Lopettaminen (ja vähentäminen)

Keskustelua ja kokemuksia päihteidenkäytön hillitsemisestä. Rakentava ilmapiiri on ehdottomasti sallittu.
User avatar
doof
Kameleontti
Posts: 614
Joined: Wed 01 Jun 2011, 16:49

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by doof » Tue 03 Sep 2019, 13:09

Nantes kiitos tsempistä ja näin, mutta retkahtanut kahtena viikonloppuna peräkkäin kahtena tai periaatteessa kolmena päivänä..
Hyvin tosiaan menikin pitkään ja tuona aikana sain uuden työpaikankin josta todella pidin, kunnes alko ilta-ja yövuorot peräkkäin, tunti välissä. Mutta nuo vuorot nyt loppua ja nyt tarvis saada taas tämä käyttö loppumaan ja pysymään poissa.
Putken oon saanu katkaistua mutta kun taas alkaa tulee mielitekoja, niin ne on iso haaste

nantes
Lepakko
Posts: 170
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by nantes » Sun 08 Sep 2019, 20:41

Mulla on 2 kuukauden bubre putki päällä. En halua eritellä sitä miksi näin on käynyt. Jokatapauksessa mielen heikkoutta ja olen tosi tuskaisessa tilanteessa kun puoli palloa päivässä on mennyt tuon aikaa. Olen henkisesti valmistautunut lopettamiseen tällä hetkellä. Sitä työtä on jo työstetty viimeiset 3 viikkoa joka päivä vaikka olenkin käyttänyt. Tiedän, että nyt tulee kunnon reflat. Mutta ennenkin on kuiville päästy. Pääsen tälläkin kertaa. Voisin taas jälleen tuonne päiväkirjan puolelle alkaa rustailemaan kun käyttö loppuu. Silleen päiväkirjatyylisesti taas. Jokatapauksessa... harmittaa ja vituttaa tosi paljon tämä. Mulla ei putkia ollut puoleentoista vuoteen. Puolitoista vuotta meni satunnaiskäytöllä. Ja nyt ollaan taas tässä. Periaatteessa mielessäni koko ajan tiesin, että satunnaiskäyttökin on todella typerää, koska olen addikti. Joka ei voi ottaa yhtäkään annosta opiaatteja. Teen parhaani, että nyt tämä todella loppuu lopullisesti. Ehkä tässä pitää vielä kunnolla tulla kipeeksi, että tulee se vika niitti tähän pääkoppaan et nyt riittää. :doh:

Minkäänlaista sekakäyttöä ei ole ollut mukana. Ei alkoa, ei stimuja. Joskus satunnainen bentso jos on pitänyt unirytmejä korjata. Hommasin reflalääkkeetkin pitkän aikaa sitten valmiiksi. Gabapentiiniä, bentsoja, vitamiineja, hivenaineita, omegoita ja muita aminohappoja l-tyrosiini, l-tryptofaani, l-fenyylialaniini, mucuna, l-theaniini. Kun lopetan yritän parhaani, että buuttaan aivot normaali taajuudelle mahdollisimman nopeasti. Siksi mm nämä lisäravinteet. Ja tottakai se tärkein. Liikunta ja lepo <3

User avatar
doof
Kameleontti
Posts: 614
Joined: Wed 01 Jun 2011, 16:49

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by doof » Wed 08 Jan 2020, 04:54

Vajaa 3kk menikin hyvin mutta nyt taas pahasti lipsahtanut käytön puolelle. Tulee lupailtua asioita joita en haluais tehdä koska en kertakaikkiaan jaksaisi. Täytyy oppia sanomaan ei.
Yövuoroja ja pitkiä aamuvuoroja saman viikon aikana sekasin ja siinä menee nukkumisryrmit vinksalleen, enkä sitten päivisin jaksa mitään ja ruokavalio on ihan hirvee verrattuna aikaisempaan elämään.
Tätä jatkuu viikosta toiseen ja kuukaudesta seuraavaan.

Nyt kuitenkin köyttämättä kolmatta tai neljättä päivää Lyrica voimalla, ja bentsoa vielä varuiksi jos tarvii.. ne kun väsyttää entisestään niin pidän minimissä.

User avatar
Shitface
Lepakko
Posts: 253
Joined: Sat 20 Dec 2014, 06:27
Location: Ajan ja ikuisuuden tuolla puolen

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by Shitface » Fri 17 Jan 2020, 12:23

Tsemppiä kaikille vähentämisen tai lopettamisen kanssa kamppaileville! You can do it!

Mie aloitin vuoden alusta päihteettömän ja olisi tarkoitus jatkaa ainakin puoli vuotta tätä selväpäistä linjaa. Ensisijainen syy tähän on se, että haluan neurologisiin tutkimuksiin (vahva epäilys ADD:n mahdollisuudesta) mut tässä kun on nyt reilu pari viikkoa takana niin oon kyllä huomannut, et yleisvointi on huomattavasti parempi. Se motivoi pitämään tätä linjaa yllä, kun huomaa positiiviset vaikutukset ja niin yllättävää kuin se onkin, niin ei oo ainakaan toistaiseksi mitään mahdottomia himotuksia ees tullut. Ei miulla toki ikinä mitään ihan mahdottomia päihdeperseilyjä siis oo edes ollut, mutta sellaisia kuitenkin, et satunnaisesti oon kokenut niistä hallaa itselleni olevan. Ennen päihteetöntä meni todella pitkään niin, et tuli pajauteltua oikeastaan melkein päivittäin aamusta iltaan ja satunnaisesti sit muitakin huumehia kiskottua, lähinnä vauhtia. Alkoa toki kanssa.

Tupakkakin on nyt jäänyt kylkiäisenä veke, oon ollut abouttirallaa viikon röökaamatta vaikken tämmöistä ees suunnitellut. En kuitenkaan missään nimessä valita, mukavaa kun kykenee olemaan tupakatta ilman hirveää tahtojen taistelua.
"Ei tää rikollisenkaan elämä saatana mitään ruusuilla tanssimista ole!"

aavar
Tuppisuu
Posts: 14
Joined: Sun 27 Aug 2017, 12:56

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by aavar » Mon 02 Mar 2020, 23:08

Moi vain hei vain.

Aattelin vähä tänne kertoa kuulumisia.
Ois reipas 14kk putsia takana, pisin pätkä sitte päihteiden käytön alottamisen, mitä se ois joskus seittemän vanhana ku rupes tutustumaan alkoon, röökiin, yms. Aikasemmin ollu tosiaan joku reilu vuoden pätkä putsina jossain vaiheessa, mut sillon se tais mennä kaiken uuden opettelussa, ei ehkä niin paljo tajunnu niitä kipukohtia miks päihteitä on ruvennu joskus käyttään. Tässä kun on omaa elämäänsä pohtinu aika paljon juuri päihteiden käytön näkökulmasta, ei kyllä hirveenä muistu mieleen oonko ollu koskaan ns. "viihdekäyttäjä" esim nuorena ku enimmäkseen joi alkoo kyllä se oli aina tukka putkella meininki ja harmitti jos ei ollu ihan naamat :D muutenki siinä vaiheessa ku muut rupes tutustuun moisiin hommiin oli ite jo hyvässä kierteessä. Samanmoista käyttöö sitte se on ollu kun valikoima pikku hiljaa rupes laajenee, mikään ei riitä.

Mutta niin, nyt on saanu tällä pätkällä matkata itseensä ihan eri tavalla mitä aikasemmin, ehkä kaikki se mitä on asian eteen tehny tässä reilun 7v aikana kun on koittanu päästä irti, alkaa summautuu.
aluksi vähentää,
sitte lopettaa,
alottaa alusta..

Mut aina on jotain jääny käteen, jokaisesta hoitokerrasta, jokaisesta retkahuksesta. Aina voi oppia jos haluaa.
Voin kyllä myöntää että aina ei oo haluttanu oppia, vaan on mielummin vetäny kamaa. Kunnes tulee siihe pisteeseen että ihan sama kuin paljo vedät sitä kamaa, kuin sekasi oot, se paha olo ei mee enää piiloon. Se on saatana raastavaa. Se turvakeino millä oli elämässään selvinny ei enää tuonu mitään turvaa, eikä peittäny sitä pahaa mitä pakeni, se ei enää palvellut tarkoitustaan. Silti sä vedät.
Pää sanoo "älä vedä enää" "ei kannata". Katot avuttomana vieressä ku et voi itelles mitään vedät vaan vaikket enää halua.
"Mikset vaan lopeta" onko joku joskus kuullu moisen lauseen :D
Luulen että moni haluais lopettaa, mut ei osaa tai ei oo voimia.
Ei se itelläkään oo ihan ekasta kerrasta loppunu, enkä kyllä voi sanoa että onko se loppu nytkään, mut vahva tunne on että jotain on asian suhteen muuttunu. Oon ollu pitkään avun piiris, a-klinikka, AA ja NA, hoidot ja muut. Jokasella on oma polku mitä kautta löytää toipumisen, kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja mikää sopii itselle.
Tärkein mitä oon oppinu: ÄLÄ JÄÄ YKSIN. Halusit sitte vähentää tai lopettaa, puhu siitä, hae apua, jaa kokemusta jaa hyvät kokemukset, jaa ne pahat kokemukset. Oli se sitte ystävä, äiti, isä, terapeutti, joku anonyymi, auttavat puhelimet. Puhuminen auttaa. Eikä se aina oo helppoo, selvinpäin kohdata asioita mitä on vuosikausia paennut, omalla kohdalla vuosikymmeniä.


Siinä on ollu työtä, ihan helvetisti. Kun pikku hiljaa rupee avautuu asioita, muistoja, tunteita, ajatuksia.
Saati se että vaikka oot pitkään ollu selvin ja huomaat käyttäytyväs edelleen niinku kentällä käyttäydytään, oot epärehellinen, salailet, tai oot muuten vaan perseenreikä, toki osa on ihan luonne kysymyksiä, mut varsinki epärehelisyys ehdollistaa (ainakin itseni kohdallaa) takas sellasiin käytösmallehin mitkä aiheuttaa enemmän haittaa omalle elämälle ku hyvää. Plus sitte on huomannu että vaikka on tehny paljo töitä tän asian eteen ja huomaa saavuttavansa elämässä jotain hyvää tai huomaa että asiat on paremmin, ei anna lupaa itselleen iloita siitä, tai ei osaa.
Alkuun ku mikään ei ees tuntunu miltään, olit vaan. Urheilit, soitit, syöt, nukut, runkkaat harrastat seksiä, ei mitään. Päässä ei vittu tapahdu yhtään mitään. Vaikka sä tiedät tän pitäis tuntua hyvältä, ainakin tää on joksus tuntunu, ei se herätä sussa mitään. Pikku hiljaa oon kuitenki ruvennu saamaan asioista jonkin asteista nautintoa, myös se auttaa ku kertoo itelleen että asiat on ihan jees tällä hetkellä, on kämppä missä on sähköt ja vuokrarästitki melkee maksettuna :D yms muuta perus juttuja. On ylipäätän hengissä, ei sekään varmaan mikään itsestään selvyys oo :foil:
Mut täällä ollaan.

Vähä sekavaa settiä, elämä on kuiten ihan kivaa. Kaikista parasta tässä 14kk aikana on ollut se ku joskus 3-4kk jälkeen huomas ettei oo enää kipee, eihän sitä nyt jatkuvalla syötöllä enää 2kk jälkeen ollu mut aina välillä heräs aamulla tosi nihkeessää olossa, JA EI OO KYLMÄ. Mua ei haittaa kyllä refloissa ripulointi tai se jalkojen sätkiminen ja pakottaminen vaa se vitun luita jäytävä kylmyys :D tai sit puolet kropasta on tulessa ja toinen jäässä. Ei oo herkkua ei, koittaa muistella aina sitä ku tulee käyttöajatuksia, mut tuleehan niitä, tovin omastaki elämästä on päihteitä käyttäny niin ois enemmän kummallista jos niitä ei tulis.

Tsemppiä kaikille ketä asian kanssa painii! Ja aurinkoista kevään odotusta :love:

- aavar
Kunniakasta ei ole se, ettei koskaan epäonnistu.
Vaan se, että nousee joka kerta ylös.

nantes
Lepakko
Posts: 170
Joined: Thu 24 Nov 2016, 00:13

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by nantes » Sat 21 Mar 2020, 22:17

Onnea aavar on ihana kuulla että jotkut meistä onnistuu. Mulla on ollut vaikeaa. Olin sillon alkuvuodesta 12päivää puhtaana. Sen jälkeen olen ollut 2kertaa viikon puhtaana. Ja toissa päivänä 5päivää puhtaana. Retkahdin taas ja olen käyttänyt 2päivää. Huomenna alkaa uusi yritys. Mulla on kuukausi lomaa nyt töistä. Nyt on kunnon mahdollisuus. Nämä aiemmat putsit vetäny läpi tekemällä täyttä työviikkoa

User avatar
princeps
Psykonautti
Posts: 81
Joined: Wed 30 Sep 2015, 19:01

Re: Lopettaminen (ja vähentäminen)

Post by princeps » Wed 01 Apr 2020, 09:35

Päätin nyt sit taas (vaihteeksi) lopettaa subun. Nenäkin alkaa pikkuhiljaa aueta. Tää on nyt paras yritys täs muutamassa vuodessa, nyt menos 10. päivä ilman. 15mg Opanoxit ja 150mg Lyrica apuna, sekä joku mikä vituttaa kyllä yli kaiken. En oo vauhtia käyttäny noin neljään vuoteen ollenkaan, niin nyt sit yhtäkkiä piti alkaa sitä vetelee. Tosin en sekoile senkaa, vaan kun kaikki energia poissa, niin kai sitä koittaa sit tolla paskalla sitä energianpuutetta korjailla. En aio koukuttaa itteeni nyt mihinkää em ainaiseen, en halua. Haluun lopettaa doupin, mut kaipaan jotain.
"Ei varaa kokkelii, mut pirii riitti hiluja"