Truffles

[Asystole]

Kiinnostusta ois tuohon Atlantikseen. Oon ymmärtänyt että maku siinä on aika kamala, siispä kysymys kuuluu, mikä olis vähiten epämiellyttävä tapa ne nauttia?

[psychiCNoob]

Rehellisesti sanottuna oon sitä mieltä, että jos et oo valmis kohtaamaan sitä makua, niin jättäisin kokonaan ottamatta. Se niiden maku on olennainen osa niiden olemusta ja on niissä ihan tarkoituksella. Jos sä aiot kohdata ne niin kannattaa ottaa vastaan ne sellaisen kun ne on. Ei kukaan mene Peruun ottamaan ayahuascaakaan sillai et "Jos laittaisin vähän omppumehuu sekaan ettei se maistuis niin "pahalle" "

Take it or leave it.

[Asystole]

Nojoo, näkökanta tuokin ja ymmärrän sun pointin, mut... Tavallaan kyllä samaa mieltä minkä tahansa psykoaktiivisen aineen kohdalla, että maku on yksi osa kokonaisuutta, mutta aika monelta kuullut että näiden kohdalla se maku on oikeesti aika karsea. Jos se on niin karsea kuin väitetään niin kyllä sen verran kermapylly olen että joku miellyttävämpi nauttimistapa ois ihan paikallaan kuin sellaisenaan syönti.

[psychiCNoob]

Ota asiasta itse selvää. Mitä sitä muiden mielipiteiden varassa roikkua.

Mun mielestä se maku on todella handlattavissa. Mut mun mielestä moni muukin asia on handlattavissa esim. tuo pakkanen tuolla ulkona. Välillä sitä ihmettelee, että kuinka nössöä jengiä täällä oikeesti on. Kaiken pitäs olla just siinä mukavuuskuplan sisällä, eikä sieltä voi lähteä koskaan pois, koska kermapyllyt ja hopeatarjottimet. Ei elämä oo iisii.

Haastavaa pureksittavaa. Mut handlattavissa sekin.

Ei mut miks sä haluut just syödä tryffeleitä jos kerran oletat niiden maun olevan sulle liikaa? Sieniä saa paljon suuremmalla todennäköisyydellä täällä Suomaassa(jos et oo Amsterdamiin lähdössä), eikä niissä ole läheskään niin stydi maku(vaikka sekin kyl vaihtelee, jännä miten se maku muuttuu käyttökertojen välillä. Tai monet just kertoo siitä et jos rouskii paljon sieniä niin jossain vaiheessa se maku muuttuu todella haastavaksi. Ikään ku se sieni rajottais niiden nauttimista. Ehkä sama tryffeleiden kohdalla.)

[Asystole]

Ei mut miks sä haluut just syödä tryffeleitä jos kerran oletat niiden maun olevan sulle liikaa?

Varmaan samasta syystä mistä juon sisuviinaa mutta vain blandattuna koska maku on niin kamala: lopputuloksen.

Sieniä saa paljon suuremmalla todennäköisyydellä täällä Suomaassa(jos et oo Amsterdamiin lähdössä), eikä niissä ole läheskään niin stydi maku(vaikka sekin kyl vaihtelee, jännä miten se maku muuttuu käyttökertojen välillä.

Silokkeja löytyy Ihan tosta omalta kotipellolta poimin syksyllä varsin mukavan kokoisen satsin. Mutta tryffeleissä kiinnostaa niiden mahdollisesti tarjoilema hieman rauhallisempi trippi.

Edit: Mä en oikein silokkitripistä pidä, jotenkin liian intensiivinen mun mieleen. Ja sanoisinko että jollain tapaa myös aika työläs. Ensin ajattelinkin että deeliosasto olkoon mun osaltani tässä, mutta sitten muistin nämä tryffelit. Kiinnostaa kyllä erittäinkin paljon kokeilla, olisko ne mulle sopivampi vaihtoehto.

Ja btw, mitä pakkasiin tulee, eihän niissä muuten mitään vikaa olekaan mutta panee se siinä kohtaa vähän harmittamaan, kun ollaan puulämmityksen varassa ja halot loppu Tälleen kermapyllyillen kun maalla elän ja vastaan itse siitä, että torppa lämpiää.

[psychiCNoob]

Edit: Mä en oikein silokkitripistä pidä, jotenkin liian intensiivinen mun mieleen. Ja sanoisinko että jollain tapaa myös aika työläs.

Kyllä tryffelitkin voi vaatia aika intensiivistä työskentelyä. Varsinkin kokemuksen jälkeen jolloin se integroidaan arkielämään.

Mutta jos sun intentio on "vetää kuuppa sekaisin" tryffeleillä niin... En suosittele, enkä suosittelisi muutenkaan kellekkään. Psykedeelit on tosi voimakas työkalu, jotka ei ole mukavuudenhaluisille kermaperseille. Jos oikeesti aikoo saada mistä tahansa psykedeelistä jotain irti, niin se vaatii työskentelyä. Piste. (Kaikista vaan ei ole siihen.)

"Kuuppa sekaisin"-huumeet löydät sieltä alkosta ja apteekista sitten.

Ja sori ku oon näin edgy tän asian suhteen..

Varmaan samasta syystä mistä juon sisuviinaa mutta vain blandattuna koska maku on niin kamala: lopputuloksen.

Minkä sä oletat olevan lopputuloksena tryffeleiden jäljiltä?

[Asystole]

Mutta jos sun intentio on "vetää kuuppa sekaisin" tryffeleillä niin...

Musta sä oot nyt vähän asiaton.

Mistä helkkarista sait päähäsi, että mun intentio on vetää sienillä kuuppa sekaisin?

Mulla - kuten meillä kaikilla - on omat henkilökohtaiset intressini nauttia sieniä. Omat henkilökohtaiset odotukseni ja syyni sille, mitä ja miten voisin siitä kokemuksesta hyötyä. Ja ne syyt ja odotukset on sen verran henkilökohtaisia ja tässä vaiheessa sen verran solmuisiakin, että niiden avaamiseen tässä ja nyt en osaa enkä haluakaan lähteä.

Mä olen hyvin herkkä psykedeeleille ja silokit kohdallani antaa vielä tässä vaiheessa vähän liian intensiivisen kokemuksen, josta en ole kokenut saavani toivomaani hyötyä. En lyhyellä enkä pitkällä tähtäimellä. Kyllä mä tiedän että voi tryffelitrippikin olla aika rankka, mutta jos ja ymmärtääkseni kun on olemassa edes teoreettinen mahdollisuus vähän rauhallisempaan kokemukseen niin kovasti on haluja lähteä kokeilemaan.

Ne pönttö sekaisin -aineet edustaa mulle ihan toisenlaista genreä, eikä niiden takana ole sellaista henkilökohtaista latausta kuin deeleissä. Siksi niiden vetelystä on helpompi puhua - ja niinhän olen tuolla tuhkakupin puolella aika ahkeraan puhunutkin.

Sen verran avattakoon henkilökohtaista tilannettani, että olen kulkenut aika pitkän tien itseni kanssa ja kasvanut tässä vuosien varrella aika huimasti. Mun nykyinen itsetuntemus, oman kehon lähettämien tunneviestien kuunteleminen ja käsitteleminen sekä erilaisten syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen on aika eri tasolla kuin vielä vaikkapa kolmisen vuotta sitten, kymmenestä tai paristakymmenestä vuodesta puhumattakaan. Ja tää on ollut sen verran palkitseva tie, että sen kulkemista ajattelin jatkaa vastaisuudessakin. Jos mua onnistunut tryffelitrippi pystyy jotenkin auttamaan eteenpäin, sen avun otan mielelläni vastaan.

Edit: Nii jaa joo, sä ilmeisesti ton mun sisuviinakommentin takia aattelit, että tryffelitkin edustais mulle vaan pelkkää kuuppa sekaisin genreä? Ei jei, se sisuviinakommentti oli siinä vaan vastavetona sille, kun kritisoit tryffeleiden maun manipuloimista ennen käyttöä. Että tuleehan sitä aika monia muitakin päihteitä käytettyä niin, että niiden makuun vaikutetaan ennen nauttimista. Ei se maun manipuloiminen minusta niin kauheen pahasta ole, jos aineen nauttimisen tarkoitus, lopputulos tai miksi sitä nyt haluaakaan nimittää, on tavoittelun arvoinen. Syynsähän sille sisuviinan juomisellekin on Joskin ne syyt on "hiukan" erilaiset kuin deelien kohdalla.

[psychiCNoob]

Mistä helkkarista sait päähäsi, että mun intentio on vetää sienillä kuuppa sekaisin?

Pahoittelut. Jostain syystä oletin intentiosi olevan tämä hyvin yleisesti esiintyvä "Pää sekaisin"-meininki, jota tulee nähtyä tosi usein. Eikä toi vertaaminen viinan juontiin auttanut yhtään siinä..

Mut sori.

Sulhan tuntuis olevan tosi terve lähestymistapa afterall. Hienoa. Tolla asenteella on kaikki mahdollista. Ei kannata antaa sen maun olla esteenä. Tietyst mahdollisuus ois avittaa vähän nauttimisvaiheessa vaikka veden avulla. Muussaa veteen ja huitasee nopee naamariin niin saat sellasen lempeen touchin siihen makuun. Tjsp.

Ei mut teit sit mitä teit niin onnea polullasi.

[Asystole]

No joo mä hoksasinkin miksi niin ajattelit ja päivitin sen tohon viestiin.

Eikä mitään soreja hei. Se on hyvä vaan, että vaatii vastauksia ja pistää muut ajattelemaan.

[psychiCNoob]

No sorit tuli sorit meni. Ei voi mitään. Ja mä oon toisinaan semi impulsiivinen.(et tais tuol olla vähän paikallaan. ) Varsinkin tälläisten aiheiden äärellä, joita kohtaan koen suurta intohimoa, arvostusta ja kiinnostusta (Ja vähän jopa ehkä tullut koettua sitä sun tätä..)

Piis.

[Asystole]

No mä tunnistan kyllä itessäni samaa. Jos mulle joku asia on oikeesti tärkeä ja mä suhtaudun siihen tietyllä vakavuudella ja kunnioituksella, niin kyllä mua jukoliste risoo katsella vierestä, jos jollekin saman aiheen äärellä puuhastelu on pelkkää pelleilyä.

Okei, tunnustan että vähän kavahdin sun asennetta ensin, mutta ymmärrän sen ja oli oikeestaan ihan hyvä päivittää itelleenkin tietyt perusfaktat siitä, miksi tää aihe / aine kiinnostaa. Että, teit loppujen lopuksi tietämättäsi palveluksen vaikka ensin kyllä ajattelinkin, että mitäs hittoa

Piis täältäkin.

[franzi]

Itselleni tryffeleiden pureskelu on osa "rituaalia" ja matkaan valmistautumista. Samalla kun pureskelee hitaasti niitä, niin voi miettiä vielä omia motiivejaan ja ajatuksiaan. Ei makua voi mitenkään hyväksi sanoa. Vesilasi vierellä auttaa, kun välillä ottaa siemauksen ja purskuttelee suussa ja nielasee sitten.

[Kaptah]

Kiinnostusta ois tuohon Atlantikseen. Oon ymmärtänyt että maku siinä on aika kamala, siispä kysymys kuuluu, mikä olis vähiten epämiellyttävä tapa ne nauttia?

Viime vuoden puolella napsin 20 g rasian Atlantikseja Amsterdamissa. Maku oli mieto, mutta rakenne ja yhteiselämys oli hiukan ällöttävä. Suklaan kanssa sen sai kyllä alas. Makuelämykseltään samaa tasoa Mexicanin kanssa. Kumpikaan ei kestänyt sisällä riittävän kauaa, joten efektit jäi vaisuiksi.

Samalla reissulla testattiin myös High Hawaiiansia jota lillulteltiin ensin inkivääriteessä, sillä meni helpommin alas ja kesti sisälläkin. Samaa metodia tulen käyttämään myös seuraavalla kerralla.

[Asystole]

Mulle ei ehkä niinkään ole ongelmana maku, vaan se suutuntuma. Tunnustan kyllä avoimesti olevani tässä asiassa vähän kermapylly enkä mielellään aseta itseäni epämukavuusalueelle. Tää sama asia on mulle ongelma muuallakin kuin douppimaalimassa; en mielelläni syö sellaisia ruokiakaan jotka tuntuu tavalla tai toisella inhalta suussa. Tällaisia ovat esim. katkaravut ja herkkusienet. Maku niissä on sinänsä ok mutta se suutuntuma...

Mut, tätä nyt kerkee vielä miettiä. Mulle deelit ei oikein näin talveen kuulu, haluan nauttia deelitrippini kesäaikaan niin että saan olla ulkona. Yhteys luontoon on mulle tärkeä osa kokemusta. Olohuoneessa istumalla se ei oikein toteudu.

[soulmate]

Hyvä pointti tuo kesällä luonnossa syöminen, mutta miten talvi estää ulos suuntaamisen? Metsiä ja VAATTEITA riittää. Laittaa niin paljon vaatetta, ettei varmasti palele. Menee metsään. Tekee vaikka leirinuotion ja syö sienet. Mikäs sen tunnelmallisempaa ja parempi set&setting. Itse jjuri suunnittelen moista reissua kera tryffeleiden.

Ja tryffeleiden mausta.. Mun mielestä ne täytyy syödä sellaisena kuin ne on, muuten ne ei elimistööni kuulu.

[LaserParty]

No niin. Tulipa luvattua ottaa kantaa vähemmän keskustelun alla olleisiin asioihin ja tämä näyttää menevän siihe kategoriaan. Tryffeleitä on tullut popsittua jonkin verran viimeisen reippaan vuoden aikana, joten tässä omia kommentteja aiheeseen liittyen.

Mielestäni tatteihin verrattuna sclerotia potkaisee huomattavasti äkäisemmin. Itsellä vaikutukset alkavat yleensä alle 20 minuutissa ja fiilis on monesti kuin tippuminen tyhjyyteen. Annokset ovat olleet yleensä starttina 8-18 grammaa ja tarvittaessa lisää matkan varrella, aina kahteen pussiin eli jonnekin +30 grammaan asti. Nämä soveltuvat erittäin hyvin annoksina syötäviksi, esim. 12+10 tjsp. Tatteihin verrattuna omaan makuun todella värikästä menoa ja visuaalisesti sanoisin tryffeleiden tekevän näköhavainnoista terävämpiä, siinä missä tatit tuppaavat sotkemaan kaiken. Fiilis tatteja vastaan jotakuinkin tekno vs. orgaaninen, kaupunki vs. maaseutu, tai jotain sinnepäin.

Kokemukseni eri nimillä myytävistä lajeista:
Mexicana: vältä, huonoja viboja ja tehoton vs. muut.
Tampanensis: Huomattavasti kevyempi meksikaanojen tavoin, mutta hintansa väärti. Näistä kahdesta ehdottomasti parempi.
Pandora: Edellisiä tykimpi. Värikäs ja filosofinen. Jostain syystä joka kerta tuli pohdiskeltua negatiiviisia asioita, kuten kuolemaa.
Hollandia: Ehdoton suosikki. Värikäs ja syvä kokemus. Erittäin vahva lajike muihin verrattuna, ilmeisesti johtuen pitkästä kasvuajasta ja huolella valikoidusta genetiikasta.
Utopia: Toinen huippuvahva lajike. Samaa henkeä Hollandian kanssa. Ei negatiivista sanottavaa.

Maun puolesta näissä ei aluksi ollut ongelmaa, mutta sittemmin oksennusreaktioita on tullut jo pelkästä hajusta. Kuuluu kuitenkin asiaan ja hoituu perinteiseillä suklaakekseillä. Kaksi jälkimmäistä ovat erittäin vahvoja ja visuaalisia, suosittelen aluksi lähtöä noin puolikkaasta pussista. Pussi säilyy jääkaapissa syömäkelpoisena noin kuukauden, mutta menettää tehoaan hitaasti ja varmasti, kannattaa siis tähdätä nopeaan toimintaan.

Mykologiasta kiinnostuneet voivat kuulemma kasvattaa näitä helposti kotioloissa.

Disclaimer: sivistysvaltioissa näiden syöminen on laillista.

[Isavela]

Itseäni on ruvennut kiinnostamaan nää tryffelit tosi paljon. Itseasiassa kuulin niistä aika äskettäin vasta ja yllätyin, et kerrankin jotain mistä en ole kuullutkaan Sienet (silokit) on mun ehdottomasti lempideeli, ylitse muiden ja tykkään niiden poimimisesta, se tuo oman fiiliksen kokemukseen ja jotenkin arvostaa niitä eri lailla, kun itse käynyt ettimässä ja kuivattaa jne. Mut se sienistä, ne on mulle tuttuja isoillakin annoksilla ja koskaan ei sienistä ole tullut pahaa trippiä.

Kiinnostaa nää tryffelit, kun kerrotaan niiden olevan hiukan pehmeämpiä vaikutuksiltaan ja voisi olla mielenkiintoinen kokemus muutenkin. Mietityttää vaan se annostus, jos on esim 25g tuoreita tryffeleitä, riittääkö se kahdelle vai yhdelle? Silokkeja syön yleensä semmosen kourallisen, ehkä 1-5g tilanteesta riippuen, harvemmin punnitsen paljonko siinä on, silmämääräisesti katon suunnilleen.

[PsykeAnonyymi]

Kyllä tuo 25 grammaa riittää hyvin kahdelle. 5 grammaakin toimii jo ihan mukavasti, mm. 5, 15 ja 30 grammaa tullu popsittua joskus. 25 grammaa yhteen on tosi vahva ja intensiivinen setti, en suosittele. Itsellä tryffeleissä pienempi määrä on yleensä parempi, ei tuu niin paljon bodyloadia yms.

[franzi]

Yleensä suositus on se 15g. On tullut otettua 30g annoksia myös. Kokemus on silloin hyvin intensiivinen. Tuollaiset annokset kannattaa ottaa yksin, koska kovin seurallinen ei silloin ole. Ajatus juokseen nopeammin, kuin pystyy tuottamaan sanoja ja kun hakee sanoja, niin ajatus jo hävisi. Eli jos haluaa ottaa jonkun seurassa, niin silloin suosittelen pienempää annosta.

[Isavela]

Ok, kiitos vastauksista. Täytynee hieman vielä lueskella tietoa tryffeleistä, oisko suositella jotain tiettyä luettavaa?

[LaserParty]

Tänään lähtee liikkeelle oma kasvatusprojekti. Kaikki tarvittava on hankittu, nyt vaan onnistunut suoritus ja odottamaan. Voin raportoida tuloksista, itse prosessihan on vaikka tattien kasvattamiseen verrattuna suorastaan naurettavan helppo.

Mitä noihin annostuksiin tulee, 25 grammaa jaettuna kahdelle olisi ollut riittävästi kaikilla testaamillani "lajikkeilla", noviiseille varmaan liikaakin ainakin noiden vahvimpien kanssa. Olen itse melko herkkä deeleille, mutta missään tapauksessa en lähtisi suosittelemaan 30 gramman annosta, jos siis kertarysäyksellä oli tarkoitus syödä? Itse suosin reilun kympin starttia ja sitten vaikka toinen samanlainen perään olon tasaantuessa. Pari kertaa tullut mielenkiintoinen Inception tyyppinen trippi tripissä -efekti, huikeaa settiä.

[veke]

Onks kukaa keittäny teetä noist "pähkinöistä" ??

[LaserParty]

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, tryffelit on way to go, jos tavoitteesi on pitää viljelmää omaan käyttöön. Omassa kokeilussa tuli vedettyä osa yksityiskohdista vihkoon, mutta siellä ne porskuttavat. Kloonaaminen on naurettavan helppoa puuhaa myös. Tähän jäi kittien tilailu mun osalta, en näe mitään syytä miksen söisi näitä samasta kantaäidistä lähtöisin olevia herkkuja vielä eläkkeelläkin. Puolen litran purkista tuli 43 grammaa ja kun en keksinyt parempaakaan ideaa, niin heitin jyvät sadonkorjuun jälkeen takaisin purkkiin ilman mitään varokeinoja kontaminaation varalle, ja niin vain näyttäisi 2. aalto tekevän tuloaan. Paras idea ikinä.

Mitä tuohon teen keittelyyn tulee, niin teoriassahan se onnistuu vallan hyvin. Lukemani perusteella veikkaan, että suurin haaste tulee olemaan kuivien kikkaroiden saaminen homogeeniseksi jauheeksi. Voin koittaa tässä lähiaikoina ja raportoida tuloksista.