Opiaattien käytön lopettaminen

Keskustelua ja kokemuksia päihteidenkäytön hillitsemisestä. Rakentava ilmapiiri on ehdottomasti sallittu.
Petri6
OD
Posts: 1348
Joined: Mon 21 Jun 2010, 20:26

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by Petri6 » Fri 08 Nov 2013, 15:42

Velho wrote:nyt vähän vituttaa se että kun joskus varmasti haluan päästä tuosta metadonista niin se tulee olemaan yhtä helvettiä mitä nyt huomannut vain 1 päivän annoksen saanti jäänyt väliin ja se olotila on jo siinä vaiheessa jotain niin helvetillistä, tulee vain kelattua että metadonissahan on helvetin pitkä puoliintumis aika et ne reflat tulee kestämään varmasti pitkään ja tosi voimakkaina pysyvät varmasti sen ensimmäisen kuukauden. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa :doh:
(Oli vähän vaikea päättää, mistä kohtaa lainauksen aloittaa, kun koko viesti sisälsi vain pari välimerkkiä ;))

Mutta niin olen myös ymmärtänyt, että metadonin vieroitusoireet ovat yhtä pitkät kuin buprenkin, mutta paljon intensiivisimmät. Käsittääkseni yleisesti pidetään vittumaisimpana opioidina lopetaa. Tietysti tässäkin asiassa annoskoko ratkaisee paljon sekä se, millä aika taululla ja kuinka onnistuneesti sitä pystytään pudottamaan.
"Yksi vaarallisimmista huumeiden käyttötavoista on niiden poliittinen käyttö." -Nils Christie & Kettil Bruun

_Balance_
Karvakuono
Posts: 19
Joined: Sun 15 Jun 2008, 15:09

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by _Balance_ » Thu 19 Dec 2013, 20:34

Täälläkin ollaan lopettamassa opiaattien(subutex) käyttöä. Vähän tietoa miten tähän on tultu. Oon kolmekymppinen. Tramaleita ja subutexiä aloin käyttämään 7 vuotta sitten. Ensimmäiset 4 vuotta käyttö oli vain viikonloppukäyttöä, eikä edes joka viikonloppuista. Johtuen duuneista. Noihin aikoihin meni myös vauhtia sekä sauhuja. Viimeiset 3 vuotta on tullut vedettyä Subua+piriä+erilaisiin pillereitä+hatsia lähes päivittäin. Bentsot sain lopetettua n. pari vuotta sitten avokatkon tiputusohjelman kautta, sekin oli yhtä hellvettiä. Bentsoja tuli syötyä kolmisen vuotta respalla. Subu on ollut siis Se pääpaskiainen jo sen reilun 3vuotta. Päivittäin meni 2-8 milliä. Sitten menin elämäni ekaa kertaa 2 viikonkatkolle. No se oli ihan ok. Mut kun sieltä lähdin niin retkahdin... olin viikon kentällä ja ehdin vetää jonkun 3 kasipalloa+piriä sekä sauhuja. Sitten tulin järkiini ja muutin siskon luo 200km päähän maaseudun rauhaan. Tuossa viikossakin sai reflat takas.. reseptorit varmaan herkässä? Mukaan siskon luokse sain haalittua jokusen bentson, muutaman lyytin, askin sirkkoja. Oon ollu ny täällä 1,5 viikkoa(muutan varmaan tänne päin) ny sit noi kasaan saamani pillerit loppui. Menin sit yksityiselle selittää tilannetta. Lekuri kysyi mikä musta ois hyvä lääkitys... sanoin et lyrica. Ei tule kuulemma kuuloonkaan ku oli ollu just palaveri niiden vaarallisuudesta... ajattelin et voihan vitut kai sieltä kohta tulee paketti imovaneja tms. No lande lekuri kirjoitti sit 100kpl 2mg xanoreita :) mikäs siinä. Bentso koukkuun vaan en haluu, mut eikai ny sadasta sellasta saa? Muutaman heitän päivässä naamariin ja aspiriiniä perään. Puolitoista viikkoa on siis viime vedoista. Alkaa pahin särky helpottaa. Nukkuminen vaan todella hankalaa eikä saa sellaista syvää unta sekä paleltaa. Liikuntaa oon yrittänyt harrastaa ja se todella auttaa. Taistelu jatkuu periksi ei anneta! Voimia kaikille jotka yrittää sätkiä pois samanlaisesta suosta <3

Pen
OD
Posts: 1294
Joined: Tue 19 Jun 2012, 15:26
Location: Tampere

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by Pen » Thu 19 Dec 2013, 21:27

^ Kunhan et tavaksi ota taas niitä bentsoja syödä niin ei kai siinä mitään? Varmaan viikko kaks ni on reflat ohi ja voi lopettaa xanorien syönnin kun ei tarvitse enään helpotusta refloihin?




Itselläni on vähän oppareiden kanssa kans mennyt hanskasta viimeisen puolen vuoden aikana kun dissot jouduin lopettamaan ja kaipasin jotain korvaamaan niitä. Alkuun otin vuosia kerran tai pari kertaa kuussa, sitten muutama kuukausi sitten lipsu siihen kerta viikossa ja nyt menee jo 2-5 kertaa viikossa tota buprea. Joskus harvoin heppaa, tramaleita tai oksyy ja oishan tossa kodeiiniakin mutta ei sillä mitään tee.

Psyykkinen koukku on siis tullut, oon välillä pitänyt viikon taukoja ja testannut että onko fyysisiä refloja, mutta ei ainakaan toistaiseksi. Mutta tätä menoa jos jatkuu, niin varmasti alkaa fyysisiäkin refloja tulemaan jossain välissä. Eikä välttämättä vain subusta.

Bentsoja ja lyricoitakin nimirräin menee myös tolleen parina kolmena päivänä viikossa, joten niihinkin koukkuuntumispotentiaali on korkea. Harmi että ei keksi muita päihteitä tilalle ja ei mukamas pysty olemaan ilman vähintään kahta "kuosia" per viikko. :roll: Vaik eihän noista enään oikeen kuosei edes saa, buprest ainakaan ellei heitä jotain 10 mg rivaa ja grammaa lyricaa siihen päälle.

Viimeksi nuokut sain kun otti 4 mg rivaa, 6 mg nopeeta xanoria, 1500 mg lyricaa ja 2 mg buprea nenään.

Lähes joka kerta petyn kun otan buprea kun en saa oikeen minkäänlaisia oloja, mutta silti sitä tulee otettua uusiksi siinä toivossa jos nyt irtoais. Tulee vaan kalliiksi kun menee 20-25€ bupreen, joku 10€ bentsoihin ja toinen kymppi lyricoihin että saa jonkinlaisen combon päälle joka futaa.

Nytkin pitäisi vaikuttaa n. 4 mg buprea nasaalisesti, osa rektaalisesti, 15 mg dormicum rektaalisesti, 40 mg pamia ja 225 mg lyrica - olo on selvä. Nopeasti laskettuna n. 45€ eikä oikein mitään mainittavaa olotilaa siis.



Millähän tota psyykkistä koukkua vastaan ois paras taistella? Aina tekee mieli testata et joskohan ne olot sais, vaikka tietää että jos on ottanut 5 päivää sitten viimeks niin eipä niitä oikein saa. Vähintään 2 viikkoa pitäisi aina olla taukoa jotta olisi käyttämisen arvoista.

Taino siis joo, vaihtaisin ketamiiniin / MXE:hen joita ennen käytin jos mahollista, unohtuis subu aika nopeasti kun ei tästä koskaan oo hirveemmin nauttinut.


Tavoitteenihan olisi että "joka toinen viikonloppu opiaattia + bentsoa, joka toinen viikonloppu lyricaa + bentsoa ja jotain muuta sitten viikolla vaikka yhtenä tai kahtena päivänä" - noin ihan niinku viihdekäytön kannalta. Mutta lyricaa, bentsoja ja subua on nurkissa suuria kasoja niin itsekuri on mitä on..

Saa nähdä kuinka käy, niin pitkään kuin rahallisesti ei ole ongelmia ei sinänsä haittaa että "douppia menee hukkaan" tai pitää ottaa hirveitä comboja että saa nuokkuja, mutta onhan siinä oma vaaransa eikä se aivan järkevää ole.

_Balance_
Karvakuono
Posts: 19
Joined: Sun 15 Jun 2008, 15:09

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by _Balance_ » Fri 20 Dec 2013, 00:38

Pen wrote:^ Kunhan et tavaksi ota taas niitä bentsoja syödä niin ei kai siinä mitään? Varmaan viikko kaks ni on reflat ohi ja voi lopettaa xanorien syönnin kun ei tarvitse enään helpotusta
Joo en meinannutkaan syödä kun mitä tarvitsen, varmaan sen pari viikkoa jos rouhis. Tosiaan en siihen bentso koukkuun enää haluu takas. Heitän / vaihdan loput kaverille(budiin tai lyricoihin). Ganja ja olut linjalla aion jatkaa ja ehkä joskus hyvissä bileissä jtn. nopeeta tai tatteja thats it.

Koita säkin Pen keksiä jotain muuta tilalle. Tarinasi kuulosttaa aivan samalta kuin mun, aluks silloin tällöin jne... sit huomaa et ei vittu se en oo minä joka päättä mun elämästä. Tuonkun tajusin ja parin kaverin arkkua kanoin aloin mietti tosisaan lopettamista. Vaikka myönnän, et onhan se mukavaa kuosailla buprella ja lyyteillä, siihen pari bisee kylkeen.. Mut vaaralista ja kallista. Pitemmän päälle. Peace.

_Balance_
Karvakuono
Posts: 19
Joined: Sun 15 Jun 2008, 15:09

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by _Balance_ » Mon 23 Dec 2013, 03:58

Kirjoittelen taas vähän miten homma etenee, jotekin terapeuttista kirjoittaa.

Elikkäs taistelu jatkuu. Nyt on 2,5 viikkoa ku viimeks vedin vedot. Ei tässä vielä voittajia olla, mut periks ei annetta. Sain parikymmentä 300mg lyytiä ja sit on noita xanoreita. Pahimmat kivut alkaa oleeen ohi. Enemmän sellasta lievää masennusta, et mitäs sitten.. Ja valehtelisin jos sanoisin et ei tekis vetoja mieli. Mut se loppu nyt. Hommatkaa muuten valmiiks tarvittavat lääkkeet, mulla kävi nii et hommasin ihan liian vähän ja kiva sit refloissa säätää lisää onneks se kävi helposti.

Salilla oon muutaman kerran käyny. Sellasta kevyttä settiä vetäny ja todellakin tulee hyvä fiilis siitä. Sählyä pääsen kans höntsäilee kunhan nää joulut menee ja alkaa vuorot pyöriä. Kaks kertaa ois sähly viikossa, taitaa alkuun kerta riittää:) taistelu jatkuu! Hyvää joulua kaikille vaulttilaisille :)

User avatar
growy
Kameleontti
Posts: 833
Joined: Fri 16 Jun 2006, 23:31

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by growy » Tue 07 Feb 2017, 23:35

Holla! pitkästä aikaa kirjautuneena Vaulttiin,ja vieläpä jotain kirjottamaan! :cheers:

Tässä oon nyt abouttiarallaa vuoden-puolitoista miettinyt ja yrittänyt lopettaa tän saatanallisen Luciferin keksinnön; bubrenorfiinin.
Aluksi meni semmonen puolivuotta tossa noin.3,5v sitte elämä todella päin vittua, tuli ero naisesta,meni duuni ja muutenkin tuntu et meni elämältä pohja, tähän tietysti "kavereilla" oli parannuskeino nimeltään kuositus,ja siinä meni se puolisenvuotta aika sumeissa merkeissä,eniten varmaan meni bupree,kunnes sitte "havahtu" siihen että jumalauta tässähän on tosiaan hetki mennyt melkeinpä päivittäin nasaalisesti bupree,annokset aika vaihtelevia mutta siitä millistä ylöspäin..
Kelasin et lopetan sillon mut sit hetken oltua selvillä maailma vaan tuntu kaatuvan uudestaan päälle kun mikään ei menny niinku ois pitäny.. Siin oli kaikenlaista paskaa ja sitä tietysti parantelin buprella,sitä kun tuntu olevan jokapaikassa vastassa.
Kohta sitä huomas et koko kaveripiiri on melkeen kaikki narkkeja, joillakin oli jo aika kova tausta opiaattien/bupren kans,I.V käyttöökin. Ite olin ns.viimesimpiä kaveripiiristä jotka sit neulaankin retkahti, aluks kattelin touhua pitkään nokkia vedellen et ei kyl ikinä hihaan,yhtään mitään,mut sit ku kaikki siin ympärillä hääräs neulojenkans niin jotenki se kai vaan alko tuntuu niin "normaalilta",eikä siis aikaakaa kun "kaveri" löi mulle ekat vedot. Vittu et kadun sitä hetkeä,mut tosiaan elämä oli sillon raiteiltaan henkilökohtasista syistä,ja toki jo doupinkans oltiin jo siin vaiheessa et ei sitä enään siinäkään vaiheessa ihan seinään pystyny lopettaan.
Pitkään meni vähä niinku ajattelematta koko asiaa,et vittu sitä on pahasti jumissa,kaikki meni aina niin iisisti sen saamisen suhteen,jossei itellä ollu niin kyllä aina joku "jeesas" (olin tolloi vähän yli 20v,eli nuori ja tyhmä vielä (tosin vieläkin :x )
Sit alko elämäs meneen asiat vähä paremmin,tuli selkeyttä moniin asioihin ja niitä pysty alkaan selvitteleen, mut sit aina se buprekoukku jotenkin "jarrutti" kaikkee,se on kyl tosi kova tunteidenturruttaja.
Sitte oli ollu päivittäistä käyttöö abt.1,5-2v,ja kelasin et nyt tää paska saa loppua. Tankkasin varastoon tramalia,jokusen kontin,panacodeja,benzoja ja pilvee ja lähin isovanhempien kans mökille (eivät tienneet mistään käytöstä saati lopetuksesta),ja siinä sit varmaan ekaa kertaa olin yli 3pv ilman ja kelasin et ei nää niin pahat oo,ku oli tosiaan millä lääkitä,mut sit kävikin et ohhoh,benzot alkaa oleen finito opiaateista puhumattakaan. Iski paniikki,mut kelasin silti et tää käyttö saa nyt oikeesti jäädä.
Ekana loppu dulla,sitte benzot,sitte panacodit ja lopuks oli jäljellä enään Tramalia. Muistan et jotain viikon vähä yli oli menny,aamulla heräs ihan vitullisen paskaan oloon,kelasin et kuolen siihen oloon,naamaan n.600mg tramalia,aamupalalle ja sit alko tulee sähköiskui pään sisällä,seuraava muistikuva onki sit ku makaan isovanhempien auton takapenkillä menossa varmaan 100km/h kohti kotikaupunkia ja sairaalaa.
Kusetin tietty sairaalas et mitään oo menny ja lähin viel samana iltana pois,suoraa hakemaan buprea, oli kyl rankka se masis mikä seuras siitä et vittu sairaalaan johti se et yritti lopettaa...
Sen jälkeen koitin parin viikon päästä olla taas ilman bupree,tramaleilla,ilman benzoja ja sama setti,vitullinen epileptinen kohtaus,vaik ei oo ikin todettu siis aiemmin epilepsiaa,ja olin tota ennen kyl monii kertoja syöny tramalia ilman mitään tollasia kohtauksia????
Siit lähti sit benzokierre,ja nyt jos oon sen 2-3pv ilman nii kohtaus on ihan saletti.
Toi kokemus jäi niin pahasti tajuntaan et tuntu jotenki seiffimältä jatkaa vetämistä kun yrittää lopettaa (?!?!)
Siitä jatku sit vetäminen taas hyvin pitkään, ja sit tuli jossaivälis otettua tosi vahva trippi sienillä joka pisti kelaamaan uudestaan sitä lopettamista, Löin bupre-laastarin kiinni ja yritin kitkutella frendinkans mun kämpillä hatsii polttaen,se kela pysy kyl päässä aika pitkään et nyt tää loppu. Vaan eipä loppunu.

Nyt ollaan tässä,mä en edes oikeen enää tiedä kauanko täs on menny päivittäin,ton jälkeen on kerran tullu oltua 3pv ilman kun olin pidätettynä. Vittu se olo ku pääs sieltä,lensin suoraansanoen hakemaan helpotusta.

Mut tosiaan,nyt ollaan tässä,ja oon nyt puolisen vuotta ihan sillee vvakavissaan yrittäny löytää keinoo lopettaa, katko ei tuu kysymykseen koska tän kaupungin päihdehuolto on ihan saatanan päin vittua, katkolle ku menee saa pari pamia ja neki lasketaan parissa päivässä kokonaan alas... Tiedän etten kestä sitä,mulla reflat tulee todella nopeesti ja kovaa,annos ollu suurinpiirtein viimesen puoltoista vuotta 3-6mg päiväs,joskus saattanu olla et jääny johki milliin mut sit ollaan kyl aamulla kylmänä kalkkunana paskana henkisesti että fyysisesti,varsinki koska se UNETTOMUUS on todella psyykkeen päälle kovaa ottavaa ja raskasta,sitä ei vittu kestä!!!!!
Ainoo mikä refloihin jeesaa ns "hyvin" on Lyrica/Gabapentin,benzot alle ja päälle.
Mut ne maksaa tääl todella paljon,samoin ku benzot eli lopettaminen tulee todella kalliiks.

Oli pakko nyt vaan avautua et kuinka täs on vuodet menny, mä en oikeesti vaan vittu tiedä mitä mä teen. Mä haluan päästä eroon tästä ja kaikesta muustakin,tiedän toki ettei se tapahdu sormia napsauttamalla mut joku keino on oltava. "Stay strong"-kommentit ei oikeen auta vaik kyl se aina saa kelaamaan et kyl tää tästä. Mä tiedän vaa muutamia ihmisiä jotka kokonaan on päässy irti eikä se kauheesti kannusta et ne tosiaan mahtuu laskettavaks yhden käden sormilla... Kaikki pyörii sen ympärillä,ja tuntuu et nyt ei edes "voi" lopettaa,on nii paljo kaikkee mitä pitää tehdä enkä voi kärsiä refloja samalla..Plus tää talvi....

Onkohan tää nyt joku avunhuuto vai pelkkä avautuminen,en tiedä mut tuntu vaan tarpeelliselta nyt pyytää apua. Sanokaa mitä tehdä? Neuvoja,niksejä,kaikkee otan vastaan ja oon kaikesta kiitollinen,erityisesti siitä et tää foorumi on olemassa.

Jumala tuu apuun,mä haluan elää.
Ulottuvuuksien kuvitteleminen on meille vaikeaa, koska elämme kolmiulotteisessa avaruudessa ja kiidämme ajan mukana eteenpäin.

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Tue 07 Mar 2017, 18:47

growy wrote:Onkohan tää nyt joku avunhuuto vai pelkkä avautuminen,en tiedä mut tuntu vaan tarpeelliselta nyt pyytää apua. Sanokaa mitä tehdä? Neuvoja,niksejä,kaikkee otan vastaan ja oon kaikesta kiitollinen,erityisesti siitä et tää foorumi on olemassa..
Toi on vaikeaa. Mä tiedän. Mä käytin 4.5 vuotta. Viimisen vuoden aikana yritin tosissani lopettaa. Epäonnistuin kerta toisensa jälkeen. Nyt uuden parisuhteen myötä oonnsaanu voimaa lopettamiseen. Mut ei sekäbmenny tostanoin vaan... kerran sorruin välissä olin kolme viikkoa ilman jasit tuli viikon putki. Mutta nyt olen tilanteessa että olen ollut taas 10 päivää ilmqn bubrea. Apuna ollut päivittäin 75mg lyrica x2. Ja diapam 5mg x 2. Joskus ottanut panacodeja. Mut mulla nyt vast alkanu aivot selkiytymään. Ja vittu se lopetus oli vaikeaa ja en yhtään yritä pulllistella päässeeni irti. Mutta olen nyt tosi vhvoilla ekaa kertaa tän mun lopullisen lopetuksen myötä. Tsemppiä ihan vitusti! Mut yks vinkkki. Sä itse muutat elämäs janereflat ei kestä loputtomiin. Kyse on omasta elämästä. Ja älä välitäbvaikka melkeinbkaikki tuntuu epäonnistuvan. Ole poikkeus. Ja voita se!

Ja sit kun ne sun aivojen omat kemiat alkaa taas toimimaan niin silloin vasta tajuat sen sumun mikä sulla on ollut päällä. Ps. Yritin lopettaa koko 4.5v aikana varmaan 20 kertaa tosissani. Uskon vain että en ollut vieläbtarpeeksi loppu siihen itsensäkusettamiseen. Se raja tulee vastaan kun tajuaa kuinka suossa sitä on ja alemmas ei enää pääse. Sillon vaan pitää päättää uskaltaa hypätä siihen lopetuksen ja erilaisen elämän vaihtoehtoon. Loppujen lopuks olet ja tunnet olevasi vitun vahva ja se jos mikä motivoi!!!

Laita yvtä jos tuntuu et haluut vinkkejä tai muuten vaan viestitellä. Yksin on vaikeeta ja kaikki apu mikä auttaa käytä se hyväks
Last edited by ferox on Wed 08 Mar 2017, 10:20, edited 1 time in total.
Reason: Quotea lyhennetty

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Sun 23 Apr 2017, 16:38

Pitkään funtsinut lopettamista. Kerran soitin ja varasin ajan päihdeklinikalle ajatuksena avovieroitus, mutta jätin menemättä. Tuo koneisto tuntuu niin hemmetin valtavalta ja raskaalta,että en tiedä jaksanko alkaa taistella esim. korvaushoitoa tai hidasta avovieroitusta.

Buprea menee 2-4mg IV päivittäin. Piikkihimo on valtava, ja se lienee suurempi ongelma, mutta haluaisin päästä siitä eroon. Pohdin tässä erilaisia vaihtoehtoja omatoimiselle vieroitukselle: hiljalleen annoksen tiputtaminen, yritetty monesti ja epäonnistuttu yhtä monesti; kylmäkalkkuna, kokeiltu muutamia kertoja, epäonnistuttu yhtä monta kertaa; yritys lopettaa bupre bentsojen/lyricoiden/tramalien avulla, epäonnistui.

Nyt tuli mieleen metadoni. Jos hommaisin metadonia, ja selvittäisin milä on pienin annos millä viekkarit saa pois. Tässä olisi etuna piikittämisen lopettaminen. Arvioisin, että 20mg pärjäisin hyvin, niin että ei mitään oloja vaan pysyisi terveenä. Jos ensin ajaisi aika nopeasti bupreannoksen minimiin, sitten olisi ilman niin kauan kun reflat alkaisi, sitten ensimmäinen metadoniannos.

Kroonisessa käytössä bupren pitäisi poistua elimistöstä kokonaan n. 10 vrk kuluessa. Käyttäisin metadonia vähintään 7 vuorokautta pienimmällä mahdollisella annoksella. Sitten kun bupre on poistunut elimistöstä alkaisin ajaa metadonia alas 5mg viikossa.

Päivä 1: viimeinen annos buprea, 1mg
Päivä 2: muutama bentso
Päivä 3: muutama bentso
Päivät 4-10: 20mg metadonia
Päivät 11-17: 15mg metadonia
Päivät 18-24: 10mg metadonia
Päivät 25-31: 5mg metadonia
Päivä 32: *sormet ristissä* olen reflaton.

Metadonia tarvittaisiin siis 350mg tuolla suunnitelmalla. Jos olisi 400mg niin jäisi vielä pelivaraa jos titraaminen on liian nopeaa, tai vielä 5mg viikon jälkeen ottaisi 2mg viikon.

Mitähän muut tuumaisivat suunnitelmasta. Uskoisitteko että 20mg riittäisi?

EDIT: Tolet kyllä ovat korkealla. Tässä parin vuoden aikana on tullut kokeiltua aika lailla kaikki opioidit aasta ööhön. Herskabingejä, U-47700bingejä, oxybingejä, hydromorfonibingejä ja fentanyylibingejä ollut välissä. Bupre on se bread and butter kuitenkin, saatavuuden ja edullisuuden vuoksi.

800mg oksikodonia kesti viikonlopun, 64mg hydromorfonia kesti parikolme päivää, 3g herskaa kesti viikonlopun jne. Buprea olen ottanut maksimissaan 24mg vedot ja se toimi samalla tavalla kuin tuo päivittäinen 2-4mg. Ei tarkoitus leuhkia, vaan antaa osviittaa toleransseista, jotta tuo metadoniannos menisi edes suurin piirtein raameihin.
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

User avatar
zerk
Moderator
Posts: 2311
Joined: Thu 23 Sep 2010, 12:17
Location: TURKU

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by zerk » Sun 23 Apr 2017, 18:17

Välttäisin metadonia viimeiseen asti. Se on varsin ongelmallinen opioidi monella tapaa.

Hanki 1-2 kuukaudeksi catapresania, bentsoja (lyhyt- ja pitkävaikutteisia) ja lyricaa. Älä vitussa hanki tramadolia tai kodeiinia. Opioideja nekin on. Kun kamat on kasassa niin pudotat bupreannoksen viikossa minimiin, ja kun reflat oikeasti alkaa, niin sitten hyppäät lopetuslääkkeiden varaan. Siinä on se fyysinen puoli. Helppoa.

Vaikeampaa on saada elämään uutta sisältöä. Hankkisin sinuna hoitokontaktin A-klinikalle. Sieltä sulla on mahdollisuus saada apua siihen kaikkein vaikeimpaan osaan. Pelkkä keskusteluapu voi olla aivan helvetin kova juttu.

Mut tässä se vaikein kysymys; haluatko oikeasti lopettaa? Ootko kysynyt tota itseltäsi? Vai onko tässä tarkoitus vain pudottaa tolet nolliin ja sit jatkaa kohta uudelleen? Lopetus ei ole vain se fyysinen helvetti. Se vaatii elämän täydellisen uudelleenjärjestämisen.

Toivottavasti onnistut, onnea matkaan. Mutta älä perkeleessä vedä metkua.
^^@_

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Mon 24 Apr 2017, 01:18

zerk wrote:Välttäisin metadonia viimeiseen asti. Se on varsin ongelmallinen opioidi monella tapaa.

Hanki 1-2 kuukaudeksi catapresania, bentsoja (lyhyt- ja pitkävaikutteisia) ja lyricaa. Älä vitussa hanki tramadolia tai kodeiinia. Opioideja nekin on. Kun kamat on kasassa niin pudotat bupreannoksen viikossa minimiin, ja kun reflat oikeasti alkaa, niin sitten hyppäät lopetuslääkkeiden varaan. Siinä on se fyysinen puoli. Helppoa.

Vaikeampaa on saada elämään uutta sisältöä. Hankkisin sinuna hoitokontaktin A-klinikalle. Sieltä sulla on mahdollisuus saada apua siihen kaikkein vaikeimpaan osaan. Pelkkä keskusteluapu voi olla aivan helvetin kova juttu.

Mut tässä se vaikein kysymys; haluatko oikeasti lopettaa? Ootko kysynyt tota itseltäsi? Vai onko tässä tarkoitus vain pudottaa tolet nolliin ja sit jatkaa kohta uudelleen? Lopetus ei ole vain se fyysinen helvetti. Se vaatii elämän täydellisen uudelleenjärjestämisen.

Toivottavasti onnistut, onnea matkaan. Mutta älä perkeleessä vedä metkua.
Metadoni toki on vahvaa, mutta jossain määrin tuttu substanssi. Tarkoitushan ei olisi käyttää sitä kuin maksimissaan 4vk pienellä annoksella jatkuvasti pudottaen. Idea olisi puhdistaa kroppa bupresta kivuttomasti, ja metkun kanssa piikkihommatkin jäisivät automaattisesti pois peleistä.

Kuten jo mainitsin, olen yrittänyt ehdottamaasi lukemattomia kertoja; nopea alasajo, refloihin pregabaliinia ja bentsoja yms. Ei ole koskaan onnistunut. Fyysisiä refloja en pelkää, ne menevät ohi parissa viikossa. Mentaalipuolen reflat on se pahin. Ensimmäisellä nopealla alasajolla isku keskivaikea masennus ja pitkä työkyvyttömyys, palasin bupreen. Kylmäkalkkunan jälkeen olin ihan oikeasti todella, todella lähellä itsemurhaa. Tuotteet ja suunnitelmat ja kaikki oli jo valmiina, "pitkä piikki" oli jo käsivarressa. En uskaltanut, palasin bupreen. Senkin jälkeen olen tehnyt 2 kertaa saman jutun, tarvittavat substanssit (3 kpl 100mcg fentanyylilaastaria, pregabaliinia ja läjä bentsoja) ja suunnitelmat, jänistin ekalla kerralla. Tokalla kerralla tärkeimmät tuotteet (400mg metadonia) eivät saapuneetkaan pienestä mokasta johtuen, joten sitten vain vedin 200mg oksikodonia minkä piti olla buusteri metkulle, ja söin pamit (100kpl 10mg) pikkuhiljaa pois.

Olen tällä hetkellä diagnoosilla "krooninen c-hepatiitti", "keskivaikea masennus" ja "epämääräinen ahdistuneisuus", "aikuisiän ADD" ja selän alimmassa nikamavälissä "spondylolisteesi ja spondyloyysi". Olen psykpolin asiakas ja kävin terapiassa aikani, mutta sen lopetin.

Kymmenisen vuotta sitten lopetin vajaan kymmenen vuoden sekakäytön. Nykyinen relapsi tapahtui 2014-2015 ikävän ihmissuhdesopan jälkeen. Naiset...

Tuo onkin se vaikein kysymys: olenko valmis. En tiedä, olen käynyt sisäistä keskustelua lukemattomia kertoja. Haluaisin olla, toisaalta osa minusta on sitä mieltä että en pysty siihen enkä haluakaan. Toisaalta olen pystynyt siihen jo kerran, ja silloin olin todella huonossa jamassa; ei asuntoa, valtavat velat ulosotossa, luottotiedot menneet jne. Nyt olen matkalla kohti velkoja joita en pysyy maksamaan, raha riittää juuri ja juuri vakituisesta työsuhteesta huolimatta. C-hepatiitti diagnoosin (diagnoosi vuonna marraskuussa 2014) jälkeen annoin periksi ja en enää välittänyt mistään. Olen alkanut eristäytymään ja elämä pyörii Subutexin, sen hankkimisen ja sen vetämisen ympärillä.

Järkiperustein ajateltuna buprenorfiini ei anna minulle mitään, mutta se vie kaiken. Kuitenkin koen käyttäväni sitä masennus- ja kipulääkkeenä, ja tietysti että reflat pysyy poissa. En oikein osaa mieltää buprea enää huumeeksi, koska ei se tuo minulle mitään mielihyvää tai oloja, kunhan pystyn olemaan. Itsekusetustahan tämä on, niin kuin kaikki päihteiden liikakäyttö, mukaanlukien se kuuluisa "korkeamman moraalin viihdekäyttö".

PS. Se minkä tiedän, on että että haluan olla onnellinen ja kivuton. Käykö se sitten korvaushoidossa, nykyisellä tahdilla, onnistuneella vieroittautumisella, en tiedä. Oikeastaan aivan sama, kunhan saisin vain olla onnellinen ja kivuton.
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

User avatar
zerk
Moderator
Posts: 2311
Joined: Thu 23 Sep 2010, 12:17
Location: TURKU

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by zerk » Mon 24 Apr 2017, 03:35

Tilannettasi sen tarkemmin tuntematta väittäisin, että sun paikka on toistaiseksi korvaushoidossa. Ihanteellisessa tilanteessa saisit tueksi pitkäjänteistä terapiaa. Väkisin lopettaminen on imo turhaa itsensä kidutusta. Mua vituttaa suunnattomasti se, että kaltaisesi ihmiset eivät kiinnosta juuri ketään, ja siksi oikeasti toimivaa apua on helkkarin vaikea saada. Lähden mielellään puhumaan asiasta kanssasi privassa tai irkissä - asiat voi selkiytyä reippaasti kun saa puhua niistä vapaasti.

Näkisin, että KH voisi tarjota sulle ainakin väliaikaisesti elämänhallintaa ja rakennetta, ja ennenkaikkea pysyvän hoitokontaktin ja douppimaailmasta eroon pääsemisen. Sulla on selkeästi halua päästä pois nykytilanteesta, joten olisit mielestäni mallikandidaatti korvaushoitoon.

Moni lääkäri katsoo sun tilannettasi ja toteaa, että päihdeongelma on kaiken syy eikä seuraus, eikä siksi välttämättä edes suostu antamaan käypää hoitoa ennen päihteiden alasajoa. Samassa tilanteessa on todella moni. Tämä on Suomessa aika karsea ongelma.

En osaa antaa muuta neuvoa kuin sen, että yritä päästä KH-jonoon. Mielestäni lopetusyritys ominpäin tässä kohtaa olisi virhe. Reflojen jälkeen olisi edessä paluu siihen vanhaan sairaustilanteeseen. Subusäätö poikki KH:lla ja sitten muut sairaudet hoitoon. Pidän sulle peukkuja. Kaikki ansaitsevat elää ilman turhaa kipua ja tuskaa. Kipukroonikkona symppaan tilannettasi kovasti.

edit; Tiedän myös pari kipukroonikkoa joilla on pitkä päihdetausta. Kivunhoito onnistui näissä tapauksissa varsin hyvin ilman buprenorfiinia tai metadonia, joskin se vaati paljon aikaa ja vaivaa. Toivoa siis on vaikka minkälaisessa tilanteessa.
^^@_

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Mon 24 Apr 2017, 14:45

OpportuNisti wrote:
zerk wrote:Välttäisin metadonia viimeiseen asti. Se on varsin ongelmallinen opioidi monella tapaa.

Hanki 1-2 kuukaudeksi catapresania, bentsoja (lyhyt- ja pitkävaikutteisia) ja lyricaa. Älä vitussa hanki tramadolia tai kodeiinia. Opioideja nekin on. Kun kamat on kasassa niin pudotat bupreannoksen viikossa minimiin, ja kun reflat oikeasti alkaa, niin sitten hyppäät lopetuslääkkeiden varaan. Siinä on se fyysinen puoli. Helppoa.

Vaikeampaa on saada elämään uutta sisältöä. Hankkisin sinuna hoitokontaktin A-klinikalle. Sieltä sulla on mahdollisuus saada apua siihen kaikkein vaikeimpaan osaan. Pelkkä keskusteluapu voi olla aivan helvetin kova juttu.

Mut tässä se vaikein kysymys; haluatko oikeasti lopettaa? Ootko kysynyt tota itseltäsi? Vai onko tässä tarkoitus vain pudottaa tolet nolliin ja sit jatkaa kohta uudelleen? Lopetus ei ole vain se fyysinen helvetti. Se vaatii elämän täydellisen uudelleenjärjestämisen.

Toivottavasti onnistut, onnea matkaan. Mutta älä perkeleessä vedä metkua.
Metadoni toki on vahvaa, mutta jossain määrin tuttu substanssi. Tarkoitushan ei olisi käyttää sitä kuin maksimissaan 4vk pienellä annoksella jatkuvasti pudottaen. Idea olisi puhdistaa kroppa bupresta kivuttomasti, ja metkun kanssa piikkihommatkin jäisivät automaattisesti pois peleistä.

Kuten jo mainitsin, olen yrittänyt ehdottamaasi lukemattomia kertoja; nopea alasajo, refloihin pregabaliinia ja bentsoja yms. Ei ole koskaan onnistunut. Fyysisiä refloja en pelkää, ne menevät ohi parissa viikossa. Mentaalipuolen reflat on se pahin. Ensimmäisellä nopealla alasajolla isku keskivaikea masennus ja pitkä työkyvyttömyys, palasin bupreen. Kylmäkalkkunan jälkeen olin ihan oikeasti todella, todella lähellä itsemurhaa. Tuotteet ja suunnitelmat ja kaikki oli jo valmiina, "pitkä piikki" oli jo käsivarressa. En uskaltanut, palasin bupreen. Senkin jälkeen olen tehnyt 2 kertaa saman jutun, tarvittavat substanssit (3 kpl 100mcg fentanyylilaastaria, pregabaliinia ja läjä bentsoja) ja suunnitelmat, jänistin ekalla kerralla. Tokalla kerralla tärkeimmät tuotteet (400mg metadonia) eivät saapuneetkaan pienestä mokasta johtuen, joten sitten vain vedin 200mg oksikodonia minkä piti olla buusteri metkulle, ja söin pamit (100kpl 10mg) pikkuhiljaa pois.

Olen tällä hetkellä diagnoosilla "krooninen c-hepatiitti", "keskivaikea masennus" ja "epämääräinen ahdistuneisuus", "aikuisiän ADD" ja selän alimmassa nikamavälissä "spondylolisteesi ja spondyloyysi". Olen psykpolin asiakas ja kävin terapiassa aikani, mutta sen lopetin.

Kymmenisen vuotta sitten lopetin vajaan kymmenen vuoden sekakäytön. Nykyinen relapsi tapahtui 2014-2015 ikävän ihmissuhdesopan jälkeen. Naiset...

Tuo onkin se vaikein kysymys: olenko valmis. En tiedä, olen käynyt sisäistä keskustelua lukemattomia kertoja. Haluaisin olla, toisaalta osa minusta on sitä mieltä että en pysty siihen enkä haluakaan. Toisaalta olen pystynyt siihen jo kerran, ja silloin olin todella huonossa jamassa; ei asuntoa, valtavat velat ulosotossa, luottotiedot menneet jne. Nyt olen matkalla kohti velkoja joita en pysyy maksamaan, raha riittää juuri ja juuri vakituisesta työsuhteesta huolimatta. C-hepatiitti diagnoosin (diagnoosi vuonna marraskuussa 2014) jälkeen annoin periksi ja en enää välittänyt mistään. Olen alkanut eristäytymään ja elämä pyörii Subutexin, sen hankkimisen ja sen vetämisen ympärillä.

Järkiperustein ajateltuna buprenorfiini ei anna minulle mitään, mutta se vie kaiken. Kuitenkin koen käyttäväni sitä masennus- ja kipulääkkeenä, ja tietysti että reflat pysyy poissa. En oikein osaa mieltää buprea enää huumeeksi, koska ei se tuo minulle mitään mielihyvää tai oloja, kunhan pystyn olemaan. Itsekusetustahan tämä on, niin kuin kaikki päihteiden liikakäyttö, mukaanlukien se kuuluisa "korkeamman moraalin viihdekäyttö".

PS. Se minkä tiedän, on että että haluan olla onnellinen ja kivuton. Käykö se sitten korvaushoidossa, nykyisellä tahdilla, onnistuneella vieroittautumisella, en tiedä. Oikeastaan aivan sama, kunhan saisin vain olla onnellinen ja kivuton.
Täältä samat sanat voi laittaa privana viestiä jos tuntuu, että haluisi puhua jonkun kanssa ilman jeesustelua. Kun luet mun juttuja niin oon ollu tosi onneton ja masentunu pari kuukautta takaperin. Toivoa on. Se on vaan niin vaikeaa kun se toivo on tosi kaukainen ajatus ja elämä on todella raskasta sillon kun vaan sattuu ja mikään ei tunnu miltään. :( Tekee pahaa kun lukee ja kuulee kn ihmiset voi huonosti ja haluais asiat kuntoon. Tsemppiä tosi paljon!

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Mon 24 Apr 2017, 15:56

Kiitos kaikille tsempeistä, neuvoista ja vinkeistä! Kaikki lisävoima otetaan vastaan mitä saadaan.

Olen tällä hetkellä noihin aivan huonoimpiin aikoihin kuitenkin aika hyvässä jamassa. Aloitin Voxran 150mg/vrk viimeviikon keskiviikkona, ja siitä tuntuu näin nopeasti arvioituna olevan apua. Tukee myös ADD-oireilua, johon on 54mg/vrk Concerta. Concertasta en kyllä pidä yhtään, enkä sitä ole pitkään aikaan säännöllisesti käyttänyt. Varovaisen luottavainen olen että Voxralla lyödään kaksi kärpästä (ADD ja masennus/ahdistuneisuus) yhdellä iskulla. Annoksen nostoa olen ajatellut kuukauden jälkeen 300mg/vrk.

Voxra oli kerran jo vuosi sitten, mutta sehän meni IV-touhuksi joten heitin ne aika pian roskiin. Nyt olen taas jokusen kerran ottanut IV:nä, mikä huolestuttaa. Piikkikoukku on todella syvällä. Pakko lopettaa näiden rännääminen, tiedän että aivan helvetin typerää ja epäterveellistä. Sitä paitsi ne olot ei edes ole erityisen miellyttävät sen todella lyhyen (rush 1-3 sekuntia, nousut loppuu siinä viimeistään minuutin kohdilla) rushin ja nousun jälkeen. Itseasiassa huono olo iskee aina vartin jälkeen.

KH Suboxonella huolettaisi myös, koska kotiannosten kanssa kiusaus olisi todella kova. Luulen kyllä että koska mitään oloja siitä ei kuitenkaqn saisi, ja enää ei tarvitsisi miettiä hyötysuhteita ja säästämistä niin lopulta siitä pääsisin eroon. Jostain syystä pidän nokittamista erittäin epämiellyttävänä ja inhottavana touhuna, useinhan asianon juuri päin vastoin) eli siitä ei olisi pelkoa.

Eniten tässä hämmentää se hoitoonpääsemisen vaikeus. Jo masennuksen kanssa on ollut vuoden päivät sellaista vääntöä/kääntöä/säätöä että tässä ei enää ole edes mitään järkeä. Pompotellaan sinne ja tänne, kohdellaan ajoittain tylysti, lääkärit/hoitajat vaihtuvat kuin heiluriovista; kaikki alkaa aina alusta. Vuoden aikana minulla on ollut 3 eri työterveyslääkäriä, 4 eri psykiatria, 2 eri psykiatrista sairaanhoitajaa, ja kaikki mieluusti siirtäisivät vastuun jollekin muulle. Alkuun luvattiin "moniammatillinen tiimi akuuttipsykiatrian poliklinikalla". Tämä moniammatillinen tiimi oli käytännössä yksi psykiatri, joka sanoi että "noniin, sitten aloitetaan lääkeruletti...". Oli sentään rehellinen. ;)

Jännä juttu muuten, kun kerroin nuoruuden amfetamiinin runsaasta käytöstä ja mainitsin että on ADD diagnosoitu. Psykiatri naurahti, että "hehheh, klassista itselääkintää. Minkävahvuisen Concertan haluat?". Sitten kuitenkin kun on ollut bentsojen käyttöä nuorempana, niin "ei voi antaa, kun on sitä käyttöhistoriaa". Kummallinen logiikka. Sentään unettomuuteen sain toiselta lekurilta "1x 10mg Diapam illalla rauhoittavaksi".
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

User avatar
zerk
Moderator
Posts: 2311
Joined: Thu 23 Sep 2010, 12:17
Location: TURKU

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by zerk » Mon 24 Apr 2017, 21:54

Se on kyllä raivostuttavaa, että kunnolliseen hoitoon pääsy on tehty helvetin vaikeaksi, erityisesti juuri niille joille se on jo valmiiksi työn ja tuskan takana. Itse en olisi selvinnyt masennus- ja ahdistuskierteestä, puhumattakaan bentsokoukusta, ilman läheisten valtavaa apua. Omat voimat eivät olisi millään riittäneet avun hakemiseen.
^^@_

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Thu 04 May 2017, 21:22

Nyt on kulunut sellanen reilu kaksi kuukautta vissiin selvin päin eläneenä. En ole enää laskenut kuinka kauan olen ollut selvin päin lopetin sen 6 viikon jälkeen. Elämä on tasaantunut ja elän nyt arkea ja elämää missä ei enää jokapäivä tunnu selviytymiseltä. Nyt sitä ymmärtää miten loppujen lopuks on vapaa tekemään mitä vaan kun enää opiaatit ei määrää sitä voinko lähteä tai jaksanko lähteä mihinkään. Mulla ei oo tullut mitään sellasta ''pink cloud'' efektiä oikeestaan missä tuntuis et kaikki olisi vaan vitun ihanaa... Ennemminkin elämä vaan on ollut tosi normaalia ja hyvää tasasta elämää. Just sitä mistä periaatteessa vaan toivoi ja haaveili kun koukku oli vielä läsnä. On yksinkertasesti helpompi elää. ALussa tunteiden käsittely reflojen jälkeen vaati aikansa mutta nyt ne ei enää iske päälle niin kovaa kuin lopetuksen alussa. Nyt niihin osaa suhtautua ja elämäänhän kuuluu ne alamäet jahuonot päivät ja sit hyvät päivät. Just ne hyvät päivät saa sen ilon elämään. Nyt kokee kaikki elämän eri sävyt :) Tsemppiä kaikille lopettaville!

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Sun 14 May 2017, 22:53

Kahdeksas päivä ilman buprea, täysin streittinä; ei bentsoja/pregabaliinia tms. Edes alkoa en ole ottanut annostakaan. Tsiisus sentään mikä viikko takana, taidan olla hullu kun taas ryhdyn tähän kylmäkalkkunaan... Ensin tuli vatsakouristelut, olin todella lähellä mennä sairaalaan (käynyt pari kertaa aiemminkin Oxanest-piikillä), sitten kylmä/kuuma/hiki, sitten varpusparvi, sitten ahdistus ja levottomuus, sitten unettomuus. Viikko siis meni täysin vuodepotilaana (ellen ollut vessassa oksentamassa/ripuloimassa).

Mutta. Tuntuu siltä että pahimmat fyysiset on yllättäen jo ohi, vatsa nyt toki tulee temppuilemaan pitkään ja se on ihan tiedossa ja siedettävää. Jokohan sitä kohta pääsisi käymään kaupassa yms. Ne mentaalipuolen viekkarit on vain helvetillistä, mutta tässä pari vuotta masennellessa sitä on tottunut kaikenlaiseen paskaan. Ne alimmat viemärit missä mentiin välillä tuntuu nyt epätodelliselta, itsemurha-ajatukset ja -aikeet yms. typeryydet.

Tunteet ollut aika pinnassa kun bentsojakaan ei ole tullut n. kahteen viikkoon otettua. Joku helvetin jugurttimainos pistänyt yhtäkkiä tipan linssiin, aikamoista. Vain elämäätä katsellessa itkin kuin pikkulikka. Onkohan mulla testot alhaalla oppareiden jäljiltä... :)
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

User avatar
tRip
Me Gusta
Posts: 6240
Joined: Thu 22 Sep 2005, 02:40

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by tRip » Mon 15 May 2017, 04:53

Joo tulihan sitä sit narahdettua oksikodonin iivee käyttäjäksi.. tähän asti elämääni piikkiin koskenutkaan.

Puolisen vuotta sitä jakso koukussa räpisstellä.. nyt ehkä viikko takana ilman. Tuntuu aika hyvältä jopa. Olihan sitä kausi ku oisin itteni tappanu jos ei ois ollu niin läheisiä suhteita muutamaan ihmiseen. Kait mä niiden avulla selvisin hengissä.

Elämä voittaa aina,!

Se kandee pitää mielessä vaikeimpinakin aikoina.
Keep it unreal.

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Tue 16 May 2017, 10:10

OpportuNisti wrote:Kahdeksas päivä ilman buprea, täysin streittinä; ei bentsoja/pregabaliinia tms. Edes alkoa en ole ottanut annostakaan. Tsiisus sentään mikä viikko takana, taidan olla hullu kun taas ryhdyn tähän kylmäkalkkunaan... Ensin tuli vatsakouristelut, olin todella lähellä mennä sairaalaan (käynyt pari kertaa aiemminkin Oxanest-piikillä), sitten kylmä/kuuma/hiki, sitten varpusparvi, sitten ahdistus ja levottomuus, sitten unettomuus. Viikko siis meni täysin vuodepotilaana (ellen ollut vessassa oksentamassa/ripuloimassa).

Mutta. Tuntuu siltä että pahimmat fyysiset on yllättäen jo ohi, vatsa nyt toki tulee temppuilemaan pitkään ja se on ihan tiedossa ja siedettävää. Jokohan sitä kohta pääsisi käymään kaupassa yms. Ne mentaalipuolen viekkarit on vain helvetillistä, mutta tässä pari vuotta masennellessa sitä on tottunut kaikenlaiseen paskaan. Ne alimmat viemärit missä mentiin välillä tuntuu nyt epätodelliselta, itsemurha-ajatukset ja -aikeet yms. typeryydet.

Tunteet ollut aika pinnassa kun bentsojakaan ei ole tullut n. kahteen viikkoon otettua. Joku helvetin jugurttimainos pistänyt yhtäkkiä tipan linssiin, aikamoista. Vain elämäätä katsellessa itkin kuin pikkulikka. Onkohan mulla testot alhaalla oppareiden jäljiltä... :)
Tähän on pakko heittää oma karkea arvio viekkareiden jälkeisen masennuksen ja nihkeän olon syyhyn. Pitkään oppareita käyttäneillä testosteroni tasot tippuu ihan helkkaristi. Ja testotasojen nouseminen normaaliksi se on pitkä prosessi.. Se voi ottaa kuukausia. Olen itse hormooneita käyttänyt about 12 vuotta. Bodannut n 15 vuotta elämästäni... Suurin osa tuosta ajasta teston käyttö on ollut pientä mm n 1ml testoa per viikko. Välillä 2ml viikko. Eli pienet on ollut annokset pitkään. Mutta tosiaan pointti on se että mulla ne henkiset meni ihan hirveän nopeasti ohi ja mulla ei oo ollut vaikeeta napata normi elämästä kiinni lopettamisen jälkeen. Uskoisin että ulkoisen teston tuoma testotasojen pysyvyys oppareiden aikana ja varsinkin jälkeen on auttanut palautumaan nopeasti. Mä meinaan tiedän kokemuksesta mitä on olla melkeen nolla testoilla monta kuukautta. Monet tauot olen pitänyt ja mennyt pikkupojan testoilla kuukausia ja se jos mikä vetää mieltä matalaks vaik kaikki elämäs olis tosi jees muuten. Ni miten sit subun pitkä aikasen käytön jälkeen kun testot laahaa maassa ja muutenkin yrittää itseään kasata.

Mut tohon sun postaukseen muuten. Tosi makeeta että oot ollu ilman 8 päivää. Tossa vaan et tekee kylmät kalkkunat ni onhan se pirusti raaempi. Mut sit taas uskoisin et viekkarit on kylmillä kakkunoilla lyhyemmät, koska ei tuu mitään helpostusta. Ni vaikka oliski viel paska olo ni se voi tuntuu ihan hyvältä koska on ollut niin vitun huono olo.

Sit taas ku käyttää bentsoi ja lyricaa yms ni se hälvenee heti alusta asti se kipu ja ahdistus. Sillon ei joudu sietää niin kovaa tuskaa ni uskoisin et sillon olotkin kestä kauempaa. Plajon tsemppiä ja jos tekee mieli ottaa ni muista miks oot alottanu sen 8päivän selvän jakson. Just sen takia mitä olisit alkamassa tekemään eli vetämään kamaa. Se kama vei siihen että joutunut kärsimää 8 päivää IHAN PASKANA. Ni valitse olla ottamatta niin et palaa enää lähtöruutuun :) Tsemppiä sikana! Postaile ihmeessä lisää miten menee. täällä hengessä mukana

substance93
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Sun 21 May 2017, 01:01
Location: 65xxx

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by substance93 » Sun 21 May 2017, 13:31

Heippa, täällä uusi käyttäjä foorumilla! Tarkoituksena tällä hetkellä subun käytön lopettaminen. Aloitin siis vuonna 2012 viihdemielessä, ja siitä vuoden eteenpäin ymmärsin yhtäkkiä olevani koukussa. Siitä lähtien yrittänyt lopettamista, välillä enemmän ja välillä vähemmän motivoituneena. Parhaimmillaan selvinnyt 2kk ilman, kunnes retkahdus.

Tänään olen toista päivää ilman. Apuina vain muutama riva ja telari, ja perus buranat ja panadolit. Opioidiavut unohdan kokonaan. Vähän jo kylmää, mutta ei muita merkittäviä oireita vielä. Nyt päivittäistä käyttöä edellisen tauon jälkeen lähemmäs puoli vuotta, joten kyllä tässä täytyy taas vähän laskuja maksella.

Mulla pahimmat oireet ehdottomasti on kylmä-kuumahikoilu ja ihon särky (kosketus sattuu). Sekä tietysti säryt selässä ja jaloissa ja yleinen voimattomuus ja unettomuus. Olen päättänyt laittaa kuitenkin kaiken nyt peliin, tästä on päästävä eroon ennenkuin on oikeasti liian myöhäistä. Käyttöä kuitenkin vasta n. 4 vuotta, hieman eri homma kuin esim +10v käyttäneille. Ja olen vielä nuori (24v) joka on toipumisen kannalta plussaa. Määränikin ovat yleensä olleet max 2 millin vetoja niin suht helpolla ainakin toivon pääseväni fyysisesten osalta.

Kaikille lopettajille annan samoja vinkkejä kuin edellisetkin; vähentäkää annosta, jos vain itsekuri riittää. Jos tuntee itseään vähänkin ja tajuaa vähentämisen olevan vain itsekusetusta, niin kylmät päälle (niin kuin minä tällä hetkellä). Jossain vaiheessa olot on kärsittävä kuitenkin. Ja kannattaa niitä bentsoja/lyricoita hankkia pahimpiin oloihin, vain siis jeesiksi, ei kuosailumielessä ;) Vaikeinta lopettamisessa on oikeasti se vaihe kun alkaa helpottaa, kokemusta on. Silloin aina viimeistään retkahdan itse.

En kuitenkaan vähättele monia vuosia runsaasti käyttäneiden lopettamisaikeita, joillekin ihmisille KH on varmasti ainoa ja oikea tapa. Itse kuitenkin koen käyttöni olleen vielä niin vähäistä, ettei KH ole itselle vaihtoehto.

Tsemppiä kaikille ketä tän saatanan aineen kanssa taistelee! Olot on perseestä mutta ei ne oikeasti ikuisuutta kestä. Vaikeampi vaihe alkaa kun akuutit fyysisest oireet loppuu, ja pitäisi alkaa keksiä uutta täytettä sille tyhjiölle, jota on tottunut subulla täyttämään. Tärkeintä mielestäni on miettiä ne syyt, miksi lopettaa. Jos lopettaa vain siksi kun on "pakko", päätös ei välttämättä pidä ainakaan niin helposti. Lopettamisen pitäisi mielestäni olla valinta, valinta jonka teet joka päivä että pysyt selvänä.

Toivotaan että onnistun, motivaatio tällä hetkellä erittäin suuri! Suonetkin jo niin paskana ettei saa pistettyä niin millään, enkä halua enää maksaa että koen oloni terveeksi. Toivottakaa tsemppiä, sitä tarvitaan välillä! :up:
~ ja antikristuksii ollaan ihan jokanen ~

welcome to the lonely hearts club

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Mon 22 May 2017, 18:48

Tsemppiä paljon lopetukseen. Itse allekirjoitan loppujen lopuksi kaikista vittumaisimpana oireena jalkojen säryn ja levottomuuden. Fiksuja ajatuksia sulla just et lyricat ja bentsot vaan apua antamaan. Ei kuosimiseen asti annoksia. Uskon vahvasti että pystyt lopettamaan kun pysyt vaan kovana ja löydät ne uudet fiilikset niin että elämä ilman douppia tuntuu hyvältä :)

substance93
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Sun 21 May 2017, 01:01
Location: 65xxx

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by substance93 » Mon 22 May 2017, 21:44

nantes wrote:Tsemppiä paljon lopetukseen. Itse allekirjoitan loppujen lopuksi kaikista vittumaisimpana oireena jalkojen säryn ja levottomuuden. Fiksuja ajatuksia sulla just et lyricat ja bentsot vaan apua antamaan. Ei kuosimiseen asti annoksia. Uskon vahvasti että pystyt lopettamaan kun pysyt vaan kovana ja löydät ne uudet fiilikset niin että elämä ilman douppia tuntuu hyvältä :)
Eiköhän tää tästä vielä iloksi muutu, ainakin jossain vaiheessa. Pahimmat olot toki varmasti vielä edessä, mutta bentsot ja lyricat tosiaan mukana vaan siksi, että pystyy töissä käydä. Ihan minimiannoksilla mennään, ja vaan pahimpiin oloihin. Ja vaan maksimissaan parin viikon ajalle, ei tähän enää bentsokoukkua kaivata :) Motivaatio ja halu lopettaa ei tosiaan koskaan aikaisemmin ole ollut näin kova, joten kovana pysytään!

Hienoa kuulla, että oot noin kauan ollu selvänä! Jatka vaan samaan malliin ja tsemppiä selvänä oloon, kyllä se loppupeleissä kemiallisesti hankitun valheellisen olotilan voittaa :up:
~ ja antikristuksii ollaan ihan jokanen ~

welcome to the lonely hearts club

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Tue 23 May 2017, 10:07

Täällä on nyt 17:sta vuorokausi streittinä, en ole ottanut mitään, en edes alkoa. Alkaa tuntua jo hyvältä päätökseltä. Fyysiset reflat jo ohi, ja eilen oli ensimmäinen päivä kun pöntöllä tuli kiinteää tavaraa. Ne elämän pienet asiat... :)

Olen vasta tajunnut kuinka sumussa olen mennyt, ja että kuinka pahasti bupre vaikutti mm. muistiini. Bupreissa ei tuntunut olevan mitään ongelmia, mutta nyt en meinaa muistaa pieniä asioita mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Esimerkiksi monet salasanat eivät vain meinaa tulla mieleen sitten millään. Tiedän katsoneeni tiettyjä elokuvia ja sarjoja, mutta en muista juurikaan mitä niissä tapahtui.

Kaiken kaikkiaan aika hyvin pyyhkii tällä hetkellä. Toki mentaalipuolella on vielä vaikeuksia, aika paljonkin, mutta nyt terve kroppa tukee myös mieltä. Onpahan yksi asia vähemmän murehdittavana.

Tsemppiä muillekin. Ei ole mahdoton tehtävä, vaatii vain pirusti uskallusta kohdata ensinnäkin viekkarit, toisekseen arki selvänä, sekä omat tunteet ja tuntemukset. Alku pelottaa, koska menettää hallinnan täysin, tai siltä se ainakin tuntuu.
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

substance93
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Sun 21 May 2017, 01:01
Location: 65xxx

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by substance93 » Tue 23 May 2017, 14:23

OpportuNisti wrote:Tsemppiä muillekin. Ei ole mahdoton tehtävä, vaatii vain pirusti uskallusta kohdata ensinnäkin viekkarit, toisekseen arki selvänä, sekä omat tunteet ja tuntemukset. Alku pelottaa, koska menettää hallinnan täysin, tai siltä se ainakin tuntuu.
Mieletöntä että oot jo noin kauan ollut ilman! :up: Itsekin monia vuosia pelkäsin refloja niin paljon, että oli liian vaikeaa kohdata ne. Se on oikeasti vaativa henkinen prosessi, ja mielestäni vaatii paljon henkistä pohdiskelua ja muuta reflojen kestämisen lisäksi. Pelkkä käyttämättä oleminen ei välttämättä onnistu, vaan helposti ajautuu jossain vaiheessa samaan kierteeseen kun ajatustapa ei muutu (en yleistä, puhun vain omista kokemuksistani).

Pakko vähän vielä avautua aiheesta lopettaminen. 4pvä siis ilman, aikaisemmin tänään se perkeleen addiktin peikko yritti saada mua ratkeemaan. "Jos nyt yhdet pienet vaan", olin jo päättämässä että menkööt sitten ne yhet, mutta sitten piti oikein läppästä itteään naamalle että jumalauta et varmana ota! Oli kieltämättä aika koominen tilanne :)

Tänään on jo huonompi olo kuin eilen, yöllä heräsin helvetilliseen jalkasärkyyn ja pyörin jonkin aikaa sängyssä, kunnes onnistuin nukahtamaan. Kylmä-kuumahikoilua jonkin verran ja särkyjä ympäri kroppaa, maha hieman kipeä mutta ei mitään sellaista mitä 1,5 vuoden päivittäisellä IV-käytöllä sai aikaan.

Kävin äsken ystävältäni hakemassa muutaman lyrican avuksi. Hänkin siis subunkäyttäjä. Valehtelisin jos väittäisin ettei olisi mieli niitä vetoja tehnyt, varsinkin kun ne subut ja värkit siinä pöydällä näkyi. Siltikään en ratkennut edes kysymään vetoja, en muista koska viimeksi olisin ollut näin ylpeä itsestäni! Ei sillä, ystäväni tuskin olisi suostunut edes antamaan kun lopetusyrityksestäni on tietoinen. Tuntee mut sen verran hyvin, että heikkoja hetkiä tulee, mutta jos vedän niin kadun sitä samantien. Kiitokset hänelle jos tätä luet, tiedän että tunnistat mut ;)

EDIT: pvä 5, ja olo huononi huomattavasti. Kylmää oikeen perkeleesti ja särkyjä alaselässä ja jaloissa. Yö ei mennyt ihan putkeen, unettomuus vähän vaivasi särkyjen takia... Mutta ei tässä sorruta! Pahemmatkin reflat koettu ja nekin kestänyt loppuun saakka.
~ ja antikristuksii ollaan ihan jokanen ~

welcome to the lonely hearts club

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Sat 27 May 2017, 11:29

substance93 wrote:
OpportuNisti wrote:Tsemppiä muillekin. Ei ole mahdoton tehtävä, vaatii vain pirusti uskallusta kohdata ensinnäkin viekkarit, toisekseen arki selvänä, sekä omat tunteet ja tuntemukset. Alku pelottaa, koska menettää hallinnan täysin, tai siltä se ainakin tuntuu.
Mieletöntä että oot jo noin kauan ollut ilman! :up: Itsekin monia vuosia pelkäsin refloja niin paljon, että oli liian vaikeaa kohdata ne. Se on oikeasti vaativa henkinen prosessi, ja mielestäni vaatii paljon henkistä pohdiskelua ja muuta reflojen kestämisen lisäksi. Pelkkä käyttämättä oleminen ei välttämättä onnistu, vaan helposti ajautuu jossain vaiheessa samaan kierteeseen kun ajatustapa ei muutu (en yleistä, puhun vain omista kokemuksistani).

Pakko vähän vielä avautua aiheesta lopettaminen. 4pvä siis ilman, aikaisemmin tänään se perkeleen addiktin peikko yritti saada mua ratkeemaan. "Jos nyt yhdet pienet vaan", olin jo päättämässä että menkööt sitten ne yhet, mutta sitten piti oikein läppästä itteään naamalle että jumalauta et varmana ota! Oli kieltämättä aika koominen tilanne :)

Tänään on jo huonompi olo kuin eilen, yöllä heräsin helvetilliseen jalkasärkyyn ja pyörin jonkin aikaa sängyssä, kunnes onnistuin nukahtamaan. Kylmä-kuumahikoilua jonkin verran ja särkyjä ympäri kroppaa, maha hieman kipeä mutta ei mitään sellaista mitä 1,5 vuoden päivittäisellä IV-käytöllä sai aikaan.

Kävin äsken ystävältäni hakemassa muutaman lyrican avuksi. Hänkin siis subunkäyttäjä. Valehtelisin jos väittäisin ettei olisi mieli niitä vetoja tehnyt, varsinkin kun ne subut ja värkit siinä pöydällä näkyi. Siltikään en ratkennut edes kysymään vetoja, en muista koska viimeksi olisin ollut näin ylpeä itsestäni! Ei sillä, ystäväni tuskin olisi suostunut edes antamaan kun lopetusyrityksestäni on tietoinen. Tuntee mut sen verran hyvin, että heikkoja hetkiä tulee, mutta jos vedän niin kadun sitä samantien. Kiitokset hänelle jos tätä luet, tiedän että tunnistat mut ;)

EDIT: pvä 5, ja olo huononi huomattavasti. Kylmää oikeen perkeleesti ja särkyjä alaselässä ja jaloissa. Yö ei mennyt ihan putkeen, unettomuus vähän vaivasi särkyjen takia... Mutta ei tässä sorruta! Pahemmatkin reflat koettu ja nekin kestänyt loppuun saakka.
Miten on mennyt lopetus? Mulla on nyt nelisen kuukautta takana elämää ilman opioidi riippuvuutta. Mielitekoja on usein... oikeestaan melkeen joka päivä. Se vituttaa kun välillä sen mieliteon kanssa tuntuu ajautuvan nurkkaan. Mut silti ni onham tää elämä näin niin vitusti parempaa!

substance93
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Sun 21 May 2017, 01:01
Location: 65xxx

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by substance93 » Sat 27 May 2017, 11:53

nantes wrote:Miten on mennyt lopetus? Mulla on nyt nelisen kuukautta takana elämää ilman opioidi riippuvuutta. Mielitekoja on usein... oikeestaan melkeen joka päivä. Se vituttaa kun välillä sen mieliteon kanssa tuntuu ajautuvan nurkkaan. Mut silti ni onham tää elämä näin niin vitusti parempaa!
Tänään päivä 8 ilman! :up: Ei mitään opioidia ollut apuina. En ees muista millon viimeksi ollut näin kauan retkahtamatta. Ihan alkumetreillä vielä mutta silti päivä päivältä lähempänä reflojen loppua! Minähän pystyn tähän saatana :) En kyllä tässä vaiheessa enää luovuta. Vaikeat ajathan alkaa sitten kun fyysiset on ohi, mutta oon varautunut asiaan, niin ei tuu yllätyksiä.

Särkyjen jne kanssa pahimmat päivät taisi olla 4-6, kylmyys pahinta tänään (todennäkösesti johtuu ihan siitä kun meni yöunet vituiksi, sillon mua aina kylmää). Muuten ihan suht siedettävä olo. Eihän tää tietenkään millään tavalla mukavaa ole, muttei sellasta että kehtaisi itkeä sängyn pohjalla, kun jollain muulla moninkertaisesti pahemmat olot. Alan tässä pikkuhiljaa pienentämään rivan annosta, kun siltä tuntuu. Parina pahana päivänä mennyt se 2mg, muuten 1mg.

Himoja itse aineeseen ollut yllättävän vähän (piikkiin sitäkin enemmän). En oo kyllä edes vettä piikitellyt, pakko siitäkin koukusta eroon on päästä. Kyllä ne mieliteot sieltä varmasti vielä tulevat, niiden kanssa opitaan sitten elämään.

Varmasti sua vituttaa ja ahdistaa elää niitten mielitekojen kanssa, mutta hei, ne on vaan ajatuksia. Niitten voi vaan antaa olla, varsinkin kun itsekin oot huomannut kuinka paljon parempaa elämä on jo tuossa vaiheessa ilman riippuvuutta! Tsemppiä sinne :up:
~ ja antikristuksii ollaan ihan jokanen ~

welcome to the lonely hearts club

User avatar
OpportuNisti
Psykonautti
Posts: 57
Joined: Sat 22 Apr 2017, 17:27
Location: Tellus

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by OpportuNisti » Mon 10 Jul 2017, 09:04

Hittolainen. 97 vuorokautta olin selvänä, sitten taivaalta tippui hydromorfonia ja värkit. Arvaatte varmasti miten kävi. Sen jälkeen olen käyttänyt 10mg buprea, ja vielä on nelisen milliä jäljellä. Ajatus ja toive on jättää tähän, vedän nuo loput ja that's it.

Toisaalta hieman arveluttaa henkinen kantti, koska olen elokuussa palaamassa töihin pitkältä masennuksen jälkeiseltä sairauslomalta. Viimeisen 2,5 vuotta olen jaksanut henkisesti kuormittavassa työssä buprella ja bentsoilla. Nyt pitäisi yrittää ilman. Tosin masennukseni johtui pitkälti ajoittain holtittomasta sekakäytöstä sekä jatkuvasta bupresta ja bentsoista, jonka laukaisi erittäin kivulias ero. Ennen kuin aloin käyttää, töissä ja elämässä meni hyvin. Nyt tuntuu että olen vain kuori, haamu entisestä minästä. Ikään kuin persoonallisuuteni olisi kadonnut.

Concertalla (ADD-lääkitys) jaksaisin kyllä päivät, mutta se on fyysisesti aivan hemmetin kuluttavaa pidmmän päälle, ja myös valvottaa öisin. Lisäksi pahentaa ajoittain ahdistuneisuutta. Jokainen voi kuvitella miltä tuntuisi olla 24/7 piripäissään, vaikka metyylifenidaatti ei aivan niin minulla toimi. Mutta taviksella 56mg Concerta pistäisi sukat pyörimään jaloissa.

Pian pitää tehdä päätös suuntaan tai toiseen, buprekoukkua en kyllä haluaisi enää koskaan.
Life is like a box of chocolates; most of the stuff in it sucks.

substance93
Psykonautti
Posts: 92
Joined: Sun 21 May 2017, 01:01
Location: 65xxx

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by substance93 » Sun 13 Aug 2017, 18:06

OpportuNisti wrote:
Mon 10 Jul 2017, 09:04
Pian pitää tehdä päätös suuntaan tai toiseen, buprekoukkua en kyllä haluaisi enää koskaan.
Miten nyt menee OpportuNisti? Mulla on vähän sama homma päällä kuin sulla. Oon siis sen 3kk nyt ollut ilman buprea, mutta lyricaa on mennyt enemmän tai vähemmän. Nyt tarvitsisi opetella elämään ilman sitäkin. Tuntuu vaan niin vaikeelta kun tuli aikamoiset masennusolot tosta subun lopettamisesta.

Taidan olla kyllä "oikeastikin" masentunut ja tietyllä tapaa itsetuhoinen (en suoranaisesti, mutta laiminlyön esim. terveyttäni ihan kiitettävästi). Sitten tämä subun lopettaminen vielä siihen päälle, niin aika rankkaa kyllä on. Töissä täytyisi jaksaa käydä ja pian alkaa koulu, ja suhteellisen rankka syksy tiedossa. Lyricaa oon syönyt just senkin takia että jaksan käydä töissä.

Mulle kävi just se mitä pelkäsinkin, eli vaihdoin aineen toiseen aineeseen (vaikka vannoin ettei niin tule käymään, hohhoijaa). Tuntuu vaan siltä ettei oikeasti pää kestä olla selvinpäin. Juuri tuo tunnetulva mikä tuli subun lopettamisesta on tosi vaikea kestää ja käsitellä. Oon muutenkin herkkä ihminen ja yhtäkkiä tulee monen vuoden tunteet kerralla päin näköä. Ei ole helppoa todellakaan.

Oon kyllä päättänyt että nyt taitaa olla aika hakea ihan ammattiapua. Mulla on niin paljon käsittelemättömiä asioita elämästäni ja itsestäni (mitä oon subulla turruttanut) etten vaan yksin siihen kykene. Jospa tää tästä vielä, subuun en silti aio enää koskea. Varmasti vuoden päästä on jo suht hyvä olla, ainakin haluan uskoa niin.
~ ja antikristuksii ollaan ihan jokanen ~

welcome to the lonely hearts club

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Mon 14 Aug 2017, 14:41

Komppaan sua täysin. lopetin subun vedon n 8kk sitten. Siellä seassa on sit satunnaisia kontti kertoja ja pari yksittäistä subu kertaa. Ja mulla tuli kannabis sit kuvioihin heti ku lopetin subun koska sillä paikkasin myös sitä huonoa oloa mitä oli refloissa ja niiden jälkeen henkisellä puolella. Nyt sitten viimeaikoina olen miettinyt todella paljon sitä selvin päin olemisen puolta. Hiisaaminen alkoi vaan ahdistaa pidemmän päälle ja alkoi kääntymään itseään vastaan eli kun hiiseissä ollessa olotila muuttuu niin radikaalisti vrt selvin päin. On jumissa ja väsyttää kun polttaa pajatsoa. Se ruokkii sit sitä päihdehimoa taustalla opiaatteihin, koska haluis ettei väsyttäis ja olis jumissa. Mä sitten pääätin lopettaa hiisaaminen kokonaan. Oon nyt ollu reilu viikon polttamatta ollenkaan pajaria. Tein sellasen suunnitelman sille lopetukselle että kun lopetan polttamisen niin hommasin 3 päivällä temgesicejä joita otin 1mg per päivä et selviäisin ne pahimmat polttamisen lopettamisen paskat olot, koska töissäkin piti käydä ja pakko sitä oli saada nukuttuakin. Tuo kolme päivää meni ja sit tuli olot teemuista ja voi vittu sitä vitutusta ja ahistusta kun ties mitä oli kroppaansa tunkenut. Onneks se jäi sen sileän tien enkä ottanut lisää enkä ottanut enempää kuin 1mg per päivä. Mut sit hommasin 3päivää tuon teemujen loppumisen jälkeen 2 päiväksi kontteja joita otin 80mg per päivä 2päivän ajan. Tossa just huomaa sen et miten helposti se lähtee sitte lisääntyneeseen käyttöön. 8päivän aikana oli siis 5 opiaatti päivää. Ja huomas et ku ennen ku oon yksittäisesti ottanut kontteja puhtaisii reseptoreihin ni 40 mg on riittäny koko päiväks. Noiden teemujen jälkeen tarvi 80mg et toimi edes kunnolla.. Huhhuh

Mut ei tässä siis lankkua kaivoon oo heitetty! Tajusin et vittu nyt niskasta taas kiinni! Yli viikon ollu ilman pajaa ja oon siitä tosi ilonen koska se ei enää ahista mun mieltä siitä et en oo OIKEESTI selvin päin koska poltan aina pilveä. Nyt mulla on vähän nuhjunen olo noiden yhteensä 5 yksittäisen opiaattipäivän jälkeen. Mut pilvestä on päästy sen aikana samalla irti eli ei tässä ihan turhaan tarvi kärvistellä näistä otetuista opiaateista. Nyt vaan jatkan ilman opiaatteja niin kuin olen nyt tehnytkin tän 8 kk. ja en mä jaksa pelätä, kun tiedän et mulla on ollu niin monta kuukautta selvää aikaa takana että mun pään reseptorit on palautuneet siitä opioidi koukun paskasta. Et ei näistä mulle mitään REFLOJA tuu. Vähä just väsyttää ja jumittaa. Samaan aikaan oon itestäni vitun ylpee et nytki ku tätä kirjotan ni oon 100% putsi. Mieli on kirkas ja nukkuminen onnistuu öisin ja voin noin niinku yleisesti ottaen hyvin! Mulla on ihan tosi tosi odottava mieli nyt tulevia aikoja kohtaan ku kaikesta muusta oheiskäytöstäkin on päässyt luopumaa... En tarvi nyt mitää päihdettä nauttiakseni päivästä :). Mulla on käyny niin et jokainen täysin selvä päivä ilman et mitään päihdettä menee kroppaan on mulle ku iso voitto! Nyt mulla on mahollisuus OIKEESTI antaa mun pään eheytyä kaikesta ja ajatella kirkkaasti! Pajarin lopettamisen jälkeen esim isoissakaa kaupoissa ei ahdista!

Eli siis Suurin syy siihen miks lopetin kannabiksen kokonaan olise, että en kyennyt kokemaan sitä tunnetta että olisin selvin päin oikeesti. Se ei ole selvin päin olemista mulle että oon ilman opiaatteja mut poltan joka päivä pilveä jonkun gramman päivässä. Halusin siis saada alkaa elää elämää, jossa mun aivoni on oikeasti selvin päin. Haluun olla kirkkaalla ajatuksella ja kirkkaalla mielellä. Ja nyt mä olen ja nyt must tuntuu siltä et tää eläminen selvin päin alkaa oikeesti näyttää ne hyvät puolensa kun mieli on koko ajan tasainen

Mut on toi päihteiden käytön lopettaminen vitun raskas ja vitun pitkä prosessi ku niiden fyysisten jälkee joutuu kohtaa henkisen puolen. OOn ite siinä pistees et ne henkiset on kärsitty. ALle vaa jäi se orastava ärsyttävä päihtymisen himo mut nyt must tuntuu et alan olla siinä pisteessä et tää koko lopettaminen alkaa kanta kunnolla hedelmää. Koska mun ajattelutapa päihteistä on muuttunut tosi paljon. Jos esim otan opiaatteja niinku nyt noi 5 erillistä kertaa... Ni mä huomasin et en mä edes nauti siitä niinku pitäs nauttii... Tuntu sellaselt niin teko meiningiltä. Ja tajus et enhän mä saa noista enää mitää muuta ku tekohyvän olon ja sit perään huonon olon moneks päiväks. Ei se oo sen arvosta. Oon tän 8kk teksinlopettamisen jälkeisenä aikana saanu ''liikaa'' niitä hyviä kokemuksia selvin päin, että mä haluun haalia niitä lisää. Haluun olla onnellinen. Ja niin mä aion ollakkin! :) Oon tajunnu miten vitun mahtavii juttui mun elämäs on mun ympärillä en mä tarvi enää päihteitä. Miks mä tarvisin ku ei mun tarvi paeta mitää mun elämässä? Ei tunteita eikä pahaa oloa? Ku ei oo pahaa oloa jos ei käytä päihteitä. Mut jos käyttää ni saa sen huonon olon.

Periaatteeessa oon siinä pisteessä et mun ei kannata käyttää enään mitää koska se vie multa sen oikeen ilon pois. Saan tilalle tekoilon mitä seuraa paha mieli ja alakulonen mieli ala. Mitä vitun järkeä sellases olis?
Last edited by nantes on Mon 14 Aug 2017, 15:21, edited 3 times in total.

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Mon 14 Aug 2017, 14:55

Musta jokainen käy omalla tavalla päihteiden lopetuksen läpi. Joku lopettaa seinää. Joku lopettaa asteittain. Mut mä lopetin niin, että lopetin subun ja sinne jäi yksittäisiä kertoja esim konteilla tai pannareilla. ja hatsia poltin joka päivä. Mut tää aika ei oo mennyt hukkaan... Mä oon kasvanut ulos siitä päihdeajattelu maailmasta. Tullu siihen pisteeseen et en mä jaksa enää tehä itelleni paskaa oloa. Ku se on henkisesti vitun raskasta ku tajuaa sen jos en syö näitä pillereitä yksittäisiä kertoja ni mä oon terve ja ilonen. Jos syön oon surullinen ja ahistunu. Miksen olis ilman ja nauttis joka päivästä! :up: :love: Tää 8kk on opettanu ja kasvattanu vitun paljon! Ja oon onnellinen et mun kohal meni niin et jouduin kasvamaa ulos. Ei niin et lopetan seinää kaiken ja sit sinne jää se tykyttävä tunne takaraivoo siitä miten vitun hyvä olo tulee ku ottaa. Ku oon kokenut sen tän 8kk aikana et vittu ku ei tule vitun hyvää oloa ku ottaa. Tulee hetkellinen hyvä olo mitä seuraa jo ahistus siitä et otti. Ja se paska olo sen ottamisen jälkeisinä päivinä. Uskon et tää tyyli miten mun tie on vieny päihteetöntä elämää kohti kantaa pidemmälle mun kohdalla streittinä miehenä. Terveisin mies selvin päin näppäimistön takana :love: Tsemppiä teille kaikille!

nantes
Psykonautti
Posts: 127
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Opiaattien käytön lopettaminen

Post by nantes » Mon 14 Aug 2017, 14:58

substance93 wrote:
Sun 13 Aug 2017, 18:06
OpportuNisti wrote:
Mon 10 Jul 2017, 09:04
Pian pitää tehdä päätös suuntaan tai toiseen, buprekoukkua en kyllä haluaisi enää koskaan.
Miten nyt menee OpportuNisti? Mulla on vähän sama homma päällä kuin sulla. Oon siis sen 3kk nyt ollut ilman buprea, mutta lyricaa on mennyt enemmän tai vähemmän. Nyt tarvitsisi opetella elämään ilman sitäkin. Tuntuu vaan niin vaikeelta kun tuli aikamoiset masennusolot tosta subun lopettamisesta.

Taidan olla kyllä "oikeastikin" masentunut ja tietyllä tapaa itsetuhoinen (en suoranaisesti, mutta laiminlyön esim. terveyttäni ihan kiitettävästi). Sitten tämä subun lopettaminen vielä siihen päälle, niin aika rankkaa kyllä on. Töissä täytyisi jaksaa käydä ja pian alkaa koulu, ja suhteellisen rankka syksy tiedossa. Lyricaa oon syönyt just senkin takia että jaksan käydä töissä.

Mulle kävi just se mitä pelkäsinkin, eli vaihdoin aineen toiseen aineeseen (vaikka vannoin ettei niin tule käymään, hohhoijaa). Tuntuu vaan siltä ettei oikeasti pää kestä olla selvinpäin. Juuri tuo tunnetulva mikä tuli subun lopettamisesta on tosi vaikea kestää ja käsitellä. Oon muutenkin herkkä ihminen ja yhtäkkiä tulee monen vuoden tunteet kerralla päin näköä. Ei ole helppoa todellakaan.

Oon kyllä päättänyt että nyt taitaa olla aika hakea ihan ammattiapua. Mulla on niin paljon käsittelemättömiä asioita elämästäni ja itsestäni (mitä oon subulla turruttanut) etten vaan yksin siihen kykene. Jospa tää tästä vielä, subuun en silti aio enää koskea. Varmasti vuoden päästä on jo suht hyvä olla, ainakin haluan uskoa niin.
Usko pois! Sulla on ihan vitun hyvä olla ku saat kohattua ne henkiset selvin päin. Ne ei enää sit kummittele ja ahdista. Oot paljon vahvempi sen jälkeem itä uskoitkaa olevas!