kansantarinoista ja etymologiasta. Se oivalti tuon, tai se kirja oivalti.
-
- Psykonautti
- Posts: 95
- Joined: Sun 27 Jun 2010, 10:34
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Oon miettiny että onkohan sana endorfiini muodostettu sanoista endogeeninen morfiini? Siis sisäsyntyinen opiaatti.
Mukavaa ainettahan tuo
Poistin tästä pari viestiä jotka eivät liittyneet aiheeseen.
-king ink
Mukavaa ainettahan tuo

Poistin tästä pari viestiä jotka eivät liittyneet aiheeseen.
-king ink
Mua ei tuu sekottaa heikkikseen. Vaihdan nikin heti kun jaksan selvittää miten se tehdään.
-
- Kameleontti
- Posts: 583
- Joined: Wed 21 Sep 2005, 17:47
- Location: viewtopic.php
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
On se.Hekkis wrote:Oon miettiny että onkohan sana endorfiini muodostettu sanoista endogeeninen morfiini? Siis sisäsyntyinen opiaatti.
Mukavaa ainettahan tuo
Poistin tästä pari viestiä jotka eivät liittyneet aiheeseen.
-king ink
Englanniksikin se on ENDogenous mORPHINE
Assumption is the mother of all fuckups.
-
- Psykonautti
- Posts: 82
- Joined: Mon 02 May 2011, 17:18
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
ai morfiini nimetty ennen endorfiinii? kuulostaa oudolta..
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Eipäs, vaan täysin loogiselta. Lääketiede "keksi" morfiinin melkein kaksisataa vuotta ennen endorfiineja.ingenious wrote:ai morfiini nimetty ennen endorfiinii? kuulostaa oudolta..
-
- Lepakko
- Posts: 178
- Joined: Mon 30 Jul 2012, 19:17
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Beta-endorfiini on muuten ihan mielenkiintosen näkönen molekyyli.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... orphin.png
Siitä vaan syntetisoimaan, kotikemistit
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... orphin.png
Siitä vaan syntetisoimaan, kotikemistit

-
- Kameleontti
- Posts: 844
- Joined: Sat 22 Sep 2012, 22:53
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
http://urbaanisanakirja.com/word/narkoo ... io/103671/
NARKOOSIPERÄINEN BOLUKSEN DEBEOEXPENETRAATIO
Narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio on monivaiheinen tapahtumasarja, jossa pureskeltu ruokamassa tahattomasti pusertuu ulos yksilön suusta välillisesti päihteiden käytön seurauksena.
Klassinen narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio etenee seuraavasti:
1. Yksilö nauttii jotain päihdettä. Kannabis on yleisin triggeri boluksen debeoexpenetraatiolle.
2. Yksilö alkaa syömään jotain, jonka koostumus muuttuu pureskellessa muusimaiseksi, esim. banaania.
3. Yksilöllä on hauskaa ja häntä alkaa naurattaa.
4. Nauru lisääntyy eskaloituen naurukohtaukseksi. Ruuan syöminen loppuu, mutta yksilöllä on koko ajan hyvin hienoa ruokamassaa suussaan.
5. Yksilö kaatuu maahan sätkimään ja nauramaan. Ruokamassaa on edelleen suussa. Yksilö huomaa, että hän ei pysty lopettamaan nauramista sen paremmin kuin nielemäänkään. Tässä vaiheessa käytännössä kaikki liike suuntautuu keuhkoista ulospäin. (Systeemi on puoliavoin, tuottava mutta ei syötettävä järjestelmä.)
6. Ulospäin suuntautuvan liikkeen seurauksena ruokamassa alkaa pikkuhiljaa pakottautua ulos suusta hampaiden välistä ja hampaiston reunoilta valuen alas maahan muodostaen sakean lammikon. Yksilön tavallisimmat emotionaaliset reaktiot tilanteeseen ovat kauhu ja huvittuneisuus. Nauru kiihtyy.
7. Jossain vaiheessa joko bolus tai nauru loppuu. Boluksen debeoexpenetraatio päättyy tähän. Mikäli se päättyi boluksen loppumiseen, tilanne saattaa jatkua tavallisena naurukohtauksena vielä jonkin aikaa.
http://urbaanisanakirja.com/word/narkoo ... io/102059/
http://urbaanisanakirja.com/word/kvanttiviina/101943/
http://urbaanisanakirja.com/word/kalja/102345/
NARKOOSIPERÄINEN BOLUKSEN DEBEOEXPENETRAATIO
Narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio on monivaiheinen tapahtumasarja, jossa pureskeltu ruokamassa tahattomasti pusertuu ulos yksilön suusta välillisesti päihteiden käytön seurauksena.
Klassinen narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio etenee seuraavasti:
1. Yksilö nauttii jotain päihdettä. Kannabis on yleisin triggeri boluksen debeoexpenetraatiolle.
2. Yksilö alkaa syömään jotain, jonka koostumus muuttuu pureskellessa muusimaiseksi, esim. banaania.
3. Yksilöllä on hauskaa ja häntä alkaa naurattaa.
4. Nauru lisääntyy eskaloituen naurukohtaukseksi. Ruuan syöminen loppuu, mutta yksilöllä on koko ajan hyvin hienoa ruokamassaa suussaan.
5. Yksilö kaatuu maahan sätkimään ja nauramaan. Ruokamassaa on edelleen suussa. Yksilö huomaa, että hän ei pysty lopettamaan nauramista sen paremmin kuin nielemäänkään. Tässä vaiheessa käytännössä kaikki liike suuntautuu keuhkoista ulospäin. (Systeemi on puoliavoin, tuottava mutta ei syötettävä järjestelmä.)
6. Ulospäin suuntautuvan liikkeen seurauksena ruokamassa alkaa pikkuhiljaa pakottautua ulos suusta hampaiden välistä ja hampaiston reunoilta valuen alas maahan muodostaen sakean lammikon. Yksilön tavallisimmat emotionaaliset reaktiot tilanteeseen ovat kauhu ja huvittuneisuus. Nauru kiihtyy.
7. Jossain vaiheessa joko bolus tai nauru loppuu. Boluksen debeoexpenetraatio päättyy tähän. Mikäli se päättyi boluksen loppumiseen, tilanne saattaa jatkua tavallisena naurukohtauksena vielä jonkin aikaa.
http://urbaanisanakirja.com/word/narkoo ... io/102059/
http://urbaanisanakirja.com/word/kvanttiviina/101943/
http://urbaanisanakirja.com/word/kalja/102345/
Jos metsään haluat mennä nyt,
niin takuulla pajautat.
Kolme likaista hippiä hiisas näin, piippu kiersi ringissä eteenpäin. Ja koska hatsia oli paljon niin, kutsuivat he messiin yhden pajapään.
Kuoseissa taju ajantajusta heikkenee.
niin takuulla pajautat.
Kolme likaista hippiä hiisas näin, piippu kiersi ringissä eteenpäin. Ja koska hatsia oli paljon niin, kutsuivat he messiin yhden pajapään.
Kuoseissa taju ajantajusta heikkenee.
-
- Karvakuono
- Posts: 24
- Joined: Fri 14 Aug 2015, 20:23
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
VXA wrote:http://urbaanisanakirja.com/word/narkoo ... io/103671/
NARKOOSIPERÄINEN BOLUKSEN DEBEOEXPENETRAATIO
Narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio on monivaiheinen tapahtumasarja, jossa pureskeltu ruokamassa tahattomasti pusertuu ulos yksilön suusta välillisesti päihteiden käytön seurauksena.
Klassinen narkoosiperäinen boluksen debeoexpenetraatio etenee seuraavasti:
1. Yksilö nauttii jotain päihdettä. Kannabis on yleisin triggeri boluksen debeoexpenetraatiolle.
2. Yksilö alkaa syömään jotain, jonka koostumus muuttuu pureskellessa muusimaiseksi, esim. banaania.
3. Yksilöllä on hauskaa ja häntä alkaa naurattaa.
4. Nauru lisääntyy eskaloituen naurukohtaukseksi. Ruuan syöminen loppuu, mutta yksilöllä on koko ajan hyvin hienoa ruokamassaa suussaan.
5. Yksilö kaatuu maahan sätkimään ja nauramaan. Ruokamassaa on edelleen suussa. Yksilö huomaa, että hän ei pysty lopettamaan nauramista sen paremmin kuin nielemäänkään. Tässä vaiheessa käytännössä kaikki liike suuntautuu keuhkoista ulospäin. (Systeemi on puoliavoin, tuottava mutta ei syötettävä järjestelmä.)
6. Ulospäin suuntautuvan liikkeen seurauksena ruokamassa alkaa pikkuhiljaa pakottautua ulos suusta hampaiden välistä ja hampaiston reunoilta valuen alas maahan muodostaen sakean lammikon. Yksilön tavallisimmat emotionaaliset reaktiot tilanteeseen ovat kauhu ja huvittuneisuus. Nauru kiihtyy.
7. Jossain vaiheessa joko bolus tai nauru loppuu. Boluksen debeoexpenetraatio päättyy tähän. Mikäli se päättyi boluksen loppumiseen, tilanne saattaa jatkua tavallisena naurukohtauksena vielä jonkin aikaa.
http://urbaanisanakirja.com/word/narkoo ... io/102059/
http://urbaanisanakirja.com/word/kvanttiviina/101943/
http://urbaanisanakirja.com/word/kalja/102345/
Oho en tienny et boluksella voidaan tarkoittaa myos ruokamassaan, kaikkee sitä oppii:D Itelle bolus on se nopea infuusio, lääkettä tai vaikka vain ringeriä kuivaneelle, joka annetaan toimivan tason saavuttamiseksi. Esimerkiksi dehydroituneelle potilaalle annetaan boluksena ensimmäiset 3 litraa ja sen jälkeen säilytysannosta tiputetaan hitaasti kunnes nestetasapaino on normaali.
Oon pitkään etsiny tällaista ketjua, hyvä et ny loyty. Onks jossain vielä tarkempaan noita kaikenmaailman huumesynonyymejä mihin kokoajan tormää? Välillä aivan ulalla kun miettii että tarkottaako joku samaa vai onko joku uus metku mistä ei oo kuullukaan..

"mul on yks hymy jäljellä, ja sijoitan sen suhun, beibi"
-
- Tuppisuu
- Posts: 14
- Joined: Mon 14 Mar 2016, 02:51
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Vanha ketju mutta nostetaanpas kun yks termi mua on vähän ihmetyttänyt, varmaan sukupolvien rako tässä kun tuntuu olevan vähän nuoremman jengin käyttämää.
Elikkä mistä tuo "hUUmeet"-kirjoitusasu? Oletanko oikein että sillä mukaillaan jonkin huolestuneen ja paheksuvan, huumeista tietämättömän täti-ihmisen tapaa lausua termi? Siltä se ainakin kuulostaa.
Ja toisekseen, tää nyt ei ole etymologiaa muta mikä tää juttu on että oikeilla kovilla nisteillä/juopoilla ei ole mattoja lattialla? Yrjöilyn takia? Mulla ei nimittäin ole mattoja lattialla
Ihan siksi koska ennen omistin kissan joka kuseksi kaikkialle nuorempana ja samoin karvasi kaikki paikat, joten otin matot veks ettei se käyttäisi niitä vessoina. Sitten huomasin että siivoaminen kävi ylipäätään helpommaksi ilman mattoja kun ei tarvinnut imuroida vaan ihan lakaisemalla selvisi; ihan turhia pölyn ja paskan kerääjiä matot muutenkin. Joten mitä helvettiä mä teen jos tänne tulee joku sosiaalityöntekijä tms. ja tekee johtopäätöksiä mattojen puuttumisen takia 
Elikkä mistä tuo "hUUmeet"-kirjoitusasu? Oletanko oikein että sillä mukaillaan jonkin huolestuneen ja paheksuvan, huumeista tietämättömän täti-ihmisen tapaa lausua termi? Siltä se ainakin kuulostaa.
Ja toisekseen, tää nyt ei ole etymologiaa muta mikä tää juttu on että oikeilla kovilla nisteillä/juopoilla ei ole mattoja lattialla? Yrjöilyn takia? Mulla ei nimittäin ole mattoja lattialla


-
- Moderator
- Posts: 8727
- Joined: Sat 01 Mar 2008, 19:42
- Location: Manse <3
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Joo alunperin tämä on kait sitä tarkoittanut. Omassa kirjoituksessani kyl taitaa tämä mennä joskus vähän enemmän vain painottamaan jo sanaa huumeita ja sellaista miten nyt sanois. "Paheksuvaa ja muita ihmisiä ärsyttävää hUUmeilua". Mut joo. Tädeistä ainakin täs on aina tavalla tai toisella kyseaghoriyogini wrote: Elikkä mistä tuo "hUUmeet"-kirjoitusasu? Oletanko oikein että sillä mukaillaan jonkin huolestuneen ja paheksuvan, huumeista tietämättömän täti-ihmisen tapaa lausua termi? Siltä se ainakin kuulostaa.

Sinällään on loogista jättää ne matot pois monesti, mutta veikkaan että tärkein syy on kummiskin se, että ei ole rahaa mihinkään mattoihin. Varmaan sama syy minkä takia on aina kämpässä perinteinen narkkipatja eikä kunnon sänkyä.aghoriyogini wrote: Ja toisekseen, tää nyt ei ole etymologiaa muta mikä tää juttu on että oikeilla kovilla nisteillä/juopoilla ei ole mattoja lattialla?
-
- Karvakuono
- Posts: 29
- Joined: Sat 31 Dec 2016, 23:18
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Niille matoille kertyy myös kaikenlaista epämääräistä eritettä ja tahraa kun on kunnon kuositukset joten niiden käyttöikä on aika lyhyt vaikka sellaiset hankittaisiinkin. Sit kun ne limaiset, tahraiset matot viedään roskiin niin uusia ei ole mikään kiire hankkia ja massille on parempaakin käyttöä kuten yllä kirjoitettiinkin.Dexma wrote:Sinällään on loogista jättää ne matot pois monesti, mutta veikkaan että tärkein syy on kummiskin se, että ei ole rahaa mihinkään mattoihin. Varmaan sama syy minkä takia on aina kämpässä perinteinen narkkipatja eikä kunnon sänkyä.aghoriyogini wrote: Ja toisekseen, tää nyt ei ole etymologiaa muta mikä tää juttu on että oikeilla kovilla nisteillä/juopoilla ei ole mattoja lattialla?
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Ootteko koskaan etsinyt tyyliin vaikka subun palaa matolta? Musta se selittää paljon. 
Joskus levisi hirvee kasa mexee oikein nukkaiselle matolle ja mietin pääni puhki miten saan sen kerättyä takaisin talteen tai nuuhkittua sieraimeen ilman, että mukaan tulee puoli mattoa. "Mexeissä onnistut aina" © Dexma

Joskus levisi hirvee kasa mexee oikein nukkaiselle matolle ja mietin pääni puhki miten saan sen kerättyä takaisin talteen tai nuuhkittua sieraimeen ilman, että mukaan tulee puoli mattoa. "Mexeissä onnistut aina" © Dexma
-
- Moderator
- Posts: 8727
- Joined: Sat 01 Mar 2008, 19:42
- Location: Manse <3
Re: Sanasto, sanaselitys & etymologia
Mut siis. Karvamatto on tosi hyvä douppipankki. En tiiä kuinka monet subureflat oon voittanut vain etsimällä valkoisia jauheita matolta ja koonnut lyrica, subu, piri ja vehnäjauho kombinaation lainiksi ja vetänyt sen ja hyvin on toiminut...zerk wrote:Ootteko koskaan etsinyt tyyliin vaikka subun palaa matolta? Musta se selittää paljon.
a
Villasukat jalassa myös kerää helposti budii jalkoihin jonka voi nitkusena säätää ja polttaa.