Aivoista voisin sen todeta, että esim. essoja kun on vedetty, niin kaverilla napsuu sen vaikutusajan ihan normaalisti eli on pirteä ja iloinen etc. Mulla sitten taas tapahtuu niin, että olen puolet ajasta iloinen ja hyperaktiivinen. Mutta sen jälkeen en vaan enää jaksa olla iloinen ja meen suhteellisen synkäksi ja ajattelevaiseksi, mutta jatkaen kuitenkin tuota essoista tuttua tunteellisuutta. Tunnen kuitenkin että esmat lyö piippua, kun ei sinänsä haittaa että on depiksissä, mutta kuitenkin muuttuu se olotila.
Seliteltiin tätä sillä, että mulla kun on tota maanis-depressiivisyyttä ja jotai lääkkeitäkin varmaa antaisivat jos haluisin (minen mitää semmottii haluu), niin arveltiin, että kun essot vapauttaa endorfiinin niin multa ne ns. loppuu kesken vaikutusaikana. Tiijä sitten oliko vaan spekulointia/huono kerta tms. Mutta kävis sinänsä järkeen.
Koska mulla on ainaki kama loksunu joka kerta erilailla, kun on ollut eri fiilikset. Johtuen mitä luultavimmin aivojen erilaisista kemikaalimääristä aka tunnetiloista.
Josta pääsemme tuohon kodeiiniin, joka mulla luo aina semmossen suloisen usvan ja kevyen olon. En oo viel perehtynyt siihen mitä se aivoissa vapauttaa. Endorfiinia mitä luultavimmin, mutta miten ja millä ketjulla.
Psykologi en ole, mutta on noita pariin otteeseen mietiskelty.
Ja tuosta koden ja traman erosta vielä se, että ne molemmat muuntautuu morfiiniksi siellä maksassa, mutta eikös kemian lukijat voisi hieman valaista meitä näistä alku- ja loppureaktioista. Eli siis nehän ovat aluksi eri aineita ja sitten toisen aineen kanssa sekoittuessaa muuttuvat morfiiniksi. Mutta onko sitten relevanttia, että mikä muu on lopputuotteena myös ja mihin se vaikuttaa?