Kaktuksien kasvatus

Keskustelua psykedeeleistä ja hallusinogeeneista.
Ahab

Kaktuksien kasvatus

Post by Ahab » Tue 06 Mar 2007, 03:55

Oletteko varttaneet kaktuksia?
Esimerkki pereskiopsikseen varttamisesta.
Onko kellään pereskiopsiksia? Tai tietoa löytääkö jostain suomesta?
Onko tietoa mikä Pereskiopsis laji sopii varttamiseen parhaiten?

jakoavain

Post by jakoavain » Tue 06 Mar 2007, 13:25

Semi-offtopic // Mitä mömmöjä tuossa kasvissa sitten oikein on?

Ahab

Post by Ahab » Tue 06 Mar 2007, 17:00

Pereskiopsiksessa ei ole mitään mömmöjä se vaan kasvaa nopeasti ja varttamiset sen kanssa pitäis onnistua hyvin. Eli kun siis vartat vaikka peyoten tai san pedron tuon pereskiopsiksen kärkeen siitä tulee suht luonnoton viritelmä mutta se huumekaktus siinä kärjessä kasvaa nopeampaa kuin se itse kasvaisi.

Kalastaja

Post by Kalastaja » Tue 06 Mar 2007, 18:00

Pereskiopsis spathulata on se perinteinen varttamiskalu, mutta omasta mielestäni aika vaivalloinen (P. velutina on myös käytetty). Kasvaahan se todella nopeasti ja pistokkaiden ottaminen on helppoa, mutta sen runkoon vartettu kaktus pitää varttaa uudestaan johonkin tukevampaan (Trichocereus, Cereus tms.) vuoden tai kahden päästä. Se Pereskiopsisen varsi ei kestä sitä painoa. Tosin, koska pistojen ottaminen on niin helppoa ja ennen kaikkea nopeaa, saa paljon yrityksiä varttamiseen ja alkuja.
Esimerkiksi Trichocereuksilla saattaa mennä vuosi pistokkaan varttumiseen ja siis siihen, että siihen pistoon voi varttaa jotain.

Suomesta tuskin löydät. Pistoja voi tietysti kysellä, mutta Suomessa kaktusharrastus on hyvin hyvin olematonta ja epäspesifistä. Ehkä puutarha.net forumeilta voisi löytyä. Kimppatilaus Saksasta toimii tietysti aina.

Muutamia varttamiseen sopivia uhreja:

Monet Cereukset
Cleistocactus samaipatanus, C. winteri
Harrisia justbertii
Hylocereus trigonus, H. undatus
Myrtillocactus geometrizans
Opuntia compressa (myös muita Opuntioita, esim. O. cochenillifera, O. cylindrica, O. ficus-indica & O. robusta)
Pereskiopsis spathulata, P. velutina, P. diguetii
Monet Trichocerukset (T. pachanoi * 'sopii erityisen hyvin lyhyiden piikkiensä ansiosta', T. pascana, T. peruvianus, T. spachiana, T. scopulicola jne.)

Etenkin M. geometrizanus ja jotkin Opuntiat ovat yleisiä kaupallisessa megaluokan kasvatuksessa, eli niissä kaktuksissa joita näkee joka lähimarketin tiskillä. En tiedä mitä Opuntia lajia yleensä käyttävät, mutta eipä sillä nyt mitään väliä oikeastaan ole.

Haittapuolena varttamisessa, jos sitä sellaisena pitää, on tosiaan se, että se vartettu kasvi kasvaa yleensä aika luonnottomaksi. Värimuunteluja, kyhymjä jne. Alkaloidipitoisuuksista en koskaan ole nähnyt mitään tutkimuksia vartetuista Lophophorista. En myöskään ole kuullut psykonauteista, jotka vartettuja lophoja olisivat popsineet.


edit: Lisäsin muutaman varttamiseen sopivan varren (stock) listaan
Last edited by Kalastaja on Wed 21 Mar 2007, 22:38, edited 1 time in total.

User avatar
Lasipallo
Moderator
Posts: 876
Joined: Wed 21 Sep 2005, 18:09

Post by Lasipallo » Tue 06 Mar 2007, 19:59

Kalastaja wrote:Alkaloidipitoisuuksista en koskaan ole nähnyt mitään tutkimuksia vartetuista Lophophorista. En myöskään ole kuullut psykonauteista, jotka vartettuja lophoja olisivat popsineet.


[Estimation of mescaline and pellotine in Lophophora coulter plants (Cactaceae) by means of the oscillographic polarography]

Gabermann V.

Oscillographic polarography has been applied for the mescaline and pellotine estimation. These alkaloids produce in 0.5 N NaOH electrolyte a sharp peak within the cathode region of the oscillogram, each of them showing different potential. It makes possible to estimate them at a concentration of 5.10(-6) g/ml. All the forms of Lophophora williamsii were found to contain mescaline and lower content of pellothine, L. jourdaniana--to have equal content of both alkaloide, L. diffusa and L. fricii--to contain pellotine and only traces of mescaline. Plants grown in the greenhouse accumulated the same amount of alkaloids as native plants. Grafting on roodstock which does not produce essential amount of the alkaloids, does not affect the ability of Lophophora to synthesize mescaline and pellotine.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... uery_hl=12
They were tattooed from head to foot, and they brandished cutlasses and big clubs with spiked knobs. They shouted ferociously in their native Finnish, and they swung cutlass and club as if berserk, sometimes felling their own men in their fury.

Kalastaja

Post by Kalastaja » Wed 07 Mar 2007, 19:05

Uuh, kiitoksia.
Venäjällä taitaa nuo oudot muodot olla joksenkin suosiossa. Ainakin ylläpitävät netissä ilmestyvää lehteä, joka käsittelee juuri noita oudoksi kasvavia muotoja. Klorofyllittömiä värimutaatioita ja cristata kasvua.

Cristation (Forma cristata

Cultivar. e-Magazine about exotic forms of Cactaceae:
http://www.lapshin.org/cultivar/N29/loph-e.htm

Ahab

Post by Ahab » Tue 17 Apr 2007, 23:02

Tässä kuva Perestä. Eka yritän tota monistella ja sit ku on sopiva armeija niin leikkaan päitä pois ja laitan psykedeelisemmät päät tilalle :wink:

Ahab

Post by Ahab » Sun 06 May 2007, 18:43

Nappasin pari alinta lehteä pois pereskiopsiksesta ja ne näytti jotenkin siltä että niitä pitää maistaa :) no nehän maistu melkein samalta ku herneet. Onkohan noita terveellistä syödä tai onko niistä mitään ravinnollista hyötyä?

Ahab

Post by Ahab » Thu 10 May 2007, 20:43

Mitenkäs kun usein näkee kuvia Trichocereuksista joista piikit on trimmattu pois. Kannattaako niin tehdä ja jos kannattaa niin missä vaiheessa? Ymmärrän että ne tietenkin trimmataan ennen kuin aletaan kaktuksesta huumetta valmistamaan. Olen ymmärtänyt että piikit ovat "lehtiä" mutta niiden kautta haihtuu paljon vähemmän vettä kuin tavallisten lehtien kautta ja kasvaessaan myös varjostavat kaktusta vähentäen veden haihtumista.

Kalastaja

Post by Kalastaja » Fri 11 May 2007, 01:10

Puhutkohan nyt ihan läpiä. Yleensä ne "piikittömät" ovat Trichocereus pachanoita, jotka eivät luonnostaan kasvata juuri ollenkaan piikkejä. Näkyvissä on vain areoli ja pienet karvat/piikit, jotka kasvavat areolista. Myös esimerkiksi T. scopulicola on lähes piikitön.

Piikit suojaavat ikäviltä kosketuksilta, varjostavat ja keräävät vettä (yökosteuden). Pumpulimaiset piikit voivat myös suojata kylmyydeltä (ja auringolta paremmin kuin klassiset piikit).

Esimerkiksi noista kuvista näkee hyvin, että T. pachanoilla on pienet piikit. On toki myös yksilöitä, jotka kasvattavat pidemmät piikit.
http://www.desert-tropicals.com/Plants/ ... hanoi.html

Ahab

Post by Ahab » Fri 11 May 2007, 15:32

Taisin puhua enemmän tai vähemmän läpiä. Ilmeisesti mulla on sitten pachanoit kuollu ja pelkkiä peruvianuksia hengissä kun niissä noi piikit näyttää olevan isommat mitä erowidin kuvia kattelin. Harmi kun jossain vaiheessa sekosi peruvianukset ja pachanoit keskenään mutta toihan on kätevä tunnistustapa. No onneksi näyttää olevan maaliskussa kylvämistäni siemenistä pachanoit itäneet parhaammin niin on niitäkin sitten.

h.s.t.

Post by h.s.t. » Fri 11 May 2007, 20:08

Onko ne mun antamat macrogonukset itäneet?

Ahab

Post by Ahab » Fri 11 May 2007, 21:26

h.s.t. wrote:Onko ne mun antamat macrogonukset itäneet?
en ole vielä pistänyt. pian varmaan laitan.

Tyhmä Kansalainen
Lepakko
Posts: 152
Joined: Mon 14 Aug 2006, 11:58

Post by Tyhmä Kansalainen » Mon 14 May 2007, 22:30

Käytin hakua (ehkä käytin vain huonosti... :oops: ) enkä löytänyt sopivampaa topikkia, enkä eritoten kehdannut ainakaan uutta topikkia kysymysteni takia aloitttaa...

Selailinpas tuota http://www.erowid.org/plants/cacti/cact ... ide2.shtml sivustoa ja silmiini iski kaksi jännittävää sukua, joista ajattelin kysyä onko kellään tarkempia tietoja..

Ensimmäinen on tämä: http://www.erowid.org/plants/cacti/cact ... aloc.shtml

C. senilis ( Haworth ) -

(old man cactus, head of old man Cactus).....
....Reported to contain unspecified alkaloids.


Tuota siis itsellänikin kasvaa, mutta mietityttää tuo "reportet to contain unspecified alkaloids..." Ajattelin, että mikäli jollakin on kokemuksia tai linkkejä heitellä? Itse olen vasta kenties vartin tai puolisentuntia etsiskellyt eikä mitään kamalan mielenkiintoista erowidin lisäksi löydy. :? Kamalasti tuli hinku löytää mitä noi alkaloidit ovat...

Toinen suku joka iski silmääni on tämä: http://www.erowid.org/plants/cacti/cact ... ocal.shtml

Samaan sukupuuhun kuulunee Gymnocalycium mihanovichii alias mansikkapallerokaktus, jota on joka kukkakaupassa. (jos nyt en ole taas unissani sättäillyt omiani) :roll: Tästäkin olen yrittänyt tietoa löytää, mutta eipä löydy minun taidoillani englanniksi tai suomeksi mitään kiinnostavia tietoja, että sisältäisikö tuo pieni palleroinen jotakin psychonautteja kiinnostavaa kuten sukulaisensa? Tämä olisi ainakin erittäin helppo tunnistaa. :lol:

Tämän lisäksi itselläni kasvaa muutama muukin jännittävä kaktus, joita on lääkettieteessä tutkailtu ainakin jonkinverran, mutta kuulostavat aivan liian pelottavilta minun korviini... :wink:
Mitä tulee ihan kaktusten kasvatukseen niin itseläni kasvaileepi armeija erilaisia kaktuksia ikkunalaudalla... Siemenestä pistin 98% niistä kasvamaan ja hyvin ovat kasvaneet... nyt jo vuoden ikäisiä pikkuruisia. :) Muutama niistä on ihan tarkoituksella tilailtu jännien traditioiden takia, mutta suurinosa on "tusinapussista" joka sisältää paljon eri lajikkeita.

Sitten itselläni on armeija kaktuksia, jotka ovat herättäneet erityisesti mielenkiintoni juuri ulkonäkönsä takia. Ikävä kyllä kameraa ei ole edelleenkään eli kuvaa en voi ottaa, mutta yritän etsiä paljon samankaltaista kuvaa ja selittää millaisia veitikoita itseltäni löytyy jos joku vaikkapa tunnistaisi.. :roll:

NE kaktukset ovat kooltaan pieniä palluroita kuten moni lophophora on... Aika tavalla tämän näköisiä loppupeleissä: http://www.geocities.com/disznovenyek/lophophora.jpg
Ainoastaan, että noiden valkoisten palluroiden kohdilla onkin pienen pienet piikit kuten Trichocereus pachanoissa... esimerkkikuva piikeistä tässä: http://www.desert-tropicals.com/Plants/ ... hanoi2.jpg
Ne on ostettu suurinpiirtein 6-13kk kautta sitten kaupasta ja ovat suurinpiirtein sählypallon kokoisia (aavistuksen verran pienempiä). Tuleeko kenellekkään mieleen mihin sukuun mahtanevat kuulua? Ikävä kyllä en löydä suoraan kuvaa siitä mitä tarkoitan.
Voisiko kyseessä olla nuori Trichocereus pachanoi? Uskallan kyllä epäillä, mutta olisi se kiva tietää, mitä kaikkea sitä onkaan tullut kasvatettua. :) Piikit näyttävät identtisiltä pachanoin kanssa... samalla tavalla muutama harva piikki törröttääpi tuollaisesta valkoisesta kohdasta...

Ahab

Post by Ahab » Tue 15 May 2007, 00:25

Tyhmä Kansalainen wrote:...Tämän lisäksi itselläni kasvaa muutama muukin jännittävä kaktus, joita on lääkettieteessä tutkailtu ainakin jonkinverran, mutta kuulostavat aivan liian pelottavilta minun korviini...
Siis jotain muita kuin perinteisiä meskaliini kaktuksia? Kerro lisää.

Tyhmä Kansalainen
Lepakko
Posts: 152
Joined: Mon 14 Aug 2006, 11:58

Post by Tyhmä Kansalainen » Tue 15 May 2007, 08:22

Yönkuningatarta (Selenicereus Grandiflorus) esimerkiksi olen mennyt itselleni ostamaan... Saman suvun kasvi btw kummittelee tuolla erowidinkin puolella. :wink: http://www.erowid.org/plants/cacti/cact ... nice.shtml Nopealla googletuksella Selenicereus pteranthus tunnetaan nimellä yönprinsessa. Kuningattaren saa ainakin helposti ostettua ja googletuksen perusteella prinsessakin on aika vakioita kotikasveja.
En nyt millään muista mitä kuningattaren sanottiin sisältävän, mutta muistelen lukeneeni että jotkin valkotakkiset olisivat onnistuneet sian sydämen tappamaan alkoholilla ja pienellä määrällä yönkuningatarta taas saamaan sen pumppaamaan.
yönprinsessan sanotaan sisältävän "hordenine"ä... miten sitten järkeviten kääntyykään suomenkielelle.. Nopealla googletuksella ainakin löytyy kaikennäköistä tietoa...

Wikipedia sanoo seuraavaa: Hordenine (N,N-Dimethyltyramine) is a potent phenylethylamine alkaloid with antibacterial and antibiotic properties produced in nature by several varieties of plants in the family Cactaceae.

Peyote (Lophophora williamsii), San Pedro cactus (Trichocereus pachanoi), and Peruvian Torch cactus (Trichocereus peruvianus) all produce high levels of this compound. These cacti also produce high levels of Mescaline and other phenylethylamine compounds.

Cacti in the genus Ariocarpus, Pereskia, and Coryphantha also produce these alkaloids, though not in high concentrations.


Bodybuildin.com kertonee taas: Hordenine is quickly gaining a reputation as an effective supplement that helps people lose weight and keep it off. The research on hordenine and fat loss is minimal, but scientists hypothesize that hordenine helps people lose weight, in part, by stimulating norepinephrine release. This makes hordenine a central nervous system stimulant.

ja heitetäänpähän tähän vielä tällainenkin linkki perään... Jos jollakin on jaksamista kääntää ja ymmärrystä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... t=Abstract

Ahab

Post by Ahab » Tue 15 May 2007, 15:19

Joo joissain smartshopeissa myydään Hoodia gordonii kaktusta juuri painon pudottamiseen. Olisikohan sen mukaan nimetty tuo Hordenine (N,N-Dimethyltyramine).
Mukava tietää että noista huumekaktuksistakin löytyy tuollaisia puhdistavia ja lääkitseviä ominaisuuksia.

jonza
Psykonautti
Posts: 97
Joined: Sat 03 Feb 2007, 02:37

Post by jonza » Tue 15 May 2007, 18:34

Ahab wrote: Mukava tietää että noista huumekaktuksistakin löytyy tuollaisia puhdistavia ja lääkitseviä ominaisuuksia.
Ton oktopamiinin vaikutus ihmisiin taitaa olla vielä aika kyseenalaista. Kyllä varmaankin tiedetään suunnilleen sen tärkeimmät välittömät vaikutukset aivokemiaan, mutta en usko että tiedetään kovinkaan suurella varmuudella sen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista, tai hyödystä jonkun tietyn sairauden hoidossa. Lääkinnälliseen käyttöön tarvitaan edes jonkinlaista tilastollista varmuutta siitä että lääke saattaa auttaa. Tietysti joku aine voikin auttaa vaan 2% potilaista, mutta silloin pitääkin miettiä että miten tunnistettaisiin ne ihmiset paremmin jotka aineesta hyötyisivät.

Mitään "puhdistavaa" vaiktusta ei oikeastaan voi mun nähdäkseni olla olemassakaan. Kaikki on kuitenkin niin tapauskohtaista, se mikä auttaa yhtä voikin viedä toisen terveyden. Luulen että huumekaktuksien vaikuttavista aineista useimmat olisivat ihan päteviä lääkkeitä johonkin tarkoitukseen, jos niitä oltaisiin tutkittu niin paljon että niitä voitaisiin laajamittaisesti käyttää lääkkeenä. Taitaa vaan olla niin että lääkefirmat tutkivat ainoastaan sellaisia lääkkeitä joita ne mahdollisesti pystyvät patentoimaan, ei oo kannattavaa todistaa sellaisen lääkkeen tehoa jonka valmistuksessa mikä tahansa firma voi heti kilpailla ison lääketehtaan kanssa. Yliopistot saattaa joskus tutkia tällaista, mutta kun nekään ei niitä lääkkeitä valmista, niin ei lääkärikään voi laajasti määrätä mitään muuta kuin niitä synteettisiä patenttilääkkeitä. Pitäiskin saada kaikki lääketuotanto pois kaupallisilta firmoilta, ja luotua sitä varten joku taho jonka intressit eivät olisi rahan ansaitsemisessa.

Ahab

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Ahab » Fri 15 Jun 2007, 23:45

Tuore kuva pereskiopsiksesta. Varmaan pitäisi jo ottaa pistoa tai jotain tehdä kun venyy venymistään :) piikkejäkin alkanut kasvaa salakavalasti lehtien juuresta.

User avatar
mastermind
Karvakuono
Posts: 30
Joined: Mon 26 Mar 2007, 03:41
Location: Babylon

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by mastermind » Sat 16 Jun 2007, 03:19

Ahab wrote:Tuore kuva pereskiopsiksesta. Varmaan pitäisi jo ottaa pistoa tai jotain tehdä kun venyy venymistään :) piikkejäkin alkanut kasvaa salakavalasti lehtien juuresta.
On kyllä komean näköinen :shock: (Maailma tuntuu ihmeelliseltä paukuissa kun on 8) )

Ahab

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Ahab » Mon 17 Sep 2007, 19:07

Tuore kuva Trichocereuksista. Siinä pitäisi kai olla peruvianuksia ja pachanoita suhteessa 1/2 mutta en tiedä kumpia on kumman verran kun sekosivat keskenään jossain vaiheessa.

Kalastaja

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Kalastaja » Mon 17 Sep 2007, 21:00

Oikealla on T. pachanoi ja vasemmalla kaksi T. peruvianusta. En takaa tunnistuksiani oikeaksi, vaikka oikeassa olenkin. Väristä pääasiassa tunnistettu.

Ahab

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Ahab » Mon 17 Sep 2007, 22:03

Pereskiopsikselle on kertynyt pituutta 1m 3cm. Kuvassa myös jaffapullo vertailun vuoksi.

Jarza
Karvakuono
Posts: 44
Joined: Thu 16 Aug 2007, 19:02

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Jarza » Mon 01 Oct 2007, 13:19

Ahab wrote:Tuore kuva Trichocereuksista. Siinä pitäisi kai olla peruvianuksia ja pachanoita suhteessa 1/2 mutta en tiedä kumpia on kumman verran kun sekosivat keskenään jossain vaiheessa.
Komeita kaktuksia. Minkä ikäisiä ovat? Paljonko kasvavat vuodessa?
Ajattelin tilata kaktuksen siemeniä ja pistää ikkunalautaa koristamaan. :wink:

edit:typo
Last edited by Jarza on Mon 01 Oct 2007, 18:14, edited 2 times in total.

Ahab

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Ahab » Mon 01 Oct 2007, 16:34

Laitoin nuo itämään 30.1.2006 ja itivät reilussa viikossa.
Kasvu on ollut epätasaista kun ovat ikkunalaudalla niin lähinnä kasvavat valoisimpina vuodenaikoina.

Kukkis
Tuppisuu
Posts: 6
Joined: Wed 03 Oct 2007, 18:47

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Kukkis » Mon 15 Oct 2007, 18:26

mist noit siemeniä saa?

sxoxyvg
Moderator
Posts: 1717
Joined: Tue 19 Jun 2007, 02:22

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by sxoxyvg » Mon 15 Oct 2007, 18:48

Kukkis wrote:mist noit siemeniä saa?
viewtopic.php?f=11&t=473

2 §
Ei henkilökohtaisia tietoja.

Nimien, osoitteiden, puhelinnumeroiden ja vastaavien tietojen mainitsemisen foorumilla on kiellettyä. Älä mainitse minkään kaupan nimeä tai osoitetta josta saa ostaa substansseja joita ei suomessa myydä.
Älä myöskään kirjoita mitään tarkasti yksilöivää tietoa tyyliin "nimimerkki x teki sitä ja tätä" jos "sitä ja tätä" on jotakin laitonta.
negatiivisesti sekaisin

<Dexma> Okei okei.
<Dexma> MÄ OLEN IHAN PERUSPANO

User avatar
Dagga
Apteekki
Posts: 442
Joined: Tue 03 Oct 2006, 19:31
Location: Kotona

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Dagga » Sat 20 Oct 2007, 13:02

Onko Peyote laitettava talvehtimisolosuhteisiin, vai voiko se olla lampun alla lämpimässä ympäri vuoden? Entä tykkääkö se pahaa 24h valaistuksesta?
Image

Kalastaja

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Kalastaja » Sat 20 Oct 2007, 13:14

Kaikki viettävät talvea. Lophophorat ovat monivuotisia kasveja, niin ilman muuta talvehtimaan. Jos lämpöjä ei saa alas (10-15 asteeseen), niin pitää kastella vähän enemmän kuin jos lämpötila on matala. Ei kuitenkaan pidä antaa ravinteita. Jos ovat huoneenlämmössä talven, niin ehkä kerran kuukaudessa - kuuden viikon välein kannattaa antaa vettä. Kyllä sen näkee kun se tarvitsee vettä.

Tuskin se siihen 24h valoon kuolee, mutta mielummin lähemmäs 12h valaistusta. Kun matkii luonnon oloja, niin ei ainakaan voi mennä hirveästi vikaan.

User avatar
Dagga
Apteekki
Posts: 442
Joined: Tue 03 Oct 2006, 19:31
Location: Kotona

Re: Kaktuksien kasvatus

Post by Dagga » Sat 20 Oct 2007, 13:49

No kuinka pitkä tämän talvehtimiskauden on oltava, tai kuinka pitkä kasvukausi on?
Image