Kirjoja

[Poliklinikka]

Madcook - kulinaristinen seikkailukirja. Suosittelen kaikille trippailijoille!

[King Ink]

William S. Burroughsin Nisti, tosi jees kirja. Nimi kertoo, mistä kertoo, 40(?)- luvulla.
Jack Keroauc - Matkalla, ihan tosi jees kirja myös. Kertoo miehen seikkailuista Amerikoissa.

Ja nyt sit pitää alottaa Burroughsin Alaston Lounas, ku tuli postissa.
Elokuvan nähneenä ja sitä kovasti hehkuttaneena ootan innolla mitä kirja tarjoaa.

[Joumän]

Anthoyn De Melllon havahtuminen kannattaa ehdottomasti lukea! Kritiikkiä voi kyllä antaa siitä et ajoittain koin kerronnan suht kuivaksi ja itseään toistavaksi. Eckhart Tollen uusi maa on myöskin lukemisen arvoinen stoori. Kuivuutta ei niinkään tässä mutta toistosta pieniä miinuksia.

Ari Lahdenmäen ja Riku Rantalan isänmaan asialla on ehkä paras kotimainen kirja minkä olen lukenut Asiallinen ja kiinnostusta herättävä kerrontatyyli ja hienoja tapahtumia

[bom]

Philip K. Dickin Exegesis-manifesti vois olla kiinnostavaa vessaluottevaa.

http://www.amazon.com/Pursuit-Valis-Sel ... 0887330916


Mul on kopio. ^^

[zerk]

Umberto Econ Foucaultin heiluri on aika rakas teos, kuten muutkin herran romaaneista.

[Dorabella]

Ensimmäinen siirtokunta (The Passage), by Justin Cronin
Tosi jännä, eikä mielestäni yhtään liian pitkä (845 sivua). Tällainen scifi "vampyyri" maailmanloppu tarina, ja ne ei oikeesti ole mitään vampyyreitä vaan sellaisia hienoja örvelöitä. Yksi niistä jäi kummittelemaan kirjan loputtua. Seuraava osa ilmestyy ensi vuoden puolella joten ei välttist kannata ihan heti lukea jos ei ole kärsivällinen (en ole, miksi menin lukemaan niin nopeasti yhyy.)

The Mists of Avalon, by Marion Zimmer Bradley
Uudelleenkerronta kuningas Arthur tarinoista. Tulee varmaan aina ja ikuisesti olemaan lempi kirjani.
Löytyy myös suomeksi = Avalonin usvat

KEISARI -sarja. Kirjoittanut Conn Iggulden.
Aivan mahtava historiallinen sarja joka kertoo Julius Caesarista, lapsesta kuolemaan saakka. Mahtuu paljon seikkailua ja taisteluita, ja hauskojakin juttuja.

Jos tykkää kivoista ja oudoista jutuista niin kannattaa tutustua sellaiseen genreen kuin Bizarro. Omia suosikkejani mm.
Angel Dust Apocalypse (Jeremy Robert Johnson), ja Razor Wire Pubic Hair (Carlton Mellick III). Jälkimmäinen varsinkin outo ja huvittava.

[Ongelma]

Jahas mitäs tässä nyt sitten on tullut luettua lähiaikoina...

Unileipää, kuolonvettä, spiidiä - Huumeet suomessa 1800-1950 oli ihan luettava tietopläjäys
Nevill Drudy'n Samanismi - erittäin hyvä 'perusteos' aiheesta kiinnostusta 'alalle' omaaville henkilöille, jatkan tästä sitten Anna-Leena Sikalan Suomalainen samanismi teoksella...

Käynnissä on Burroughsin Nistin 50th anniversary edition, alkuperäiskielellä tietenkin

Joo ja si tässä on mun henk. koth. raamattu:

[Enfini]

Tuli tossa luettua Mötlyen Cruesta kertovan Dirt kirjan, helvetin hyvä ja aivan uskomattomia tarinoita.
Herrojen huumeiden käyttö ja viinan veto on ollu joskus aika hc meininkiä.

[trollol]

Torey Haydenit on aina ollut hyviä.
Äskettäin sain päätökseen "Lapsi muiden joukossa"-kirjan, joka osoittautui ihan mielettömän hienoksi ja kauniiksi romaaniksi, suosittelen!
Kyllä siinä tippa linssiin lopussa tais tulla

[Psychonautilus]

Tuli tossa luettua Mötlyen Cruesta kertovan Dirt kirjan, helvetin hyvä ja aivan uskomattomia tarinoita.
Herrojen huumeiden käyttö ja viinan veto on ollu joskus aika hc meininkiä.

Kohtalaisen rajua kuosausta oli juu, itsekin lukaisin ton muutama vuosi sitten.

Tällä hetkellä lukemistossa on lähinnä erinäisiä EU-direktiivejä, kun tenttejä on vielä loppukuusta. Viimeksi lukemani kaunokirjallinen teos oli Kellopeliappelsiini, vihdoinkin - mulle on jotenkin vaikea lukea kirjaa jos olen nähnyt ensin siihen perustuvan elokuvan, kun mielikuvitusta ei pääse käyttämään lainkaan; sitä vaan muistaa miltä hahmot ja paikat näytti valkokankaalla. Sitä ennen oli Erasmus Rotterdamilaisen Tyhmyyden ylistys (poikkeuksellisesti suomeksi) taikka Deborah Spungenin And I Don't Want to Live This Life - en muista kumpi, alkaa olla jo vähän liian kauan aikaa.

Coelhon suositteleminen nykyään on vähän kuin sanoisi "Hei, ootko kuullu sellasesta bändistä ku Rolling Stones?" mut lisään nimeni listan jatkoksi - suosittelen. Alkemistista kannattaa ehkä aloittaa; jos se miellyttää, niin tekee luultavasti myös Zahir, oma suosikkini.

[Aesma]

Tilasin juuri suomennetun version Craig Fergusonin kirjoittamasta kirjasta Putoamistemppu ja en tyhmänä surkimuksena tajunnut, että tuon kirjan olisi voinut tilata tuolta samalta sivustolta alkuperäisellä kielellä englanniksi. Olisi ollut varmasti antoisampi kokemus lukea kirjoittajan omin sanoin tuo kirja ja nyt pelottaakin, että kirjan kääntäjä ei ole tajunnut jotain olennaista viestiä kirjan sisällöstä ja ilmaissut sen sitten "väärin" tai pikemminkin eritavoin kuin kirjoittaja itse ja alkuperäinen viesti ei välitykkään yhtähyvin lukijan aivoihin.
En nyt osaa täysin ilmaista itseäni, mutta etteköhän ymmärrä mitä meinaan jos tiedätte.
Siispä.. Mitä mieltä te muut olette käännöksistä ja tuntuuko teistä, että niistä jää monesti uupumaan jotain olennaista mitä kirjoittaja itse on koittanut lukijalleen viestiä?

Tilasin muuten kirjan osoitteesta http://www.adlibris.com/fi/ ja voin kertoa tilauksen saavuttua ja kirjan luettuani ostokokemuksestani ja mielipiteeni kirjasta =)
Nyt en enää jaksa yrittää muokata tekstiä jotenkin paremmin ajatuksiani ilmaisevaksi...

[tRip]

Mitä mieltä te muut olette käännöksistä ja tuntuuko teistä, että niistä jää monesti uupumaan jotain olennaista mitä kirjoittaja itse on koittanut lukijalleen viestiä?

Riippuu kääntäjästä.

Joskus englanninkielinen versio on niin vaikeeta luettavaa, että luen sitten vaikka paskaa käännöstä, jos aihe on mielenkiintoinen.

***

Mike Jay - High Society Mind Altering Drugs in History and Culture

Ihan jo kuvien takia, mielenkiintoista kahvipöytäluettavaa. Voi selailla mistäkohtaa kirjaa vain, niin ihan jo kuvatekstit saattavat olla päräyttäviä.

Löytyy myös (ainakin riihimäen) kirjastosta.

[Aesma]

Juuh, mä pääsinkin jo tosta mun pelosta yli vähän järkeilemällä asiaa ja juttelemalla muitten kanssa aiheesta
Ostin tuossa roimakaupalla kirjoja.. Tai no okei, ei roimakaupalla, mut enemmän kirjoja kun mitä oon koskaan ikinä ennen ostanut!
Paulo Coelho: Alkemisti, Kurt Vonnegut: Siniparta ja Robert Shea ja Robert A. Wilson: Illuminatus! Osa 1: Pyramidin silmä
Kerron sitten myöhemmin luettuani kirjat, mitä mieltä niistä olin, kunhan sitten kerkiän.

Tiedostamo.fi - Kannattaa muuten tutustua tuonne jos olette yhtään kiinnostuneita henkilökohtaisesta kasvusta ja esoteerisestä kirjallisuudesta minkä erikoisliikkeenä Tiedostamo itseään pitää ja Tajunta Kauppaan josta voi tilatakkin kirjoja. Mielummin menkää kuitenkin liikkeessä käymään, oikein mukava paikka.

Koitan muuten harjotella tässä näitä tekstin muotoiluja.. Kursivointia, boldausta, ynnämuuta, eikä oo yhtään helppoo ja vie pirusti aikaa multa.. Taino on se vähän helppoo, mut vie silti pirusti aikaa!.. Taino.. Onks jollain jotain vinkkejä? Oon kyl koittanu vähä matkii muita, mut pitää kai matkii viel vähä paremmin ja enemmän..

[tRip]

Kai sä Aesma omistat Hessen Arosuden..?;-

Paras kirja ikin..
tiesin sen jo lukiessani ensimmäistä kappaletta puoleenväliin "Ainoastaan hulluille."

Sit kans Axel Fredenholmin Viisauden säännöt.
Kuin myös samaisen kirjailijan Näin olen kuullut.

Tällähetkellä lueskelen Dalailaman Onnellisuuden taito.. Vaikuttava kirja.

[Aesma]

En oo lukenut tuota kirjaa, täytyypi tutustua kun ennättänee :)

[psycoma]

Hard boiled wonderland and the end of the world.

Kirjassa kuljetetaan kahta tarinaa rinnakkain ja on paljon sellasii kohtii missä nous hymy naamalle ku oli niin kivoi oivalluksii, suositan.

[paarmasisti]

Kaikkien farmakofiilien perusteos.

[sxoxyvg]

Glen Duncan - Minä, Lucifer

Lankeemus, luomatyö yms. pääperkeleen näkökulmasta katsottuna. Lucifer pääsee kuukaudeksi huvittelemaan maan päälle kirjailijaretkun ruumiissa.

Suomennetun version luin ja diggasin kyllä perkeleesti. Tekis mieli kirjoitella arvostelua mutta olo ei anna myöten.

[rebirth]

Possu, joka halusi tulla syödyksi - ja 99 muuta ajatusleikkiä
Tykkäsin tästä kirjasta tosi paljon. Runsaasti erinlaisia filosofisia ajatusleikkejä joista osa jää mietityttämään päiväkausiksi. Todellla helposti lähestyttävä teos kenelle tahansa filosofiasta kiinnostuneelle vaikkei ei olisikaan filosofiaan liittyvät termit hallussa.

Fantasia kirjoista kiinnostuneille suosittelen lukemaan David Eddingsin Belgarionin taru kirjasarjan lävitse ja jatko-osan Mallorean taru sekä tietysti myös esiosat ja oheisteokset. Joskus yläasteikäisenä luin noin lävitse ja tykkäsin tosi tosi paljon. Olin ihan koukus noihin kirjoihin ja melkein masennuin kuin olin lukenu jo kaikki kirjat joten olihan ne sit pakko lukee uudelleen heti perään. Tarkotuksena olis lukaista nää lähiaikoina uudelleen läpi ja kattoa kuinka paljon näin aikuisena näistä tykkää.

[Doria]

Itse lukenut paljon Paulo Coelhoa viime vuosien aikana, ja tietysti jotain legendaarisia mahtavuuksia kuten Donna Tarttia, Salingeria, Beauvoiria, Orwellia andyounametherest, mukavia lomalla luettavia kuten Nicholas Evansia ja J.K. Rowlingia. Nyt menossa Pronoia Is the Antidote for Paranoia: How the Whole World Is Conspiring to Shower You with Blessings sekä Antero Allin Angel Tech. Tilasin myös kirjan Frequency: the Power of personal vibration (Penney Peirce), saa nähdä millainen se sitten on. Myös tuo Cheryl Pellerinin Trips on pyörinyt käsissä. Pronoiaa suosittelen kyl koko sydämestäni.

[NarkkiParkki]

Philip Roth - Portnoyn Tauti. Ehkä hieman häiriintynyt romaani juutalaisesta miehestä, Alexander Portnoysta, joka on psykologin puheilla. Romaanissa Alexander kertoo tohtorille mm. nuoruuden seksuaalisista kokemuksistaan. Hillittömän hauska kirja samaan aikaan.

[frapathea]

Glen Duncan - Minä, Lucifer

Lankeemus, luomatyö yms. pääperkeleen näkökulmasta katsottuna. Lucifer pääsee kuukaudeksi huvittelemaan maan päälle kirjailijaretkun ruumiissa.

Kiinnostavaa. Saattaapa mennä lukulistalle, vaikka karsastankin suuresti Luciferin sekoittamista Saatanaan. Vaan kenties sisältö vois voittaa moisen epämukavuuden tällä kertaa.

Jos joku on lukenut alkuperäisteosta, arvostaisin kovin jotain pikaista katsausta kielelliseen puoleen.

Mitä mieltä te muut olette käännöksistä ja tuntuuko teistä, että niistä jää monesti uupumaan jotain olennaista mitä kirjoittaja itse on koittanut lukijalleen viestiä?

Jos alkuperäisteos on taitamallani kielellä, luen mieluummin poikkeuksetta sen. En näe syytä sille miksen näin tekisi. Englanti ja suomi multa taittuu jokseenkin samantasoisesti, joten kummallakaan ei ole ymmärrettävyyden puolesta erityistä etulyöntiasemaa, ja muiden kielten kohdalla kielillä lukeminen tuntuu lähinnä hyvältä harjoitukselta – joskin toisinaan sanakirjan avustuksella tai sellaisten teosten parissa, jotka olen jo jommalla kummalla edellämainituista kielistä lukenut.

[jumalatjalassa]

Itse voin suositella varauksetta Jon Krakauerin Erämaan armoille -kirjaa kaikille. Juuri suljin sen takakannen ja voin sanoa, että en pettynyt tippaakaan. Joulun aikoihin näin kyseisen kirjan pohjalta tehdyn elokuvan. Olivat todella erilaiset, kirja oli vaikeaselkoisempi ja näkökulmakin oli erilainen. Tuo kirja kertoo miehestä, joka jättää omaisuutensa, perheensä ymsymsyms. taaksensa ja lähtee vaeltamaan Alaskan erämaille. Kirjassa haastatellaan ihmisiä, joita Chris McCandless (/Alex Supertramp, johon hän vaihtoi nimensä) tapasi matkansa aikana ja tarinaa kuljetetaan niin eteenpäin. Välillä on myös kirjailijan omia kertomuksia hänen tuttavistaan ja mm. kiipeilykokemuksistaan. Toisinaan vähän häiritsevää, varsinkin jos ne venyvät pitkäksi. Kokonaisuutena kirja on todella pysäyttävä, pistää miettimään omia arvoja ja elämää. Suosittelen!

Voisin tässä samalla kysäistä, onko kenelläkään suositella mitään psykologiaan liittyvää opusta? Ei-kaunokirjallista siis. Olen nyt kavereilta lainaillut lukion psykologiankirjoja ja mielenkiinto aiheeseen on suuri. En vaan todellakaan tiedä, mistä pitäisi jatkaa. Hmh.

[frapathea]

Voisin tässä samalla kysäistä, onko kenelläkään suositella mitään psykologiaan liittyvää opusta? Ei-kaunokirjallista siis. Olen nyt kavereilta lainaillut lukion psykologiankirjoja ja mielenkiinto aiheeseen on suuri. En vaan todellakaan tiedä, mistä pitäisi jatkaa. Hmh.

Peruspsykologian kanssa mielestäni tällä ei ole väliä. Aika samat jutut siellä länkytetään opuksesta toiseen. Tietenkin mitä tuoreempi teos, sen parempi. Lukion psykankirjat on varmaan ihan ok, ellei ole mitään aiempaa ymmärrystä aiheesta. Sitten ovat tietenkin kaikenmoiset alan tutkimuspaperit.

Parapsykologian puolelta, etenkin jos perusymmärrys aiheesta löytyy, osaan kuitenkin suositella – huolimatta siitä, että tämä saattaa joidenkin keskuudestaa aiheuttaa älähtelyä – Timothy Learyn Info-Psychologya ja sen esittelemään 8-cirquit model of consciousness -teoriaan keskittyviä muita teoksia. Robert Anton Wilsonin Prometheus Rising ja Antero Allin Angel Tech ovat kelpo esityksiä ko. mallista, vaikka kummassakin on myös jonkinlaista self help -sointia ja Alli keskittyy lisäksi muita tiiviimmin erilaisiin okkultistihkoihin harjoitteisiin ja tekniikoihin.

Psykiatrian puolelta yks teos, joka joskus penskana kiinnosti ja jäi kaikkien niiden alan kirjojen seasta mieleen erityisesti, oli sellainen viiden skitsofreenikon tositarinakokoelma. Mä en vain valitettavasti muista sen nimeä, koska siitä on jotain lähemmäs kymmenen vuotta kun sen luin. Luultavasti se oli jokin Skitsofrenia – jotain jotain jotain. Tsekkaa jos tulee vastaan.

[jumalatjalassa]

frapathea, kiitos! (: Kiinnostus heräsi tuota skitsofreniatositarinaopusta kohtaan. Pitänee yrittää tsiigailla tuon perään.

[frapathea]

Aight. Muista toki kuitenkin, että kyseessä on vanhentunut opus ja viime aikoina esillä on ollutin mahdollisuus tautiluokituksen muuttamisesta, sillä skitsofrenia diagnoosina on vanhentunut ja epäkäytännöllinen – sillä kun on joskus pyritty selittämään kaikki hulluus riippumatta sen ilmenemismuodosta.

Kiinnostaako sua nyt siis ennen kaikkea klassinen psykologia, uudet löydökset, vapaa spekulaatio vai psykiatria (eli sairaudet ennemmin kuin mielen yleiset toimintaperiaatteet)? Perinteisemmän psykologian puolestahan voit lukea vaikka vanhaa sikarinimijää, Freudia. Jungilla on joitain oikeesti mielenkiintoisiakin teorioita, ja osa noista korkealentoisemmista koulukunnista pohjaakin aika voimakkaasti näihin. Mut en valitettavasti osaa syväluodata pidemmälle, kun oon itse pitänyt tuota osaa ko. tieteenalasta aina kaikista roskaisimpana.

Edit: kaivelin vähän nettiä ja tuo skitsofreniasta kertova kirja saattaisi olla Allan Johanssonin Skitsofrenia: sairaus vai elämänmuoto?, mutta en ole tästä kovinkaan varma kun en löytänyt siitä tarpeeksi tietoa voidakseni varmistua yhteydestä.

[Hitler]

Hitlerin ykityissihteeri kertoo. Albert Zoller on järjestellyt merkit. Tää oli yhen istuman lukaisu, isäukon antamia kirjoja. Alkuperäisteos on vuodelta 1951, eli piiput oli jo Euroopassa kylmennyt mut jyvällä oli possee suunnassa sun toisessa. On siis mahdodennäköistä että materiaali on vähän ajan hengen sanelemaa, Hitler on feikki jonka taika katoo bunkkerissa Itärintaman tappomenestyksen myötä. Kiinnosti tässä miten pääsee karisman aallonharjalta nopeasti Mariaanien hautaan. Lääkitys ja piikeillä rei'itys on avainsana. Theodore Moller, Adolfin vakiolekuri ja rotuhommissa maan matonen säätelee diktaattorin mielialaa. Hitler lakaisi Mollerin hoitoja arvostelleet helvettiin lähipiiristään, eikä ihme, esimerkixi tohtorin Adolfiin ruiskuttama meta lienee ollut putseinta putsia. Huvittavana yksityiskohtana ukon viha auringonvaloa kohtaan, asuminen bunkkerissa keinovalon hellässä huomassa, ei mitään vitun luonnotuotteita siis. Hitler ei paljastanut lihallista olemustaan vissiinkään kenellekkään. Ehkä toisen pallin jääminen ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin loi vähän ramppikuumeita.

Sit olis noi Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho, molemmat osat, oon selaillut näitä paljon muksuna mut vähän niinkun Pyhä Raamattu, ei tätä kokonaan putkeen pykee. Ehkä esteettisesti hienoimmat opukset, mitä kellään missään.

[Vieterivetonen]

Irvine Welshin Trainspotting kolahtaa aina yhtä hyvin, lukukerrasta toiseen. Pidän teoksen kirjoitustyylistä, ja se on ajatuksia herättävä. Olen jotenkin "kiintynyt" useaan kirjan hahmoon, ehkä siksi että samaistun heihin hyvin.

Elokuvan olen myös nähnyt muutamaan otteeseen. Kirja on (kuten yleensäkin), elokuvaa huomattavasti parempi ja monipuolisempi. Elokuvasta on karsittu liikaa henkilöitä ja tapahtumia pois.
Suunnitelmissa on ollut pitkään lukea muutakin kirjailijan tuotantoa, mutten laiskuuttani ole saanut aikaiseksi.

[Kilbertti]

Aikaisemmin ketjussa jo mainittukkin mutta Herman Hesse, siinäpä vasta kirjailija, ei mitään helpointa luettavaa mutta silti niin palkitsevaa, hyvin samaistuttavaa ja oivaltavaa. Arosusi ja siddharhartha ehkäpä omia lemppareita mutta kaikki kyllä hyviä.

[Voima]

Aikaisemmin ketjussa jo mainittukkin mutta Herman Hesse, siinäpä vasta kirjailija, ei mitään helpointa luettavaa mutta silti niin palkitsevaa, hyvin samaistuttavaa ja oivaltavaa. Arosusi ja siddharhartha ehkäpä omia lemppareita mutta kaikki kyllä hyviä.

Hesse on mahtava.
Semmosen kirjailijan ku Leena Krohn löysin vastikään. Datura oli mielenkiintone teos,kertoo tyypistä joka alkaa käyttää daturaa kipulääkkeen. Hämyy settii. Nyt lukemass sellasta ku Håkan. Oon vast alussa,mutt vaikuttaa diipiltä,kertoo tulevaisuudesta,missä on kimairoi ja ihmisistä kopioituja tekoälyjä.
William Burroughs on lempikirjailijoita. Burroughsin tekstit voi olla vaikeita,koska ne on aikamoista ajatuksen virtaa ja mielleyhtymiä, ja välillä melko likasia,mut ite tykkään.
Robert Anton Wilsonin Illuminatus-sarjan luin vähä aikaa sit. Siin on kyll sellast kirjallisuutta ett huhhuh. Äärimmäisen viihdyttävää psykedeelistä huumoria, ja aiheet on itselle läheisiä hippiliikkeestä salaliittoteorioiden ja magian kautta zen-buddhalaisuuteen.